Seuraa 
Viestejä21

Tulipa tässä erinäisiä keskustelusäikeitä silmäillessä mieleen eräs - ehkä hyvinkin subjektiivinen ja rajoitettuun otosjoukkoon perustuva ajatuskulku...

Pitäisikö Suomessa oikeasti siirtyä enemmän tai vähemmän älykkyttä mittaavien testien (tyyliin SAT) käyttöön perusasteen jälkeisten oppilasvalintojen kriteerinä?

Mielestäni tätä kannattaisi harkita, koska ensinnäkin tutkimusten mukaan nykyinen koulujärjestelmä palkitsee lähinnä kiltteydestä, huolellisuudesta ja ahkeruudesta - jonka vuoksi tytöt voivat helposti saada numeron tai enemmän paremman arvosanan kuin pojat. Tämä taas heijastuu aika suoraan pääsyssä jatkokoulutukseen - tai vastaavasti ajautumisessa syrjäytymiskierteeseen.

Toinen seikka on se, että voisiko tästä löytyä selitys myös nuorten naisten alati kasvavaan virtaan kohti työkyvyttömyyseläkettä mielenterveydellisistä syistä. Ahkeruuden ja huolellisuuden voima kantaa toki aika pitkälle, mutta jossain vaiheessa seinä tulee vähintäänkin hyvin lähelle ellei siihen jopa törmää täyttä vauhtia. Jonkin vaiheen jälkeen asiat vain alkavat olemaan sen verran monimutkaisia ja abstrakteja, ettei pelkkä housujen perustan kuluttaminen koululaispöydän ääressä enää riitä.

Itse olen tuntenut useampia "kilttejä tyttöjä", jotka ovat silkalla puurtamisella (ja ulkoaopettelulla) vetäneet läpi lukion ja yliopistotutkinnon, mutta sitten eväslaatikko onkin ollut tyhjä - omaa itsenäistä ajattelua tai ongelmien ratkaisukykyä ei näytä löytyvän. Tällainen tilanne on varmaan hyvin rasittava ja hämmentävä - kympin oppilas ja maisterikin vielä - eikä vain tunnu pääsevän käsiksi siihen, että missä nyt mennään ja mitä pitäisi tehdä. Aika moni näistä tapauksista on muutunut kiltistä agressiiviseksi oman tontin puolustajaksi / pomottajaksi (riippuen asemasta) - kun taidot loppuu ja epävarmuus valtaa sisimmän, niin ehkä hyökkäys tuntuu parhaalta puolustukselta?

Joten - ratkaisisiko jonkinlainen SAT-testaus todistusten ja pääsykokeiden sijaan mm. poikien syrjäytymisen ja nuorten naisten pimahtamisepidemian - edes osittain? Eli ohjaisiko käytännössä älykkyystestin tapainen kriteeri nuoret paremmin heille itselleen oikeasti sopivan tasoiseen koulutukseen ja kyvykkyyttä vastaavalle työuralle?

(...ja jos joku aikoo vetää sovinistikortin esiin, niin satun tuntemaan myös useita hyvin urallaan menestyneitä naisia ja he tuntuvat olevan järjestäin rentoja ja itsenäisiä "jätkiä")

SATit käyttöön meilläkin?
Ilman muuta
Ilman muuta
47.8%
Ei, koska testiälykkyydellä ei ole mitään merkitystä
Ei, koska testiälykkyydellä ei ole mitään merkitystä
17.3%
Kanada
Kanada
17.3%
En ole ihan varma - voinko kilauttaa kaverille?
En ole ihan varma - voinko kilauttaa kaverille?
8.6%
Ei, koska kaikki ovat tasa-arvoisia
Ei, koska kaikki ovat tasa-arvoisia
4.3%
Ei, koska älykkyyttä ei voi mitata
Ei, koska älykkyyttä ei voi mitata
4.3%
Ei, koska kiltteydestä ja ahkeruudesta pitääkin palkita
Ei, koska kiltteydestä ja ahkeruudesta pitääkin palkita
0%
Ääniä yhteensä: 23

Sivut

Kommentit (63)

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2408

Minusta esimerkiksi opettajien arviot pääsytesteissä olisi ehkä tarpeellisia.
Pitäisi kartoittaa onko ihminen, luova, looginen, johdonmukainen, oikeudenmukainen, johtaamaan kykenevä, moottori vai mikä.
Kyllä sevsoveltuvuusvon kaiken aa ja oo. Sen päälle sitten pitää oppia tarpeelliset asiat. Toisin päin homma ei toimi hyvin.

Toki toi ei ole aukoton ja sitä kympin tattaa suositteelee toinen tanttaa ja jättää erkin sivuun.

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2408

Reeta Tuhnuperä kirjoitti:
Kääpä kirjoitti:
Minusta esimerkiksi opettajien arviot pääsytesteissä olisi ehkä tarpeellisia.
Pitäisi kartoittaa onko ihminen, luova, looginen, johdonmukainen, oikeudenmukainen, johtaamaan kykenevä, moottori vai mikä.

Mitä tarkoitat opettajien arvioilla?

"Oppilas X on luova, looginen, johdonmukainen, jne." => X käyttäytyy kiltisti tunneilla, myötäilee opettajan mielipiteitä, on innolla mukana kaikissa opettajan visioimissa "kivoissa" ryhmätöissä, lähtee luokastaan ainoina Meri-heinän ja Aamu-kasteen kanssa opettajan mukaan ilmastomarssille?

Vaatis aika laajan kyselykaavakkeen ja useammalta opettajalta.
Ristikkäisiä tuloksia varmaan tulee henkilökemioiden takia.

Uskon kuitenkin että ihmisten arviot osuu paremmin kuin päntätty kirja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kääpä
Seuraa 
Viestejä2408

Minä olen tyhmä kuin saapas, mutta minulla on ominaisuuksia joista olen hyötynyt, kuin myös firma. En halauaisi että urani olisi heti alkuun palikkatestillä torpattu. Ja esimerkiksi absurdi, joka on ihmisenä täysi mulkku, porskuttaisi uransa huipulla. Ei kuulosta reilulta.

Vierailija

Kääpä kirjoitti:
Mitäs eväitä sulla on repussas?

Katsotaanpas... näyttäisi olevan pätkä hampparia, puolikas ranskanleipä, vajaa rasia mythoneita ja .375 kosanderi (avaamaton!). Likaiset sukat ja käyttämättömät kalsaritkin olis, mutta niitä en ihan heti laskisi eväiksi.

Homer_Backland
Seuraa 
Viestejä4978

On mielenkiintoista, että olen selvittänyt yliopiston välitenttejä..käymättä luennoilla tai 15 minuutin lukemisella tenttiin.

Kyse on kuitenkin mahdollisesti vaikeimmasta aineesta...virtausmekaniikasta.

Olen ollut väärällä alalla tai sitten tentit ovat todella helppoja....tai olen viisastunut vanhempana...keskiarvo oli 8,5 pinnassa lukion ja yläasteen aikana.

1 x VAWT = 9 x HAWT

“Before you diagnose yourself with depression or low self-esteem, first make sure that you are not, in fact, just surrounded by assholes.”
— Sigmund Freud

ID10T
Seuraa 
Viestejä8956

Käyttäjä6458 kirjoitti:
Pelkästä "lahjakkudesta" ei pidä palkita, eikä sitä voi mitenkään mitatakaan.

Lahjakas pärjää yleensä hyvin kokeissa, joten miten sitä muka ei voi mitata? Jos kyse on" piilolahjakkuudesta", niin miten sitä edes voi todeta olevan olemassa ilman näytöjä, eli kokeita?

ID10T
Seuraa 
Viestejä8956

Keijona kirjoitti:
Jos ei sisulla ja voimalla saa kompensoida älyä, niin lisäähän se epätasa-arvoa. 

Ei ole tarkoituskaan kompensoida, koska sisu ja voima ovat ihan eri tasoisia ominaisuuksia kuin äly. Näitä kaikkia voi löytyä samasta ihmisestäkin.

ID10T
Seuraa 
Viestejä8956

Keijona kirjoitti:
Jos ei sisulla ja voimalla saa kompensoida älyä, niin lisäähän se epätasa-arvoa. 

Ja miten sinä olet epätasa-arvosta huolissasi, kun pidät tasa-arvoa mielikuvituksen tuotteena?

apassi
Seuraa 
Viestejä1206

Ei ole mahdollista, että kaikki käy kaikki yliopistot ja tekut, ja on parhaita. Miksi siis moisesta järjettömyydestä pitäisi palkita?

Eikö olisi järkevintä palkita ja tukea niitä poikkeavia yksilöitä, joista on johonkin, ja karsia muut viikatteella mahdollisiman nopeasti työmarkkinoiden hyeenojen ruuaksi?

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2408

Ihmisellä pitää olla porkkanaa. Jotain joka ajaa ja kannustaa kehittymään.
Motivaatiota ei saa leikata heti alussa pois ja siirtää pudokkaisiin. Moni löytää sisäisen palonsa vasta myöhemmin. Ite oon toisella kierroksella.

apassi
Seuraa 
Viestejä1206

Kääpä kirjoitti:
Ihmisellä pitää olla porkkanaa. Jotain joka ajaa ja kannustaa kehittymään.
Motivaatiota ei saa leikata heti alussa pois ja siirtää pudokkaisiin. Moni löytää sisäisen palonsa vasta myöhemmin. Ite oon toisella kierroksella.

No eikö se porkkana ole täysipäiväiselle opiskelijalle mahdollisuus koulutuksen mukaiseen työpaikkaan?  Omaksi iloksi opiskelijana opiskelee työn ohessa.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Kaiken kaikkiaan luokittelussa pitäisi mittaaminen kohdistaa siihen asiaan, jota halutaan ja tavoitellaan. Jos koulussa opetetaan, pitäisi mitata oppimista; ei muistamista ja ahkeruutta, kuten pieniin paloihin heti opetuksen jälkeen sijoittuva (välikoe-)mittaus tekee. 

Osaamisen testaaminen pitäisi aina kohdistua riittävän kauan sitten opitun asian soveltamiskykyyn. Niin pitkän ajan kuluttua, ettei muistaminen dominoi, vaan kyky generoida tieto perusfaktoista.

On huolestuttavaa, miten huonolla tolalla tässä mielessä on jopa professoritasoisten ihmisten alkeiden ymmärrys ja miten alkeellisia virheitä tämän takia tehdään.

Huvittelimme yliopistolla ajatuksella, että koko henkilökunta pantaisiin vuoden välein vastaamaan peruskurssitasoisen tiedon soveltamista vaativiin  tehtäviin ja tämän mukaan määräytyisi osa palkasta. Joidenkin palkka olisi laskenut melkoisesti.

Tämä sama tapa testata pitäisi laajentaa professoreista aina peruskoulun ala-asteelle saakka. Kuinka hyvin käytät tietoa, joka sinulla pitäisi ehdottomasti jo olla.

Tämä ei ole varsinainen älykkyystesti, mutta sitä muistuttava, perustiedon soveltamista mittaava testi, jonka käytöllä lyhytkestoiseen, muistiin ja äärimmäiseen ahkeruuteen perustuva, osaaminen saa huonommat arviot, kuin soveltamaan kykenevä ymmärtäminen.

Yhteiskunnan kannalta on paljon tärkeämpää, että tärkeisiin asemiin nouseva väki osaa fiksusti soveltaa vähäistäkin tietoa, kuin luetella faktoja puuduttavana listana heti opetusperiodin jälkeen ja soveltaa niitä epäloogisesti päin honkia.

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2408

apassi kirjoitti:
Kääpä kirjoitti:
Ihmisellä pitää olla porkkanaa. Jotain joka ajaa ja kannustaa kehittymään.
Motivaatiota ei saa leikata heti alussa pois ja siirtää pudokkaisiin. Moni löytää sisäisen palonsa vasta myöhemmin. Ite oon toisella kierroksella.

No eikö se porkkana ole täysipäiväiselle opiskelijalle mahdollisuus koulutuksen mukaiseen työpaikkaan?  Omaksi iloksi opiskelijana opiskelee työn ohessa.

Voihan se olla. Se voi olla myös visio jostain muusta mahdollisuudesta jota kohden aktiivisesti pyrkii ja hankkii tarvittavat tiedot, taidot, resurssit ym. matkanvarrelta.

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2408

lokki kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan luokittelussa pitäisi mittaaminen kohdistaa siihen asiaan, jota halutaan ja tavoitellaan. Jos koulussa opetetaan, pitäisi mitata oppimista; ei muistamista ja ahkeruutta, kuten pieniin paloihin heti opetuksen jälkeen sijoittuva (välikoe-)mittaus tekee. 

Osaamisen testaaminen pitäisi aina kohdistua riittävän kauan sitten opitun asian soveltamiskykyyn. Niin pitkän ajan kuluttua, ettei muistaminen dominoi, vaan kyky generoida tieto perusfaktoista.

On huolestuttavaa, miten huonolla tolalla tässä mielessä on jopa professoritasoisten ihmisten alkeiden ymmärrys ja miten alkeellisia virheitä tämän takia tehdään.

Huvittelimme yliopistolla ajatuksella, että koko henkilökunta pantaisiin vuoden välein vastaamaan peruskurssitasoisen tiedon soveltamista vaativiin  tehtäviin ja tämän mukaan määräytyisi osa palkasta. Joidenkin palkka olisi laskenut melkoisesti.

Tämä sama tapa testata pitäisi laajentaa professoreista aina peruskoulun ala-asteelle saakka. Kuinka hyvin käytät tietoa, joka sinulla pitäisi ehdottomasti jo olla.

Tämä ei ole varsinainen älykkyystesti, mutta sitä muistuttava, perustiedon soveltamista mittaava testi, jonka käytöllä lyhytkestoiseen, muistiin ja äärimmäiseen ahkeruuteen perustuva, osaaminen saa huonommat arviot, kuin soveltamaan kykenevä ymmärtäminen.

Yhteiskunnan kannalta on paljon tärkeämpää, että tärkeisiin asemiin nouseva väki osaa fiksusti soveltaa vähäistäkin tietoa, kuin luetella faktoja puuduttavana listana heti opetusperiodin jälkeen ja soveltaa niitä epäloogisesti päin honkia.

Ja jos omat kyvyt ei riitä niin kuinka edetä silti ja saada homma valmiiksi.
Ongelmamratkaisuahan hommat monesti on ja palikat pitää koota siihen sieltä sun täältä. Harva juttu nykyään ratkee yhden ihmisen kyvyillä.

apassi
Seuraa 
Viestejä1206

Kääpä kirjoitti:
Voihan se olla. Se voi olla myös visio jostain muusta mahdollisuudesta jota kohden aktiivisesti pyrkii ja hankkii tarvittavat tiedot, taidot, resurssit ym. matkanvarrelta.

Kyllä, jokaisen omia valintoja ja polkuja. Mutta ei ole yhteiskunnan tehtävä resursoida niitä. Matkan tekokin voi olla palkka, ja siihen resurssien hankkiminen se palkkaan vaadittava duuni.

Kääpä kirjoitti:
Ja jos omat kyvyt ei riitä niin kuinka edetä silti ja saada homma valmiiksi.
Ongelmamratkaisuahan hommat monesti on ja palikat pitää koota siihen sieltä sun täältä. Harva juttu nykyään ratkee yhden ihmisen kyvyillä.

Harva ei ratkea, mutta jokaisen pitää pystyä tekemään se oma homma. Jos ei kykene niin sit on väärä duuni työn alla. Uutta tilalle. Kaikki ei ole voittajia.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Kääpä kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan luokittelussa pitäisi mittaaminen kohdistaa siihen asiaan, jota halutaan ja tavoitellaan. Jos koulussa opetetaan, pitäisi mitata oppimista; ei muistamista ja ahkeruutta, kuten pieniin paloihin heti opetuksen jälkeen sijoittuva (välikoe-)mittaus tekee. 

Osaamisen testaaminen pitäisi aina kohdistua riittävän kauan sitten opitun asian soveltamiskykyyn. Niin pitkän ajan kuluttua, ettei muistaminen dominoi, vaan kyky generoida tieto perusfaktoista.

On huolestuttavaa, miten huonolla tolalla tässä mielessä on jopa professoritasoisten ihmisten alkeiden ymmärrys ja miten alkeellisia virheitä tämän takia tehdään.

Huvittelimme yliopistolla ajatuksella, että koko henkilökunta pantaisiin vuoden välein vastaamaan peruskurssitasoisen tiedon soveltamista vaativiin  tehtäviin ja tämän mukaan määräytyisi osa palkasta. Joidenkin palkka olisi laskenut melkoisesti.

Tämä sama tapa testata pitäisi laajentaa professoreista aina peruskoulun ala-asteelle saakka. Kuinka hyvin käytät tietoa, joka sinulla pitäisi ehdottomasti jo olla.

Tämä ei ole varsinainen älykkyystesti, mutta sitä muistuttava, perustiedon soveltamista mittaava testi, jonka käytöllä lyhytkestoiseen, muistiin ja äärimmäiseen ahkeruuteen perustuva, osaaminen saa huonommat arviot, kuin soveltamaan kykenevä ymmärtäminen.

Yhteiskunnan kannalta on paljon tärkeämpää, että tärkeisiin asemiin nouseva väki osaa fiksusti soveltaa vähäistäkin tietoa, kuin luetella faktoja puuduttavana listana heti opetusperiodin jälkeen ja soveltaa niitä epäloogisesti päin honkia.

Ja jos omat kyvyt ei riitä niin kuinka edetä silti ja saada homma valmiiksi.
Ongelmamratkaisuahan hommat monesti on ja palikat pitää koota siihen sieltä sun täältä. Harva juttu nykyään ratkee yhden ihmisen kyvyillä.

Tärkeä näkökulma testikysymyksten laatijoille. Miten mitata yksilön kykyjä tehtävässä, jossa tarvitaan muiden osaamista.

Vierailija

Kääpä kirjoitti:
Ihmisellä pitää olla porkkanaa. Jotain joka ajaa ja kannustaa kehittymään.
Motivaatiota ei saa leikata heti alussa pois ja siirtää pudokkaisiin. Moni löytää sisäisen palonsa vasta myöhemmin. Ite oon toisella kierroksella.

Ihan samaa mieltä. Vaan olisiko joku suhteellisen neutraali mittaaminen (valtakunnallinen "rasti ruutuun" -koe) pahempi kuin nykyinen menetelmä, jossa motivaatio saatetaan leikata ihan vain pärstäkertoimen ja asuinalueen perusteella?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat