Ruotsin hyvinvointivaltion historiaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=200:mulqbfz0]Ruotsin karvas totuus[/size:mulqbfz0]

Tukholma, Lokakuun 10, 2002 - Johan Norberg

Jos Ruotsi jättäisi Euroopan Unionin ja liittyisi Yhdysvaltoihin, siitä tulisi sen köyhin osavaltio. Käyttäen kiinteitä ja ostovoiman mukaan painotettuja hintoja, keskiverto tulot per talous, olivat Ruotsissa 90-luvun lopulla 19 000e verrattuna 28 000e Yhdysvaltalaisissa talouksissa – ennen veroja. Ja nyt meidän on muistettava että Ruotsissa on maailman korkeimmat verot.

Ruotsin Taloustutkimuskeskus, joka teki tutkimuksen, alleviivasi että tummaihoisilla, joilla on keskivertoisesti matalimmat tulot koko Yhdysvalloissa, on nyt korkeampi elintaso verrattuna keskiluokkaiseen ruotsalaistalouteen.

Tämä kertomus tuli shokkina monille noin kuukausi sitten, mutta lähinnä ulkomaalaisille, ei Ruotsalaisille. Sitten 70-luvun, me olemme Ruotsissa tottuneet kuulemaan uutisia, että Ruotsi on jäljessä muuta maailmaa tuloissa ja varallisuudessa. Se oli enemmän shokki Amerikkalaisille ja Eurooppalaisille, jotka ovat tottuneet ajattelemaan Ruotsista täydellisenä esimerkkinä, joka poikkeuksellisesti pystyisi yhdistämään suuren hyvinvointivaltion tuottavaan talouteen. Jos tämä malli olisi osa Yhdysvaltoja, sitä pidettäisiin sosiaalisena ongelmana. Mutta miten näin on päässyt käymään?

Jotta ymmärtäisimme tämän, on meidän ymmärrettävä, ettei Ruotsi ollut koskaan poikkeus sääntöön, jonka mukaan vauraus voi kehittyä vain vapaiden miesten ja naisten toimesta, vapailla markkinoilla.

Ruotsalainen kehitys

Vuonna 1850 Ruotsi oli köyhä kehitysmaa, missä ihmiset näkivät nälkää. Tätä maata ei pystytty pelastamaan edes tuloja tasaamalla. Vaikka olisit tasannut kaiken omaisuuden keskellä 1800-lukua, se ei olisi siltikään riittänyt muuhun kuin äärimmäiseen kurjuuteen. Totaalinen tulojentasaus olisi antanut keskiverto Ruotsalaiselle saman elintason, kuin mitä keskiverto ihminen tienaa tämän päivän Kazakstanissa.

Mutta muutamina vuosikymmeninä keskellä 1800-lukua, pieni ryhmä klassisia liberaaleja poliitikkoja toivat Ruotsille uskonnonvapauden, sananvapauden, liikkumisvapauden ja taloudellisen vapauden, jotta ihmiset voisivat perustaa omia yrityksiään ja myydä ja ostaa vapaasti vapaille markkinoille. Vapaa vaihto antoi Ruotsille mahdollisuuden erikoistua siihen mitä se tuotti parhaiten, kuten puu- ja rautatuotteita, ja vaihdoiksi se sai tuotteita, joita se tuottaa itse huonommin, kuten ruokaa ja koneita.

Lopputulos oli taloudellinen kasvu ja teollistuminen, mikä antoi mahdollisuuden kasvattaa hyvinvointia, sekä investoida koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vuosina 1860 - 1910 keskivertopalkka kasvoi 170 prosenttia, paljon enemmän kuin sitä seuranneena aikakautena. Ruotsalainen elinikäodote nousi kymmenellä vuodella ja lapsikuolleisuus väheni nopeasti. Ruotsi ei ollut hyvinvointivaltio, se oli enemmän minimalistinen valtio. Aina ensimmäiseen maailmansotaan asti, Ruotsalainen julkinen sektori ei kuluttanut enempää kuin 6 % maan bruttokansan tuotteesta!

Sosiaalidemokraatit, jotka ottivat vallan 1932, jatkoivat liberaaleilla säännöillä suuryrityspolitiikkaa, joita he arvostivat, jotka taas jatkoivat vapaan kaupan politiikalla. Vaikkakin valtion väliintulo kasvoi hitaasti, vielä 1950, oli julkisen sektorin koko pienempi kuin muissa valtioissa – vain 25 % BKT, joka oli kutakuinkin sama kuin Yhdysvalloissa tai Sveitsissä. Ruotsin talous myös hyötyi, kun pysyttelimme molempien maailmansotien ulkopuolella. Ruotsalaiset yritykset myivät sotien molemmille osapuolille, teollisuutemme ei tuhoutunut, eikä nuoria ruotsalaisia kuollut.

Vuosina 1870–1970, oli Ruotsin talouskasvu maailman suurinta, heti Japanin jälkeen. 1970 Ruotsi oli neljänneksi rikkain OECD-valtio, heti Yhdysvaltojen, Luxemburgin ja Sveitsin jälkeen.

Hyvinvointivaltio, hyvinvointitaakka

Mutta sitten hyvinvointivaltio alkoi kasvaa – joka oli poliitikkojen tapa uudelleen jakaa se vauraus mitä yksityiset henkilöt ja vapaat markkinat olivat luoneet. Talous jatkoi kasvamistaan, huomioikaa lähtöpiste: hyvä teollisuus sekä korkeasti koulutettu ja ahkera kansa; eli vain täydellinen suunnitelmatalous voisi tuhota tämän kasvumahdollisuuden. Mutta sen jälkeen, kasvu oli hitaampaa, kuin muissa valtioissa. Jos et saa juuri voittoa sijoituksistasi, työstä tai koulutuksesta, miksi sijoittaisit, tekisit töitä tai hankkisit hyvän koulutuksen? Hyvinvointivaltio yksinkertaisesti kulutti kaiken vaurauden, minkä vapaat markkinat olivat luoneet ja se vaikeutti markkinoiden mahdollisuutta luoda lisää. Vuonna 1990, vuosi ennen Ruotsin syvää lamaa, yksityinen yrittäjyys ei ollut luonut ainuttakaan uutta nettotyöpaikkaa sitten 1950, mutta julkinen sektori oli kasvanut yli miljoonalla työntekijällä.

Ruotsalainen julkinen sektori kasvoi suuremmaksi ja siitä tuli tuottamattomampi 70-luvun aikana, ja työmarkkinasääntely alkoi. Vuodesta 1976 vuoteen 1982 julkinen kulutus kasvoi 50:stä 65 prosenttiin. Samaan aikaan meidän piti devalvoida valuuttamme viidesti, totaalisesti 45 prosenttia. Vuosittainen keskiverto talouskasvu oli samalla puolittunut kahteen prosenttiin 70-luvulla, ja laski vielä lisää 80-luvulla, ja tämä oli ennen 90-luvun suurta talouskriisiä.

Yli 30 vuotta kestäneen korkean verotuksen ja hyvinvointivaltion kasvun jälkeen, Ruotsi ei enää ollut neljänneksi rikkain OECD-valtio, vain vasta 17:ta. Tämä heikensi kaikista eniten huono-osaisten hyvinvointia. Vuosien 1980 ja 1999, keskiverto varallisuus Ruotsin köyhimmissä talouksissa oli kasvanut hieman alle kuusi prosenttia, kun vastaavana aikana Yhdysvaltojen köyhimmät kokivat kolminkertaisen varallisuuskasvun.

Vapaat markkinat ja vapaa kauppa olivat Ruotsalaisen ihmeen perustat. Ruotsi ei ollut poikkeus, ja siten ei ole myöskään ihme että liike pois vapaista markkinoista kaivoi talousihmeeltä pohjan.

Vuonna 1934 kaksi Ruotsalaista sosiaalidemokraattista ideologia Gunnar ja Alva Myrdal selittivät, että Ruotsilla oli erittäin suotuisat mahdollisuudet luoda hyvinvointivaltio – ottaen huomioon meidän varallisuuden, homogeenisen populaation, protestanttisen työetiikan ja hyvän koulutuksen. Jos hyvinvointivaltio ei toimisi täällä, se ei voisi toimia missään muuallakaan maailmassa, he ajattelivat. Muun maailman pitäisi vakavasti pohtia sitä tosiasiaa että Myrdalit olivat oikeassa heidän ennustuksessaan.

Kommentit (4)

Vierailija

No jos Ruotsalaisten esittämien raporttien mukaan tutkii asiaa niin silloin voi olla 100% varma että tiedot ovat vääriä.

Esimerkiksi nykyinen suomessa säytetty sairaanhoidon malli on aikanaan tuotu Ruotsista. Mihin se ruotsin malli perustui?

1980 -luvun alussa alkaneeseen tutkimukseen jonka tarkoitus oli kartoittaa ja luoda uusi ja paremmin toimiva sairaanhoito. Tutkimus kesti lähemmäs 10 vuotta. 10 vuodessa kerkiää tapahtua paljon. Osittain vanhoihin ja jopa vääriin ja vääristeltyihin tietoihin perustuva malli otettiin käyttöön. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, mutta totuus näyttää toista - senhän me tiedämme koska se "formaatti" tuotiin aikanaan Suomeen.

Sairaanhoidon rekisterit Ruotsissa perustuu suurilta osin virheellisiin tietoihin. Viimeisten tietojen mukaan joka kolmas tieto rekisterissä sisältää virheellisiä tietoja. ihmisille on merkitty sairauksia, hoitoja y.m. mitä ei ole ja mitä ei ole koskaan ole tehty. Rekisteriä käytetään m. m. hätätapauksissa. Potilas ei aina kuole onnettomuuden uhrina, vaan syystä että häntä hoidetaan väärin koska reksiterin tiedot ovat virheelliset. Ja n.k. ihmeprantumisia on valtava määrä.

Esimerkkinä mainittakoon henkilö jolta poistettiin luomi pohkeesta. Siis oikeasti. Rekisterissä se oli merkitty bypass-leikkaukseksi. Kyllä sydänhoito on ruotsissa ensiluokkaista - ainakin paperilla.

Jos on tuttuja Ruotsissa, kannattaa ilmoittaa heille koska rekisterin saa tarkastaa ja ilmoittaa mahdollisista virheitä.
Jos löytyy virheitä ja vaatii korjauksen ... milloin muutokset tehdään rekisteriin on eri asia - siihen saattaa mennä kuukausi, tai 10+ vuotta.

Virallinen tilasto näyttää että Ruotsissa tapahtuu keskimäärin 4500 väärinhoitotapausta vuodessa. Mutta todellinen summa on viisinkertainen. Yleensä väärinhoidon kohteena on ei-ruotsalainen ja tiedot väärinhoidosta pimitetään väärin rekisteritiedoin. Lääkärit yleensä pyörittää omaa yritystään siten, että ohjaavat potilaan sairaalasta omalle klinikalle. Sairaalan papereihin jää merkintä että potilas on hoidettu siellä. Omalta klinikaltaan puolestaan lääkäri laskuttaa valtiota. Myös sitä kautta siirtyy huomattava määrä virheellistä tai puutteelista tietoa rekistereihin.

Suomen kielen tukemisesta ilmoitetaan Ruotsista - yleensä ennen vaaleja Suomessa. Kerrotaan kuinka monta kymmentä mijoonaa kruunua on investoitu suomen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Se mitä ei kerrota on että kunnat käyttävät suurimmilta osin varat miten haluavat. Suuri osa summasta mikä "menee suomen kielen ja kulttuurin tukemiseen", kunnat käyttää johonkin muuhun.

JAS -hävittäjä - se huippuluokan kone jonka Ruotsalaiset rakensivat - perustuu osittain Venäjältä varastettuun teknologiaan. Kai siinä on yksi tai useampi syy siihen miksi Jsoolla on tiettyjä vaikeuksia päästä ilmaan, pysyä ilmassa, ja laskeuta.

y.m. y.m. y.m. y.m.

Vierailija

Vapaa tahto vapaassa yhteikunnassa taitaa olla arvaamattomuudessaankin olla tehokkain tapa luoda hyvinvointia. Se kuitenkin antaa mahdollisuuden eriarvoisuuden kasvuun.
Viisaasti ja varovaisesti säädelty ja suhdanteita seuraava talous voi olla hyvä kompromissi. Se pitäisi eriarvoistumisen kurissa ja sallisi kuitenkin toiminta-tavat, jotka luovat hyvinvointia.

Viisaus tuntuu kaikkoavan joskus vallan keskuksista jostain syystä. Elintason lasku on suoraa seurausta tuosta, ellei muuta pätevää syytä ole havaittavissa.

Vierailija

Voi olla että ruotsi edellämainittujen artikkeleiden perusteella on suuren haasteen edessä mitä tulee hyvinvointivaltioon ja sen tulevaisuuteen. Itse kuitenkin uskon edelleen pohjoismaiseen kapitalismiin ja hyvinvointivaltioon yhdessä parhaimpana mahdollisena yhteiskuntamallina. Hienosäätöä toki tarvitaan.

Itse eläisin edellisen artikkelin leikittelyyn mukaisesti vaikkapa USA:n köyhimmässä mutta sosiaalisesti oikeudenmukaisemmassa valtiossa " Ruotsissa " kuin sen muissa nykyisissä osavaltioissa, missä kasvavat erot varallisuuden jakautumisessa ja sosiaalisten ongelmien kasautumisessa synnyttävät vain uusia ongelmia, joiden ratkaisuihin kyseinen yhteiskuntamalli ei tunnu keksivän myöskään kestäviä ratkaisua. Niinpä uskonkin USA:n joutuvan pitkällä tähtäyksellä etsimään ratkaisuvaihtoehtoja mm. hyvinvointivaltioiden mallista. Tätähän USA tosiasiallisesti on joutunut tekemäänkin. Mutta ei niin huonoat ettei jotain hyvääkin. Toivoisin tietenkin " Ruotsin taikka Suomen " ottavan oppia amerikkalisen mallin hyvistä ja tehokkaista puolista kuten itsellisyydestä, tehokkuudesta ja yritteliäisyydestä. Hyvä mutta kon konkreettinen esimmerkki olisi entisten konkurssin tehneiden yrittäjien mahdollisuuksien helpottaminen uudelleen aloittaa yrittäjätoiminta. Amerikassa tämä toimii erinomaisesti. Meillä hyvä ja luova yrittäjä aines on kahlittu velkoihin ja kieltoihin.

Vierailija
NeoKonservatiivi
[size=200:3c7u9cxy]Ruotsin karvas totuus[/size:3c7u9cxy]

Tukholma, Lokakuun 10, 2002 - Johan Norberg

Jos Ruotsi jättäisi Euroopan Unionin ja liittyisi Yhdysvaltoihin, siitä tulisi sen köyhin osavaltio. Käyttäen kiinteitä ja ostovoiman mukaan painotettuja hintoja, keskiverto tulot per talous, olivat Ruotsissa 90-luvun lopulla 19 000e verrattuna 28 000e Yhdysvaltalaisissa talouksissa – ennen veroja. Ja nyt meidän on muistettava että Ruotsissa on maailman korkeimmat verot.




Eroahan siinä on, hyvä kuitenkin muistaa että jenkit tekevät noin vajaan kolmanneksen enemmän työtunteja per vuosi. Tämän lisäksi tuosta palkasta kustannetaan paljon sellaista jonka ruotsalainen saa kansankodilta eli terveydenhuolto, lasten päivähoito, läjä vakuutuksia jne. Loppupeleissä se elintasoero ei ole niin iso, ei edes tuon ostovoiman kohdalla. Hyvä myös huomioida että keskiluokan varallisuus ei ole merkittävästi noussut 90-luvun jälkeen USA:ssa. Myös keskiluokka on laajempi Ruotsissa kuin USA:ssa. USA:ssa on kyllä valtavasti varallisuutta, se on selvä. Se vain on keskittynyt aika pienelle joukolle, Ruotsissa taas on lähinnä keskiluokkaa jolla menee ihan OK ja niitä huippurikkaita aika vähän ja nekään eivät niin kauhean rikkaita.


Ruotsin Taloustutkimuskeskus, joka teki tutkimuksen, alleviivasi että tummaihoisilla, joilla on keskivertoisesti matalimmat tulot koko Yhdysvalloissa, on nyt korkeampi elintaso verrattuna keskiluokkaiseen ruotsalaistalouteen.



Kuulostaa aika kummalliselta ottaen huomioon että mustien omaisuus on kuitenkin noin puolet siitä mitä valkoisten. Joskus toisaalla tuosta keskustellut eikä kukaan ole löytänyt vielä niitä lukuja joiden perusteella noita on laskettu.


Mutta sitten hyvinvointivaltio alkoi kasvaa – joka oli poliitikkojen tapa uudelleen jakaa se vauraus mitä yksityiset henkilöt ja vapaat markkinat olivat luoneet. Talous jatkoi kasvamistaan, huomioikaa lähtöpiste: hyvä teollisuus sekä korkeasti koulutettu ja ahkera kansa; eli vain täydellinen suunnitelmatalous voisi tuhota tämän kasvumahdollisuuden. Mutta sen jälkeen, kasvu oli hitaampaa, kuin muissa valtioissa. Jos et saa juuri voittoa sijoituksistasi, työstä tai koulutuksesta, miksi sijoittaisit, tekisit töitä tai hankkisit hyvän koulutuksen? Hyvinvointivaltio yksinkertaisesti kulutti kaiken vaurauden, minkä vapaat markkinat olivat luoneet ja se vaikeutti markkinoiden mahdollisuutta luoda lisää. Vuonna 1990, vuosi ennen Ruotsin syvää lamaa, yksityinen yrittäjyys ei ollut luonut ainuttakaan uutta nettotyöpaikkaa sitten 1950, mutta julkinen sektori oli kasvanut yli miljoonalla työntekijällä.



Kasvu on hidasta ihan siitäkin syystä että lähtötaso on korkeampi, totta tosiaan Latvian talous kasvaa nopeammin kuin Ruotsin. Ruotsissa on tällä hetkellä aika monta kansainvälisesti suurta yritystä, jotenkin tuntuu aika kummalliselta väittää että kansankoti olisi jotenkin sabotoinut maan taloutta. Tilastollisesti tuo väite ei vain pidä paikkansa, eli ideologista hömppää.


Vuonna 1934 kaksi Ruotsalaista sosiaalidemokraattista ideologia Gunnar ja Alva Myrdal selittivät, että Ruotsilla oli erittäin suotuisat mahdollisuudet luoda hyvinvointivaltio – ottaen huomioon meidän varallisuuden, homogeenisen populaation, protestanttisen työetiikan ja hyvän koulutuksen. Jos hyvinvointivaltio ei toimisi täällä, se ei voisi toimia missään muuallakaan maailmassa, he ajattelivat. Muun maailman pitäisi vakavasti pohtia sitä tosiasiaa että Myrdalit olivat oikeassa heidän ennustuksessaan.

Se on vähän mistä tykkää, jos tuijottaa ainoastaan talouden kasvulukuja niin hyvinvointimalli tuntuisi vähän niitä sabotoivon. Jos toisaalta katsoo mittareita joissa pyritään ottamaan huomioon monipuolisemmin kansalaisten hyvinvointia indikoivia asioita kuten koulutusta, elinikää ja vapaa-aikaa niin pohjoismaalainen malli tuntuisi olevan siellä kärjessä. USA puskee paljolti bruttokansantuotteellaan, silti se tuntuu vähän tippuvan vuosi vuodelta. Turha näitä asioita on liikaa mustavalkoistaa. Itse voisin harkita asumista USA:ssa jos tietäisin saavani sieltä rahakkaan duunin jossa voisin harjoittaa omaa erikoisosaamistani, Ruotsissa noin jos ajattelisin viettää leppoisaa keskiluokkaista elämää.

Uusimmat

Suosituimmat