Seuraa 
Viestejä45973

Tajusin juuri kuinka pieni olen

http://www.rense.com/general72/size.htm

Sivut

Kommentit (42)

Kaikki on suhteellista sanoi Aatu!

Aurinkoa pienemmät tähdet palavat loppuun nopeammin, koska polttoainetta (vetyä) on vähemmän. Mutta - paradoksaalista kylläkin - myös Aurinkoa suuremmat tähdet palavat loppuun nopeammin, koska suurempi massa ja suuremmat sisuspaineet nopeuttavat tähden fuusioitumista heliumiksi ja muiksi alkuaineiksi.

Eli meillä on ollut onnea Aurinkomme kanssa; se on juuri oikeankokoinen
tähden pitkää ikää ajatellen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
tietää
Koska te kaverit opitte, ettei koolla ole väliä.

Näinpä.

Antares-tähden massa ~15-18 Auringon massaa, halkaisija 9,24x10^8 km

Pistoolitähden massa ~150 Auringon massaa, halkaisija ~8,91x10^8 km

Antares on harvaa tavaraa...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Nytten ku kattoo tuota kolmatta kuvaa ja miettii keskusteluja joissa on mietitty, että muuttuisiko auringon toiminta, jos vaikka koko maapallo syöksyisi siihen..!

en usko, että auringon toiminta muuttuisi, koska sen massa on n. 300000 maan massaa. kitka muuttaisi maan hetih ehkuvaksi laavapalloksi ja sen jälkeen se kaasuuntuisi.

http://www.rense.com/general72/size.htm
tuo viimeinen kuva, niin noista tähdistä Betelgeuse ja Rigel ovat kummatkin samassa tähtikuviossa, eli orionissa.

Ja orion taas löytyy helpoiten muistaakseni tammikuun jälkeen. se löytyy yötaivaalta helposti; tarvitsee vaan katsoa, että missä on 3:n tähden suora. tähtisuoran toisella puolella on Betelgeuse ja toisella rigel. kun kun näistä vetää viivan toisiinsa, se leikkaa 3:n tähden suoraa.
> http://stardate.org/images/constellations/orion.gif

Tarkkailija
Kaikki on suhteellista sanoi Aatu!

Aurinkoa pienemmät tähdet palavat loppuun nopeammin, koska polttoainetta (vetyä) on vähemmän. Mutta - paradoksaalista kylläkin - myös Aurinkoa suuremmat tähdet palavat loppuun nopeammin, koska suurempi massa ja suuremmat sisuspaineet nopeuttavat tähden fuusioitumista heliumiksi ja muiksi alkuaineiksi.

Eli meillä on ollut onnea Aurinkomme kanssa; se on juuri oikeankokoinen
tähden pitkää ikää ajatellen.

Taas on yksi luottanut netin varmoihin muta täysin virheellisiin tietoihin.
Lopppuun palaminen on linjassa koon kasvuun, joka tarkoittaa, että palamisen teho kasvaa jopa neliösuhteessa. Pienehköjen tähtien loppuun palaminen kestää kymmeniä miljardeja vuosia. Miljoonan aurinkomassan jättiläinen olikos se jopa 10 000 vuodessa.

Virheellinen väittämä on kyllä voinut saada seikasta, että pieniä tähtösiä, kuten punaisia kääpöitä, havaitaan huomattavasti vähemmän kuin niitä oletetun syntytavan perusteella pitäisi olla. Kyse onpi siitä, että sellaisella, joka jo hehkuu pinnaltaan punahehkuisenakin, säteilypaine ei kykene torjkumaan kaasuja, eli vetyä ja heliumia. Na katoavat säännöllisesti siten, että ne kasvavat suuremmiksi, semmoisiksi kuin Aurinko.

Virheellinne laitostieteen väittämä, että vast punaisista kääpiöistä alkaen tapahtuisi fuusiota. Perustuu uskoon, että fuusio perustuisi korkeaan sisuslämpötilaan, joka edellyttää " suurta vähimmäiskokoa". Ei perustu, eikä fuusio myöskään jaktu ketjureaktiona. Fuusio perustuu sähkönpurkausten aiheuttamiin leimahduslämpötiloihin, ja tärkeä
merkitys johteena ja samalla vastuksena on hillellä. Laitostiedekin on jyllä löytänyt hiilelle aseman fuuisossa. Sitä kuitenkin on ajateltu katalyyttinä, ja liitetty mukaan usein myös litium. Hiili on asiassa johde ja vastus.

Siten fuusio tapahtuu jo huomattavasti väitettyjä pienemmin koin. Tuotto kyllä on toinen asia. Jopa Maan sisus tuottaa fuusiolämpöä, mutta vasta prosentin siitä mitä Maa saa Auringosta. Jupiterin lämmöntuotto on jo suurempi kuin Auringosta tuleva. Ruskean kääpiön suhteellisesti vielä suurempi. Vasta punaisen kääpiön pinta hehkuu punaisena. Aurinko on jo kokonaiuudessaan plasmaa, ja sen säteilypaine torjuu kaasut ja pienpölyt
lähelle Jupiterin rataa. Jupiter on ulkoplaneetoista, kaikista planeetoista, suurin, koska sillä on ollut etuasema Auringon torjuman pienaineksen kaappaamiseen.

Todenäköisesti Jupiter kasvaa joskus tähdeksi, ihan vakaatakin luonnollista tahtia. Viimeistään kuitenkin silloin, kun Aurinko poksahtaen punaiseksi jättiläisekis sinkoaa jäljellä olevan ( 80 prosenttia) vetynsä ja heliuminsa avaruuteen.

Teje
juutalainen
Aurinko ei ole tähti, koska tähdet näkyvät vain pimeän aikaan.

Mitä tuohon voi enää lisätä.

Että maapallon toisella puoliskolla on silloinkin pimeätä, tropiikissa jopa tosi pimeetä.

Tarkkailija
Aurinkoa pienemmät tähdet palavat loppuun nopeammin, koska polttoainetta (vetyä) on vähemmän.

Tämä on väärin. Aurinkoa pienemmät tähdet polttavat vetyä sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat. Pienimmät mahdolliset tähdet (n. 8 % Auringon massasta) ovat olemassa biljoonia (10^12) vuosia. Auringon arvioitu elinaika on reilu 10 miljardia vuotta (joista on tuollaiset 4,5 miljardia vuotta kulunut) ja maailmankaikkeuden nykyikä on vajaa 14 miljardia vuotta.

Aurinkoa suuremmat tähdet palavat loppuun nopeammin, koska suurempi massa ja suuremmat sisuspaineet nopeuttavat tähden fuusioitumista heliumiksi ja muiksi alkuaineiksi.

Tämä on oikein.

tietää
Koska te kaverit opitte, ettei koolla ole väliä.

Sorry, tuo oli huono vitsi . Elämä maapallolla on mahdollista vain siksi että olemme sopivankokoisen tähden planeetta, jolla on siihen sopiva massa. Olemme kapealla "elämän-vyöhykkeellä".

Arla
Tarkkailija
Aurinkoa pienemmät tähdet palavat loppuun nopeammin, koska polttoainetta (vetyä) on vähemmän.

Tämä on väärin. Aurinkoa pienemmät tähdet polttavat vetyä sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat. Pienimmät mahdolliset tähdet (n. 8 % Auringon massasta) ovat olemassa biljoonia (10^12) vuosia. Auringon arvioitu elinaika on reilu 10 miljardia vuotta (joista on tuollaiset 4,5 miljardia vuotta kulunut) ja maailmankaikkeuden nykyikä on vajaa 14 miljardia vuotta.

Aurinkoa suuremmat tähdet palavat loppuun nopeammin, koska suurempi massa ja suuremmat sisuspaineet nopeuttavat tähden fuusioitumista heliumiksi ja muiksi alkuaineiksi.

Tämä on oikein.

Arla tällä kertaa todellakin esitti laitositeteen yleisen käsityksen. Ensimmäisen kappaleen käsitys fuusiopalamisen nopeudesta suunnilleen on myös minun.

Jälkimmäisen kapplaeen asiasta olemem kinanneet ennenkin. Paine
ja peruslämpötila ovat mielestäni taustatekijöitä, vaan eivät sinänsä riitä.
Eikä fuusio tapahdu ketjureaktiona, se ei itse jatka itseään.
Leimahduslämpötilaan joutavat hiilessä tapahtuvat sähköpurkaukset.
Siten toisaalta jopa Maa on sisältä hyvin pieni tähti. - Arlan esittämä
raja 8 prosenttia Auringon massasta lie punaisen hehkumisen eli punaisen kääpiön alaraja.

Aurinko ei ihan pieni tähti, sen verran kokoa, että kauttaaltaan on plasmaa. Kertaamme. Plasmassa ei ole molekyylejä, vaan atomit ovat
yksilöinä irrallaan. Ytimet ja elektronit myöskään ole liittyneet pysyvästi toisiinsa, vaan ovat ionilientä. Ja tämä liemihän mahdollistaa sähköiset ilmiöt ja purkaukset, kun kiinteässä molekyyliaineessa sähkö kulkee ja ilmiöi vain johteissa.

Perinteinen malli, että tähden fuusiopalaminen tapahtuisi vain syvällä
sisuksessa. Kun kuitenkin jo Aurinko on kokonaan plasmaa, tulinpa ajatelleeksi, että fuusiopalamista voisi tapahtua koko Auringonkin
vety- ja heliummassassa. Sähköjohdevastus hiili on kevyehköä mutta ei ihan kevyttä, joten sitä lie Auringossa kaikkialla. Lähdetäänpä mallista, että fuusipalaminen tapahtuisi Auringossa hiljalleen hiukan niinkuin veden
kiehuminen astassa. Fuusileimahduksia tapahtuu sillon tällöin eli aika harvakseenkin, mutta koko aurinkomassassa. Ihan pinnastakin niitä pitäisi voida havaita.

Protuberanssit eli purkaukset. Ne voivat kohota pinnasta 500 000 kmn korkeuksiin. Mistä johtuisi tuommoinen voima? Kerron teille: NE OVAT FUUSIORÄJÄHDYKSIÄ, aihetuneita ihna pinnan plasmassa. NE OVAT ULOMMAISIN, NÄKYVIN, OSA AURINGON JATKUVAA FUUSIOLEIMAHDUSTEN TAPAHTUMAA. Eli, jos ja kun tulkitsemme näkemämme oikein, me näemme sittenkin Auringon toiminnasta, sen fuusiopalamisesta, enemmän kuin tähän asti on luultu!

Probuteranssista jää pintaan auringonpilkku. Se on jopa kylmempi muuta massaa, parisen viikkoakos yleensä kestää, kuin se katoaa. Kylmä tila johtuuhan voimakkaasta kaasun laajenemisesta, ynnä siitä, että gammafotonit eivät jää lämmittämään, vaan muuttuvat harvajaksoisemmiksi kauempana. Tämäkin osoittaa, että fuusipalaminen ei jatku ketjureaktiona, vaan tapahtuu äkillisinä leimahduksina. Leimahduksen edellytyksen, suuren sähköpurkauksen siis, on aina synnyttävä uudestaan

Savorin tavoin hiukan muuntaen voisin nyt hihkaista: lähettäkääpä jokunen kori parasta olutta ja parasta liharuokaa tänne Tervolaan!
En ainakaan ole nähnyt äsken, ihan herättyäni, laatimaani tähden fuusiopalamismallia missään.

Tuo on normaali malli. Kuitenkin lopun mallissa palaminen huomattavasti kiihtyy, ja paine purkautuu jo poksahduksena punaiseksi jättiläiseksi.
Suuremmat tähdet, jättiläiset, räjähtävät ihan supernovina. Kerronpa teille: kyseessä ei nytkään ole fuusioketjureaktio. Vaan raskaammat vastusaineet, nyt muukin kuin hiili, sekoittuvat osaan kaasumassaa, ja
sähkönpurkausten ja fuusioleimahdusten määärä kasvaa huomattavasti.

Punaiset kääpiöt eivät voi poksahtaa, koska niiden pintaosa ei ole plasmaa, eikä fuusio siis tapahdu koko tähden massassa.

Tähti, jopa jättiläinenkin, kokonaan plasmaa eli ionilientä. Vaan mennäänpä tiheämassaan, laitostieteen " mustaukkoon", massa muutrmasta aurinkomassasta muutmaan miljoonaan. Nytpä kyse ei ole enää liemestä, vaan varsin kiinteästä aineesta. Ytimet ovat päämassa,
elektronit pinnassa verho. Tämä tähti, siis tiheämassa- eli musta jättiläinen, ei päätä energiaa ulos, vaan päinvastoin energia ulkoa painuu energiaköyhiin ytimiin. Latautuneet vety-tytimet puristuvat ulos, ja
ottavat kukin pintakerroksesta mukaansa elektronin. - Supernovissahan nähdään vedyn ja heliumin räjähtäminen raskaan aineen seasta ulos.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Arla
Tarkkailija
Aurinkoa pienemmät tähdet palavat loppuun nopeammin, koska polttoainetta (vetyä) on vähemmän.

Tämä on väärin. Aurinkoa pienemmät tähdet polttavat vetyä sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat. Pienimmät mahdolliset tähdet (n. 8 % Auringon massasta) ovat olemassa biljoonia (10^12) vuosia. Auringon arvioitu elinaika on reilu 10 miljardia vuotta (joista on tuollaiset 4,5 miljardia vuotta kulunut) ja maailmankaikkeuden nykyikä on vajaa 14 miljardia vuotta.

Aurinkoa suuremmat tähdet palavat loppuun nopeammin, koska suurempi massa ja suuremmat sisuspaineet nopeuttavat tähden fuusioitumista heliumiksi ja muiksi alkuaineiksi.

Tämä on oikein.

Aurinkoa pienemmät tähdet polttavat vetyä sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat. Pienimmät mahdolliset tähdet (n. 8 % Auringon massasta) ovat olemassa biljoonia (10^12) vuosia. Auringon arvioitu elinaika on reilu 10 miljardia vuotta (joista on tuollaiset 4,5 miljardia vuotta kulunut) ja maailmankaikkeuden nykyikä on vajaa 14 miljardia vuotta.

Pienimmät tähdet
10 000 000 000 000.
Auringon elinikä
10 000 000 000.
Maailmankaikkeuden nykyikä
14 000 000 000.

Mitenkä se arla nyt noin on että maailmankaikkeuden ikä on lyhyempi kuin pienimpien mahdollisten tähtien ikä?

Mistä sinä tiedät miten auringolle käy sen tulevaisuudessa?

Mistä sinä tiedät että se on oikein mitä väität tekstissäsi?

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
ArKos itse
Muuten, tajuatko kuinka tyhjä olet. Elektronit kiertävät protonia
100 000 tämän läpimitan säteellä.

Miten on mitattu ja todennettu tuo asia?

Jos väittämäsi on tosi, mikä on se voima joka elektroneja kierrättää ja miten se voima sen teknis-fyysisesti sen tekee?

Eli jos väittämäsi on tosi ja aineen rakenne on sellainen niin miten syntyy f=ma kaavan mukainen liikevoima elektronille?

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

Aurinko lähettää ympäristöönsä koko ajan ainehiukkasia, siis massaansa.

Koska auringon kasvu edellyttää myös aineen määrän lisääntymistä, sen on saatava ainehiukkasia jostain enemmän kuin mitä se ympäristöönsä lähettää.

Mistä aurinko kaappaa ainehiukkasia ja miten,
kasvunsa ja jatkuvan energiansa kehittämiseen?

Miten aurinko "lataa" itseään?

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

heikki r
:?:

Aurinko lähettää ympäristöönsä koko ajan ainehiukkasia, siis massaansa.

Koska auringon kasvu edellyttää myös aineen määrän lisääntymistä, sen on saatava ainehiukkasia jostain enemmän kuin mitä se ympäristöönsä lähettää.

Mistä aurinko kaappaa ainehiukkasia ja miten,
kasvunsa ja jatkuvan energiansa kehittämiseen?

Miten aurinko "lataa" itseään?

Aurinko on nykyisessä olotilassaan ollut valmis jo 5 miljardia vuotta, kerrotaan, ja kestää vielä toiset 5 miljardia vuotta. Sitten tulele loppu, ja kuitenkin vetyä ja heliumia on silloinkin jäljellä vähintään 80 prosenttia massasta.

Ei kuulu protoni ja elektroni varsinaiseen aiheeseen. Hiukan kuitenkin.
Kuiinka lopulta nähtiin protonin läpimitta 10^-15 m ja elektronin etäisyys
( mutta ei itse elektronia) 10^-10 m, sitä pitää kysyä niiltä, jotka sen tekivät joitakin vuosia sitten. Sitä ennenhän oli käsitys siihen suuntaan kuin kansalle nykyäänkin näytetyssä mallissa, että elektroni kierteli
varsin lähellä, protonin sadan läpimitan päässä.

Että elketroni kiertää tuon ratansa 10mrd kertaa sekunnissa, matkanopeudella luokkaa 10m/s, sen minä näin radio- ja mikrojaksojen rajasta, siis 3cm jaksovälistä.

Protonin ja elektronin välillä ei vaikuta gravitaatio, vaan sähköinen vaikutusvoima. Tämän eron rajaavat laitostieteessäkin hyvin varmasti ja tiukasti sähköpuolen proffat. Ja minä lisään, että sitä välittävät vaikutusshiukkaset, ne samat, jotka kidemuodossa myös kiitävät valon nopeudella jonoina fotoneissa. Vaikusvoima ei ilmene myöskään samalla tavoin kuin vetovoima, eli suoraan kohteeseen tämän kiihtyvyytenä mukana kaavan F=ma. Vaan vaikutushiukkasten liike on kaartavaa; ne myös kaartavat takaisin protoniin, jos eivät osu elektroniin. Vaikutushuiukane kohtaa siis eölektronin suunnilleen edestä eikä suinkaan kohtisuoraan keskeltä. Tämän takia elektroni voi saada tuohon olosuhteeseen huomattavan suuren nopeuden ja kutienkin kulkea täsmärataa. - Myös protoni kiertää
elektronia ( kuten Maa Kuuta), ja tuo lukema sata protonin läpimittaa
lie suunnilleen sen kiertoradan säde, jota ennen luultiin protonin kooksi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat