Kommentit (2)

67 astetta
Seuraa 
Viestejä804

"Carter vertaa tätä siihen, että uudet opiskelijat joutuvat tutustumaan toisiinsa samassa asuntolassa.

"Kun kaksi suurta ryhmää laitetaan yhteen, estää ystävystymistä ryhmän oma vahva puolueellisuus. Se hidastaa uusien suhteiden muodostumista."

Ensimmäinen on hyvä vertaus, mutta myös tämä toinen on ihan verrannollinen ihmisiin. Meille ihmiseille, varsinkin vanhemmille, tulee työpaikoillakin helposti "me ja te" tyyppisiä klikkejä. Siksi onkin hullua olettaa että nykysysteemi esimerkiksi ammattikoulussa toimisi kivutta, nykyään on ns. jatkuva haku, ja sisään otto ammattikouluissa. Eli ryhmiin tulee kesken lukuvuoden uusi porukka opiskelijoita, ja sitten ihmetellää, kun koulunkäynti vieraassa, jo ryhmäytyneessä porukassa ei maita.

Tätä ei voi täysin verrata uuteen työpaikkaan menoon, sillä uusi työntekijä on yleensä tarpeeseen ja keventää muiden työtaakkaa ainakin tulevaisuudessa. Näin on myös vanhojen työntekijöiden etu, että uusi tyyppi ajetaan mahdollisimman nopeasti ja kivutta sisään systeemiin.

Käyttäjä6458
Seuraa 
Viestejä618

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/138863?page=1#138966

" ... VK
16.04.2004 02:29:26
138966

Re: evoluutiosoopaa

huomauttaja kirjoitti 16.04.2004 (138949)...

>Itsekkyys on psykologinen luonteen
>piirrre tai psyyken ominaisuus.
>Geenillä ei ole aivoja, eikä geenillä
>ole tunteita. Geeni ei ole itsekäs.
>Yksilö on itsekäs.

Dawkins määritteli geenin "itsekkyyden" sen toiminnan eikä
minkään kuvitteellisen psyyken kautta. Idea on että geeni
"käyttää" yksilöitä lisääntymisensä välineinä. Ilmeisesti
termi on huono, koska monet ymmärtävät sen täysin väärin,
kuten sinäkin.

Joka tapauksessa geenin itsekkyydestä ei välttämättä seuraa
yksilön itsekkyys, vaan siitä voi seurata myös epäitsekkyyttä.

Esimerkiksi vampyyrilepakot jakavat veriateriansa sellaisen
lajitoverin kanssa joka ei ole saanut itse saalista.

>Itsekkys (työntekö, ravinnonetsintä,
>saalistaminen) ei ole nollasummapeliä.
>Siinä ei ole toista osapuolta saman
>lajin sisältä.

Itsekkyys ei ole "peli" lainkaan vaan eräs mahdollinen
strategia joissakin peleissä. Työnteko, ravinnonetsintä
ja saalistaminen taas eivät ole itsekkyyttä.

... "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/138863?page=2#139023

RK
16.04.2004 02:30:23
139023

Re: evoluutiosoopaa

VK kirjoitti 16.04.2004 (138966)...

...

>Esimerkiksi vampyyrilepakot jakavat
>veriateriansa sellaisen lajitoverin
>kanssa joka ei ole saanut itse
>saalista.

Se sitten suurin piirtein aina tunnettu esimerkki onkin korkeampien lajien "lajisoidaarisuudesta".

Miksi nimeonmaan tuoola YHDELLÄ POIKEUKSELLA MILJOONASTA pitää GENEETTISESTI selittää IHMISEN käyttäytymistä, eikä niillä 999999 muulla?

>>Itsekkys (työntekö, ravinnonetsintä,
>>saalistaminen) ei ole nollasummapeliä.
>>Siinä ei ole toista osapuolta saman
>>lajin sisältä.

Itsekkyys ei ole
>"peli" lainkaan vaan eräs mahdollinen
>strategia joissakin peleissä.

Aivan.

Ja niillä peleillä voi olla ainakin kolmenlaista perustaa, ja siten kolmet eri muodostumislainalaisuudet, nimittäin

1. genettinen perimä

2. ehdollistminen ja sille perustuva "laumaperimä"

3. kielellisperustainen sosiaalinen perimä, vain ihmisellä, ainakin toistaiseksi.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-n...
 

Darwinkin tunkiolle ”uusdarwinismista”?

Evoluutiopsykologian” piirissä esitetään selvästi uuslamarkistisia näkemyksiä. Toimittaja Jari-Pekka Vuorela arvostelee Aamulehdessä 09.07 03 positiivisen sävyyn toimittaja Matt Ridleyn teosta ” Nature Via Nurture. Genes, Experience and What Makes Us Human ” otsikolla ”Geenejä ja kokemusta ei voi erottaa.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat