Sivut

Kommentit (63)

MooM
Seuraa 
Viestejä10740

Arvioinnissa tulee myös ne arvioitiresurssit. Jos pitäisi haastattelemalla tutkia vaikka lääkikseen pyrkijöiltä soveltuvuus, tulisi kyllä aika tiukka paikka haastatella ne jotain 10 000 hakijaa järjellisessä ajassa. Sama jonkun kurssisuorituksen kanssa. Miten mitata se todellinen osaaminen ja vielä objektiivisesti? vaikka yliopiston peruskurssilla, jossa on 250 opiskelijaa?

Sen osaamisenhan näkee sitten oiekassa elämässä, kun tulee eteen tehtäviä, joissa pitää sekä muistaa oppimansa että osata soveltaa sitä tilanteeseen, josta ei tiedä, mitä pitäisi tehdä ja mitä työkaluja käyttää. Kurssitehtävissä vaativammissakin on yleensä aina se kurssin tai osa-alueen sisältö, josta vastaukset noihin löytyy. Oikeassa elämässä ei.,  

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2480

Reeta Tuhnuperä kirjoitti:
Kääpä kirjoitti:
Ihmisellä pitää olla porkkanaa. Jotain joka ajaa ja kannustaa kehittymään.
Motivaatiota ei saa leikata heti alussa pois ja siirtää pudokkaisiin. Moni löytää sisäisen palonsa vasta myöhemmin. Ite oon toisella kierroksella.

Ihan samaa mieltä. Vaan olisiko joku suhteellisen neutraali mittaaminen (valtakunnallinen "rasti ruutuun" -koe) pahempi kuin nykyinen menetelmä, jossa motivaatio saatetaan leikata ihan vain pärstäkertoimen ja asuinalueen perusteella?

En tiedä.
On hyvin vaikea tietää etukäteen kuinka ihminen suoriutuu.
Joku saattaa esimerkiksi pärjätä peojektihommissa kiinassa helvetin hyvin, mutta amerikassa paikalliset vaan kävelee yli, eikä jätkä saa natiiveista mitään otetta.
Niin paljo liikkuvia osia, vaikka perusasiat ja tietotaito hanskassa, silti hommat ei etene toivotusti.
Vielä vaikeempaa on tietää jossain opiskelun alkuvaiheessa mitä kustakin tulee ja mihin kyvyt riittää. Sanoisin että kun on oikeessa paikassa oikeeseen aikaan niin mahdollisuudet paranee. Se taas on pitkälti kiinni sattumasta ja onnesta.
Mut, mut...
Totuushan on että osa onnistuu melkeen kaikessa ja osa ei juuri missään.
Eroja on ja ääripäät varmaankin erottuu, mut siltä väliltä on vaikee rankata ketään. Ihan sama kun heittäis arvalla. Mielummin tietty valkkaa ihmisiä joiden kanssa oma henkilökemia synkkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kääpä
Seuraa 
Viestejä2480

MooM kirjoitti:
Arvioinnissa tulee myös ne arvioitiresurssit. Jos pitäisi haastattelemalla tutkia vaikka lääkikseen pyrkijöiltä soveltuvuus, tulisi kyllä aika tiukka paikka haastatella ne jotain 10 000 hakijaa järjellisessä ajassa. Sama jonkun kurssisuorituksen kanssa. Miten mitata se todellinen osaaminen ja vielä objektiivisesti? vaikka yliopiston peruskurssilla, jossa on 250 opiskelijaa?

Sen osaamisenhan näkee sitten oiekassa elämässä, kun tulee eteen tehtäviä, joissa pitää sekä muistaa oppimansa että osata soveltaa sitä tilanteeseen, josta ei tiedä, mitä pitäisi tehdä ja mitä työkaluja käyttää. Kurssitehtävissä vaativammissakin on yleensä aina se kurssin tai osa-alueen sisältö, josta vastaukset noihin löytyy. Oikeassa elämässä ei.,  

Tämä kai oli se avauksen pointti. Osa kouluttautuu itselleen liian vaativiin tehtäviin, koska se ahkeruudella ja peräänantamattomuudella on mahdollista.
Sitte ollaan duunissa takakireetä reviirinpuolustajaa kun ymmärretään, että nyt on liian suuret saappaat jalassa.

Ja kysymys että kuinka tän vois estää tai havaita.

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2480

MooM kirjoitti:
Arvioinnissa tulee myös ne arvioitiresurssit. Jos pitäisi haastattelemalla tutkia vaikka lääkikseen pyrkijöiltä soveltuvuus, tulisi kyllä aika tiukka paikka haastatella ne jotain 10 000 hakijaa järjellisessä ajassa. Sama jonkun kurssisuorituksen kanssa. Miten mitata se todellinen osaaminen ja vielä objektiivisesti? vaikka yliopiston peruskurssilla, jossa on 250 opiskelijaa?

Sen osaamisenhan näkee sitten oiekassa elämässä, kun tulee eteen tehtäviä, joissa pitää sekä muistaa oppimansa että osata soveltaa sitä tilanteeseen, josta ei tiedä, mitä pitäisi tehdä ja mitä työkaluja käyttää. Kurssitehtävissä vaativammissakin on yleensä aina se kurssin tai osa-alueen sisältö, josta vastaukset noihin löytyy. Oikeassa elämässä ei.,  

Joo, opisjelupaikoissa noin, mut tuskin pekka lundmark ceeveetään lähetti kun nokialle siirtyi. Jätkä tiedetään ja tunnetaan.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

MooM kirjoitti:
Arvioinnissa tulee myös ne arvioitiresurssit. Jos pitäisi haastattelemalla tutkia vaikka lääkikseen pyrkijöiltä soveltuvuus, tulisi kyllä aika tiukka paikka haastatella ne jotain 10 000 hakijaa järjellisessä ajassa. Sama jonkun kurssisuorituksen kanssa. Miten mitata se todellinen osaaminen ja vielä objektiivisesti? vaikka yliopiston peruskurssilla, jossa on 250 opiskelijaa?

Sen osaamisenhan näkee sitten oiekassa elämässä, kun tulee eteen tehtäviä, joissa pitää sekä muistaa oppimansa että osata soveltaa sitä tilanteeseen, josta ei tiedä, mitä pitäisi tehdä ja mitä työkaluja käyttää. Kurssitehtävissä vaativammissakin on yleensä aina se kurssin tai osa-alueen sisältö, josta vastaukset noihin löytyy. Oikeassa elämässä ei.,  

Tätä yritin tuolla edellisesllä sivulla sanoa.

Koska koulutuksen todellinen tarve ja tarkoitus on oikean elämän ongelmien ratkaisemisessa paljon kurssin käynnin jälkeen, pitäisi myös kurssin oppimistuloksia mitata vasta pidemmän ajan kuluttua ennakoimattomasta aiheesta, ongelmaksi muotoilluilla tehtävillä, jottei pelkkä ahkera ulkoa opettelu auta sinne, missä ei kuitenkaan ahkeruudella pärjää.

Oppimistulosten mittaaminen heti kurssin jälkeen tai pahimmillaan kurssin aikana tuottaa virheellistä tietoa oikeasta osaamisesta ja palkitsee todellisen osaamisen kannalta vääriä henkilöitä. Tämä johtaa väärien henkilöiden johtamiin yhteisöihin ja huonosti toimiviin organisaatioihin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34062

lokki kirjoitti:
Koska koulutuksen todellinen tarve ja tarkoitus on oikean elämän ongelmien ratkaisemisessa paljon kurssin käynnin jälkeen, pitäisi myös kurssin oppimistuloksia mitata vasta pidemmän ajan kuluttua ennakoimattomasta aiheesta, ongelmaksi muotoilluilla tehtävillä, jottei pelkkä ahkera ulkoa opettelu auta sinne, missä ei kuitenkaan ahkeruudella pärjää.

Oppimistulosten mittaaminen heti kurssin jälkeen tai pahimmillaan kurssin aikana tuottaa virheellistä tietoa oikeasta osaamisesta ja palkitsee todellisen osaamisen kannalta vääriä henkilöitä. Tämä johtaa väärien henkilöiden johtamiin yhteisöihin ja huonosti toimiviin organisaatioihin.

Tuo vaikuttaa keksimällä keksityltä ongelmalta. Missä pääsee johtamaan tai muuhun tärkeään työhön koulutodistuksilla? Ei missään. Ei edes kunnan tai valtion hallinnossa. Sitä se työura on, että aloitetaan alemmalta tasolta ja noustaan sitten ja ainakin yrityksissä siihen vaikutta lähes yksinomaan tulos, jota tyyppi tekee (tai teettää muilla). Kusipää tai typeryskin etenee, jos pystyy jollain ominaisuudellaan tahkoamaan firmalle rahaa.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Neutroni kirjoitti:
lokki kirjoitti:
Koska koulutuksen todellinen tarve ja tarkoitus on oikean elämän ongelmien ratkaisemisessa paljon kurssin käynnin jälkeen, pitäisi myös kurssin oppimistuloksia mitata vasta pidemmän ajan kuluttua ennakoimattomasta aiheesta, ongelmaksi muotoilluilla tehtävillä, jottei pelkkä ahkera ulkoa opettelu auta sinne, missä ei kuitenkaan ahkeruudella pärjää.

Oppimistulosten mittaaminen heti kurssin jälkeen tai pahimmillaan kurssin aikana tuottaa virheellistä tietoa oikeasta osaamisesta ja palkitsee todellisen osaamisen kannalta vääriä henkilöitä. Tämä johtaa väärien henkilöiden johtamiin yhteisöihin ja huonosti toimiviin organisaatioihin.

Tuo vaikuttaa keksimällä keksityltä ongelmalta. Missä pääsee johtamaan tai muuhun tärkeään työhön koulutodistuksilla? Ei missään. Ei edes kunnan tai valtion hallinnossa. Sitä se työura on, että aloitetaan alemmalta tasolta ja noustaan sitten ja ainakin yrityksissä siihen vaikutta lähes yksinomaan tulos, jota tyyppi tekee (tai teettää muilla). Kusipää tai typeryskin etenee, jos pystyy jollain ominaisuudellaan tahkoamaan firmalle rahaa.

Et ilmeisesti lukenut aloitusviestiä, jossa kerrottiin, miten nykyisenlainen ihmisten kvalifiointi johtaa liian useiden ahkerien, mutta tyhmähköjen päätymiseen korkeimpiin koulutuksiin, joka aiheuttaa vääristymää koulutuslaitoksissa. Valmistumisensa jälkeen sama ongelma kertautuu kunnissa, valtiolla, yliopistoissa ja muissa jäykkään meritokratiaan perustuvissa järjestelmissä. Tämä johtaa liian usein asiaansa osaamattoman, mutta meriitinkeräämisessä ansioituneen päätymiseen näissä organisaatioissa johtoasemaan ja terroriin verrattavaan hallintoon, kun tehtävänsä suhteen alakynteen joutunut johtaja yrittää keinolla millä hyvänsä peittää pätemättömyytensä ja kampittaa kilpailijoikseen nousevia. Älä väitä, ettet tunnistaisi tapausta. Näitä hallinnollisia katastrofeja ovat kunnat, koulut ja yliopistot täynnänsä. Kaikki vain siitä syystä, että pelkällä ahkeruudella ja äärettömän itsekkäällä pyrkyryydellä pääsee korkeisiin asemiin.

Tämä ehdottamani –todellista osaamista mittaava testaustapa– vähentäisi kyvyttömien, mutta ahkerien määrää hallinnossa, jossa näiden haitat ovat suurimmillaan. Työntekijäpuolella ahkeruus on vielä monella alalla etu ja arvostettavaa –joskin automatisoituu koko ajan vähemmäksi. Kun testi jo koulussa ja viimeistään yliopistossa torppaisi korkeimmat meriitit näiden ongelmanratkaisukyvyltään heikkojen, mutta ääriahkerien ihmisten urakehityksestä, välttyisimme heidän tuottamaltaan hallintoterrorilta.

Ymmärrän kyllä, että tämä on radikaali muutos ja johtaisi tasa-arvotaisteluihin, kun tytöille ja naisille tyypillisemmällä ahkeruudella ei voitakaan kaikkea kovaa onnea. Lopulta tämä johtaisi kuitenkin ongelmanratkaisukyvyltän parempiin johtajiin, jotka parantaisivat nykymenoon verrattuna niin monta muuta asiaa, eikä elämä olisi pelkkää kriisiä kriisin perään.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä4331

Koulutuksessa ei pidä palkita mistään muusta kuin  täydellisestä suorituksesta.

Koulutettavan on osattava virheettömästi ne asiat, mitä on opetettu.

Koulutuksessa on kyse upseereista ja koirista.

Ketään muita ei kouluteta.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Ei tässä kaikkea olla muuttamassa, vain se, että koululaiset (tai testattavat työntekijät) eivät tietäisi, minkä aiheen koe milloinkin on, jolloin ei voi valmistautua erityisesti siihen. Eihän oikeassa elämässäkään voi. Kuulostaa hurjalta ja vaikealta, mutta kaikki ovat samassa asemassa, joten testi on reilumpi kuin nykyinen.

Tällainen testaaminen parantaisi pidemmän päälle suurempia kokonaisuuksia hahmottavien ihmisten asemaa ja saavutettuja meriittejä, eli lopulta parantaisi nykytilanteeseen nähden myös johtajiksi nousevien kokonaiskäsitystä päätöstensä merkityksestä ja vaikutuksesta kokonaisuuteen.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Reifengas kirjoitti:
Koulutuksessa ei pidä palkita mistään muusta kuin  täydellisestä suorituksesta.

Koulutettavan on osattava virheettömästi ne asiat, mitä on opetettu.

Koulutuksessa on kyse upseereista ja koirista.

Ketään muita ei kouluteta.

Upseereista, eli muita johtavista henkilöistähän, tässä on koko ajana ollut kyse.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä4331

lokki kirjoitti:
Reifengas kirjoitti:
Koulutuksessa ei pidä palkita mistään muusta kuin  täydellisestä suorituksesta.

Koulutettavan on osattava virheettömästi ne asiat, mitä on opetettu.

Koulutuksessa on kyse upseereista ja koirista.

Ketään muita ei kouluteta.

Upseereista, eli muita johtavista henkilöistähän, tässä on koko ajana ollut kyse.

Ai?

Enpäs älynnyt.

Ainahan voidaan palkita niin lahjakkuudesta, laiskuudesta, kiltteydestä kuin ahkeruudestakin.

Samoista asioista voidaan myös rangaista.

Palkinto ei kohdistu noihin luonteenpiirteisiin, ominaisuuksiin tai toimintoihin, vaan niiden tuloksiin,

jotka auktoriteetti arvioi.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä569

Reifengas kirjoitti:
Koulutuksessa ei pidä palkita mistään muusta kuin  täydellisestä suorituksesta.

Koulutettavan on osattava virheettömästi ne asiat, mitä on opetettu.

Koulutuksessa on kyse upseereista ja koirista.

Ketään muita ei kouluteta.

No, koulutetaan nykyään myös taiteilijoita. Jenkeissä on käytössä valtakunnanlaajuiset älykkyystestit. Kun näitä jenkkeja tapaa, niin aina hämmästyy heidän sosiaalista lahjakkuuttaan ja asiantuntijoiden osaamisen laajuutta. Tämän keskustelun aloituksessa on minusta pohjaa keskustelulle

Suomalainen koulu näyttää tulosten perusteella suosivan tyttöjä. Joku mielipidekirjoitus Hesarissa valitti, että hänen älykäs poikansa meni koulussa pilalle, kun joutui aina odottamaan muita eikä oppinut ahkeraksi. Yliopistossa tiedetään, että koulumenestys takaa menestystä myös yliopistossa. Yliopiston käyneet taas saavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin vähemmän koulutetut. Älykkäiden, mutta harhapoluille joutuneiden poikien ongelma voi kadota keskiarvoihin. Suomalaista tutkimusta haukutaa tasapaksuksi ja maailmantason johtavat tutkijat puuttuvat, mikä voi olla myös yksi oire tästä epäsosiaalisten poikien vieroksumisesta.

Itse muistan kouluajasta, että poikien joukossa aina joku nosti esiin, että se ja se on saavuttanut hienon aseman ilmaan mitään koulutusta. Näillä puheilla saatiin johdatettua itseä ja muita ihmisiä harhaan. Minunkin kouluajoista on lähes puolivuosisataa, mutta samankaltaista asennetta näkyy yhä. Kieltämättä joku voi päästä pizzaketjun omistajaksi vain hygieniakoulutuksella, mutta tällä ei ole juurikaan merkitystä suuressa mittakaavassa. Ongelma jää minun näkökulmasta siihen, että alykkäitä poikia ei saisi päästää putoamaan kyydistä. Käytännön koulutyössä tämä ei ehkä ole kuitenkaan kovin helppoa.

Keijona
Seuraa 
Viestejä17644

Lainaus:
Suomalainen koulu näyttää tulosten perusteella suosivan tyttöjä.

Koko suomalainen yhteiskunta suosii naisia ja feminiinisyyttä alistaa miehiä ja maskuliinisuutta. Syykin ilmiselvä koska pyritään tasa-arvoon.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34062

lokki kirjoitti:
Et ilmeisesti lukenut aloitusviestiä, jossa kerrottiin, miten nykyisenlainen ihmisten kvalifiointi johtaa liian useiden ahkerien, mutta tyhmähköjen päätymiseen korkeimpiin koulutuksiin, joka aiheuttaa vääristymää koulutuslaitoksissa. Valmistumisensa jälkeen sama ongelma kertautuu kunnissa, valtiolla, yliopistoissa ja muissa jäykkään meritokratiaan perustuvissa järjestelmissä. Tämä johtaa liian usein asiaansa osaamattoman, mutta meriitinkeräämisessä ansioituneen päätymiseen näissä organisaatioissa johtoasemaan ja terroriin verrattavaan hallintoon, kun tehtävänsä suhteen alakynteen joutunut johtaja yrittää keinolla millä hyvänsä peittää pätemättömyytensä ja kampittaa kilpailijoikseen nousevia. Älä väitä, ettet tunnistaisi tapausta. Näitä hallinnollisia katastrofeja ovat kunnat, koulut ja yliopistot täynnänsä. Kaikki vain siitä syystä, että pelkällä ahkeruudella ja äärettömän itsekkäällä pyrkyryydellä pääsee korkeisiin asemiin.

Onhan noita, mutta en minä näe ahkeruutta selittävänä tekijänä. Kusipäitä on ihan yhtä paljon niiden joukossa, jotka ovat menneet koulut läpi lahjakkuudellaan minimaalisella työnteolla tai keskinkertaisten joukossa. Ennemmin se on luonnevika. Kaikille ei johtaminen vain sovi, mutta koska hyvistä johtajista on hierarkkisessa yhteiskunnassamme ikuinen krooninen pula, niin minkäs teet. Olen varma, että jokainen jotakuinkin terve aikuinen, jolla on johtamisen lahja edes keskinkertaisena, saa tässä maassa  johtotehtävän, jos vain suostuu ottamaan sellaisen vastaan. Jos ei ole koulutusta, sitten se on yleensä joku työnhohtaja tai vastaava pikkupomo, mutta kyllä lattianharjaajasta on noustu korkeillekin palleille. Ja jos sattuu olemaan niin typerä, että yrittää sitä kunnanvirastossa, ja sitten nillittää netissä miten suuri johtaja ei etene ansionsa mukaan, ei todellakaan omaa pelimerkkejä mihinkään hyödylliseen.

Lainaus:
Tämä ehdottamani –todellista osaamista mittaava testaustapa– vähentäisi kyvyttömien, mutta ahkerien määrää hallinnossa, jossa näiden haitat ovat suurimmillaan.

Ei mikään testi mittaa "todellista osaamista", paitsi ehkä jossain myyntityössä, jossa jokaisen myynnit voidaan eritellä sentilleen. Millä tahansa testataankin, pääsee aina läpi sopimattomia. Jos oikeasti pystyt perustelemaan pätevän testin olemassaolon ja toimivuuden, sinun on helppo perustaa rekrytointifirma ja tienata aluksi miljoonia ja jos testi tosiaan toimii, niin miljardeja. Virherekrytoinnit maksavat järjettömästi isoille firmoille.

Toinen ongelma julkisella puolella on se, että sen on hyvin vaikea houkutella kunnianhimoisimpia ja lahjakkaimpia ihmisiä. He haluavat kehittää uusia isoja asioita, nousta liikeimperiumien johtajiksi tai omistajiksi ja miljardööreiksi jne. mutta julkinen valta ei voi tarjota sitä. Viranomaisen tehtävä on aina kieltää, rajoittaa ja nipottaa. Valvoa, että lakeja noudatetaan. Sellaiseen työhön säntillinen ahkera ja turvallisuushakuinen pilkunnussija, joka jaksaa nipottaa vuodesta toiseen, eikä suuri visionääri tai piinkova liikemies.

Keijona
Seuraa 
Viestejä17644

Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että ennen naiset oli miehiä alenpana ja huonommassa asemassa? Noh,v mites tuosta tilanteesta päästään sukupuolten tasa-arvoon? Ei ole kuin yksi vaihtoehto:Naisia ylistetään ja miehiä alistetaan.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34062

ekvivalentti kirjoitti:
No, koulutetaan nykyään myös taiteilijoita. Jenkeissä on käytössä valtakunnanlaajuiset älykkyystestit. Kun näitä jenkkeja tapaa, niin aina hämmästyy heidän sosiaalista lahjakkuuttaan ja asiantuntijoiden osaamisen laajuutta. Tämän keskustelun aloituksessa on minusta pohjaa keskustelulle

Jenkkien sosiaalisuus on jotain käsittämätöntä, mutta eivät ne sen enempää osaa kuin kukaan muu. Minä saisin jenkeissä varmaan autistin pahvit epäsosiaalisuuttani.

Lainaus:
Suomalainen koulu näyttää tulosten perusteella suosivan tyttöjä. Joku mielipidekirjoitus Hesarissa valitti, että hänen älykäs poikansa meni koulussa pilalle, kun joutui aina odottamaan muita eikä oppinut ahkeraksi.

Ei kaikilla ole kykyä oppia ahkeriksi. Sielläkin, missä sitä yritetään opettaa ja vaatia, älykäs käyttää älyään velvollisuuksien välttelyyn. En syyttäisi siitä koulua.

Onko sinulla jokin ehdotus, mitä koulussa pitäisi konkreettisesti muuttaa? Poikien menestys voisi parantua kovemmalla kurilla, mutta se on ristiriidassa sen kanssa, että halutaan lahjakkaita ja itseohjautuvia ihmisiä. Kuri korostaa ahkerien alistujien menestystä. Poikien pitäisi käydä koulunsa vuoden tai pari myöhemmin. Oppivelvollisuusiän nostaminen voisi auttaa asiaa, jos sitä oikeasti vaadittaisiin ongelmatapauksilta. Tosin harvoin koulukodeista ja kasvatuslaitoksistakaan tulee kovinkaan kelvollisia kansalaisia. Laitokset ja niiden natsimeininki kouluttaa ja laitostaa vain linnakundiksi.

Lainaus:
Yliopistossa tiedetään, että koulumenestys takaa menestystä myös yliopistossa.

Ei takaa. Se korreloi mutta ei takaa.

Lainaus:
Yliopiston käyneet taas saavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin vähemmän koulutetut.

Keskiarvo ei kerro mitään siitä millaiset ominaisuudet parempipalkkaisilla on. Se on yleisesti tunnettu fakta, että eivät ne ahkerat kympin nörtit saa kovapalkkaisia hommia. Niiden urakehitys tyssää usein asiantuntijaksi ja koulussa vähän keskiarvoa paremmat johtajatyypit hyppäävät urahissiin.

Lainaus:
Suomalaista tutkimusta haukutaa tasapaksuksi ja maailmantason johtavat tutkijat puuttuvat, mikä voi olla myös yksi oire tästä epäsosiaalisten poikien vieroksumisesta.

Suomalainen tutkimusrahoitus suosii tylsää tiedettä, jossa kaikki perustellaan talouden ehdoilla. Täällä on turha anoa projektia, jos ei ole viiden sivun hyvin perusteltua kertomusta siitä miten projekti voidaan kaupallistaa teollisuustuotteeksi lyhyellä aikavälillä. Perustutkimus, josta esim. useimmat Nobelit jaetaan, on kehitysmaatasoa. Johtavat suomalaiset tutkijat toimivat harvoin kotimaassa.

Lainaus:
Ongelma jää minun näkökulmasta siihen, että alykkäitä poikia ei saisi päästää putoamaan kyydistä. Käytännön koulutyössä tämä ei ehkä ole kuitenkaan kovin helppoa.

Ei ole. Jos laiskojen ja avoimen kapinallisten halutaan pysyvät kyydissä, sitten opetuksen tason pitää olla ameeboille sopivaa. Älykkäillä ja edes keskinkertaisen ahkerilla ei ole ongelmaa.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Neutroni, monimutkaistit nyt aivan turhaa yksinkertaista asiaa. Jos halutaan vähentää poikien syrjäytymistä ja saada parempia johtajia, on ihan varmasti muutettava koulutusjärjestelmää niin, että sieltä nousee johtajiksi parempia yksilöitä. Ei ole mitään syytä olettaa, että nämä nykyiset olisivat paras valinta. Nyt johtajiksi nousee ahkeria, mutta typeriä päätöksiä tekeviä nipottajia, koska meritoitumisjärjestelmä palkitsee ahkeruudesta ja määrätietoisuudesta ja syrjii ongelmanratkaisua. (Opettajat itse ovat hyvin autoritäärisiä säännönnoudattajia = ahkeria nipottajia)

Kuten edellisessä viestissäni kerroin, ei tässä olla muuttamassa mitään dramaattisesti. Vain pieni muutos sen suhteen, miten oppimista mittaavat kokeet ja tentit pidetään ja laaditaan. Siirrytään hieman ongelmaorientoituneempaan suuntaan, eikä kerrota etukäteen, milloin testitehtävän saa eteensä. Pienet muutokset, joilla vaikutetaan mielestäni oikeaan suuntaan. Kannustetaan ongelmanratkaisijoita ja viedään ahkerilta puurtajilta ylimääräinen etu, joka tekee koulutouhuista muusta elämästä poikkeavaa. Elämässä ongelmat eivät tule määrättynä päivänä määrätystä aiheesta, eikä niitä ole valmiiksi pureksittu rastitustehtäviksi.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34062

lokki kirjoitti:
Neutroni, monimutkaistit nyt aivan turhaa yksinkertaista asiaa. Jos halutaan vähentää poikien syrjäytymistä ja saada parempia johtajia, on ihan varmasti muutettava koulutusjärjestelmää niin, että sieltä nousee johtajiksi parempia yksilöitä. Ei ole mitään syytä olettaa, että nämä nykyiset olisivat paras valinta. Nyt johtajiksi nousee ahkeria, mutta typeriä päätöksiä tekeviä nipottajia, koska meritoitumisjärjestelmä palkitsee ahkeruudesta ja määrätietoisuudesta ja syrjii ongelmanratkaisua. (Opettajat itse ovat hyvin autoritäärisiä säännönnoudattajia = ahkeria nipottajia)

Tuo väite vaatii perustelua. En näe omien kokemusten mukaan syytä uskoa siihen, enkä ole nähnyt tieteellistä viitettä. Työelämässä tulos ratkaisee.

Lainaus:
Kuten edellisessä viestissäni kerroin, ei tässä olla muuttamassa mitään dramaattisesti. Vain pieni muutos sen suhteen, miten oppimista mittaavat kokeet ja tentit pidetään ja laaditaan. Siirrytään hieman ongelmaorientoituneempaan suuntaan, eikä kerrota etukäteen, milloin testitehtävän saa eteensä. Pienet muutokset, joilla vaikutetaan mielestäni oikeaan suuntaan. Kannustetaan ongelmanratkaisijoita ja viedään ahkerilta puurtajilta ylimääräinen etu, joka tekee koulutouhuista muusta elämästä poikkeavaa. Elämässä ongelmat eivät tule määrättynä päivänä määrätystä aiheesta, eikä niitä ole valmiiksi pureksittu rastitustehtäviksi.

En minä tuotakaan näillä perusteilla usko. Ahkerat opiskelevat kaiken ajoissa ja laiskemmat vilkaisevat edellisenä päivänä koealuetta. Jos kokeet tulevat yllättäen, minun nähdäkseni etu on ahkerilla. Eivät ne laiskat viitsi varmuuden vuoksi päntätä siksi, että edessä saattaa olla yllätyskoe.

Tuossa olen samaa mieltä, että kokeissa pitäisi painottaa ongelmanratkaisua. Niissä on vain se käytännön ongelma, että ne laiskat ja taviksetkin, joilla ei ole kykyjä eikä haluja asioiden oikeaan ymmärtämiseen ja soveltamiseen, pitäisi saada kokeista läpi. Olen ollut itse uudelleentarkastamassa kokeita (yliopistotasolla), kun on vaadittu liikaa kykyä soveltaa kurssin asiaa. Ja kyllä ne ahkerat (laskuharjoitusaktiivisuudella mitaten) olivat parhaita niissäkin kokeissa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat