Jättiläisplaneetasta kaksoistähdeksi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Palstan uutinen 29.6. On oltu havaitsevinaan, että kaksoistähdet ovat ainokaisia hedelmällisempiä tuottamaan planeettoja, ja onpi jotkut tutkijat laatineet mallinkin, jossa nääs gravitaatiot yhdessä tuottavatpa planeettoja.

Aurinkokuntamme. Auringon säteilypaine torjuu pölyjä ja kaasuja vain jonkin matkaa Marsin ulkopuollelle, suunnilleenko asteroidivyöhykkeelle.
Ulkoplaneetttoja Jupiterista alkaen ei välttämättä ollenkaan ollut olemassa aurinkokuntamme ja sen sisäplaneettojen syntyessä. Vaan ne ovat oletetun 4.5 miljardin vuoden aikana voineet kasvaa Auringon torjumasta kaasusta ja pölystä, ynnä myös samanlaisista murikoista kuin asteroidivyöhykkeellä. Jupiter ymmärrettävästi on suurin, koska
torjunnan tulos on kasautunut sen alueelle.

No niin, Jupiter jatkaa kasvuaan, ja kiihtyvästi, koska sen vetovoima/vetovoiman energia on jo kasvanut massan mukaisesti.
Jo nyt sen kerrotaan tuottavan itse enemmän lämpöä kuin mitä saa Auringosta. Jatkaen linjaansa siitä tulee ruskea kääpiö ja sitten punainen.
Punainen kääpiö lasketaan jo tähtiin, vaika sen pinta ei ole vielä plasmalämpötilassa, vaan nimensä mukaisesti punahehkuinen molekyylinen.

Kas tuota linjaa Jupiteristakin tulee kaksoistähti, ja joukko planeettoja on jo valmiina. Ja sitten joku tieteilijä jossakin yhden auringon kunnassa laatii teorian, että suuri joukko planeettoja täällä johtuukin täkäläisestä kahden tähden gravitaatiosta, joka on koonnut ainemoskaa planeetoiksi - - -.

Esitetty olettamus, että asteroidinvyöhyke syntyi kerran hajonneesta planeetasta. Esitänpä tähänkin päinvastaisen. Asteroidivyöhyke on sen
tähden siksi siis, koska sen alueelle ei syntynyt planeettaa. Murikoille rata oli jo ihan liian pitkä kokoontua sinänsä yhteen, ja tällä alueella vielä Aurinko on torjunut kaasut ja pölyt.

Arvon mekin ansaitsemme, ylihuomenna!

Kommentit (4)

Vierailija

onhan se varmaan mahdollisa, mutta siihen kestää. Kun aurinkomme sammuu ja leviää pölynä ympärövään avaruuteen, niin siitä varmaan kulkeutuu paljon pölyä myös jupiteriin. Tällöin jupiterista saattaisi hyvinkin tulla tähti.

Vierailija

Mielenkiintoinen teoria.
Millä todennäköisyydellä ja aikavälillä veikkaisit jupiterin kuihin muodostuvan elämää sen jälkeen kun jupiterista tulee tähti?
Ja kuinka pitkää elinikää ennustaisit jupiter-tähdelle?

Vierailija
XLR
onhan se varmaan mahdollisa, mutta siihen kestää. Kun aurinkomme sammuu ja leviää pölynä ympärövään avaruuteen, niin siitä varmaan kulkeutuu paljon pölyä myös jupiteriin. Tällöin jupiterista saattaisi hyvinkin tulla tähti.

Viimeistään tuolloin, tuotakin polkua kyllä olen ajatellut. Auringolla
kuitenkin oletetaan olevan vakaata elinikää vielä viisi miljardia vuotta.
Ennättää Jupiter kehittyä tähdeksi sen aikanakin. Riipuu tietysti paljon siitä, paljonko avaruudessa vaeltavaa aurinkuntaa vastaan tulele pölyä, kaasua ja murikkamoskaa.

Vierailija
bdbdbd
Mielenkiintoinen teoria.
Millä todennäköisyydellä ja aikavälillä veikkaisit jupiterin kuihin muodostuvan elämää sen jälkeen kun jupiterista tulee tähti?
Ja kuinka pitkää elinikää ennustaisit jupiter-tähdelle?

Olettaisin Jupiterin kasvaessa sen kuissa tulevan liian kuumaa elämiselle, ja ne luultavasti Jupiter jopa nielaisee. Sen sijaan Jupiterin kuumeneminen avaisi mahdoöllisuuksia elämälle nykyisillä kylmillä ulkoplaneetoilla, ja myös Saturnuksen ainakin yhdessä kuussa, Titan se oliko?

Tähden elinikähän riippuu sen koosta. Punainen kääpiöhän voi siinä koossaan säilyen jatkaa miten kauan tahansa, koska sen säteilypaine ei torju kaasutäydennystäkään. Auringon kokoiseksi kasvaneelle lähtökohta on Auringon elinikä, jopa kymmenen miljardia vuotta.

Uusimmat

Suosituimmat