Proton- ja Ariane-kantorakettien parantelu

Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005

Olisiko otsikossa mainittuja kantoraketteja mahdollista parannella (vaikkapa lisättyjen apurakettien muodossa) niin, että niillä voisi rakentaa Kansainvälisen avaruusaseman valmiiksi? Vai olisiko järkevämpää korvata moduulit pienemmillä versioilla?

Kommentit (12)

Vierailija

Järkevintä olisi ryhtyä jälleen käyttämään ja kehittämään ydinraketteja. Niillä pääsisi esim. Marsiin kolmanneksessa siitä ajasta, mitä matka "tavallisilla" raketeilla vaatisi.

Ja ydinvoimafoobikoille tiedoksi: ydinraketit eivät jätä jälkeensä ydinsäteilyä, vaan reaktorin lämpöä käytetään kuumentamaan ajoainetta -yleensä vetyä- joka sitten suihkuaa suurella paineella ulos suuttimista. Ja avaruuden omien kuolemansäteiden keskellä ei edes avaruusydinonnettomuus tuntuisi missään.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005

Ydinrakettien ongelmana on se, että niiden kehittely vie paljon aikaa, joten niistä ei ole ratkaiskuksi, kun pitäisi saada nopeasti korvaaja sukkulalle.

Vierailija

Ydinrakettien suunnitelmat olivat olemassa jo vuosikymmeniä sitten, ja ymmrätääkseni joitakin prototyyppejäkin ehdittiin rakentaa. Homma kuitenkin kaatui kaiken maailman ituhippipaskojen älämölöön.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
Andúril
Ydinrakettien suunnitelmat olivat olemassa jo vuosikymmeniä sitten, ja ymmrätääkseni joitakin prototyyppejäkin ehdittiin rakentaa. Homma kuitenkin kaatui kaiken maailman ituhippipaskojen älämölöön.

Käsittääkseni NERVA edustaa jo vanhentunutta teknologiaa ajalta jolloin ydinvoimatekniikka oli muutenkin lapsenkengissään. Ydinrakettien ongelmana on lisäksi se, että poliitikot pelkäävät menettävänsä äänestäjiä, jos sallivat "vaarallisten" rakettien toteuttamisen. Poliittisen vastatuulen laantuminen on melko aikaaviepää.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
ilaiho
Andúril
Ydinrakettien suunnitelmat olivat olemassa jo vuosikymmeniä sitten, ja ymmrätääkseni joitakin prototyyppejäkin ehdittiin rakentaa. Homma kuitenkin kaatui kaiken maailman ituhippipaskojen älämölöön.

Käsittääkseni NERVA edustaa jo vanhentunutta teknologiaa ajalta jolloin ydinvoimatekniikka oli muutenkin lapsenkengissään. Ydinrakettien ongelmana on lisäksi se, että poliitikot pelkäävät menettävänsä äänestäjiä, jos sallivat "vaarallisten" rakettien toteuttamisen. Poliittisen vastatuulen laantuminen on melko aikaaviepää.

Niin ituhippiteorio oli todellinen. Että jep jep.

Vierailija

Sulaydinreaktori-raketin kohdalla ei tosin onnistuttu edelleenkään ratkaisemaan sitä ongelmaa, että polttoainesuihku väistämättä tempaa mukaansa ydinpolttoainetta ja sylkee sen ilmakehään.

Ilaho ehdotti kvartsiseinän käyttöä, mutta lämmön siirtyminen sen läpi on vähintäänkin kyseenalaista, eikä ko. tekniikkaa ole koskaan edes kokeiltu missään. Kvartsi on myös haurasta ainetta, joten kestävyys lämpölaajenemisien ja tärinöiden keskellä ei ole mitenkään itsestäänselvyys.

Kiinteäydinreaktori-moottori taas toteutettiin onnistuneesti, mutta sen teho on huomattavasti heikompi ja vaarana on ytimen sulaminen, jota reaktori ei kestäisi.

Jos ydinmoottorit pitäisi herättää henkiin nykyään, koko homma tulisi aloittaa lähes alusta, koska kohta 50 vuotta vanha data on jo osin kadonnut ja alkuperäiset tekijät ovat pitkälti kuolleet, joten tietotaito pitäisi kehittää uudelleen.

Käytännön pulmia listalta löytyy lukuisia. Esimerkiksi se seikka, että kiivaasti toimiva reaktori pommittaa moottorin rakenteita neutroneilla, jotka muuttavat lähes materiaalin kuin materiaalin radioaktiivisiksi isotoopeiksi ja haurastuttavat metalleja. Sen lisäksi että moottorin rakenteesta ei tulisi pitkäikäistä, se muuttuu käytössä ydinjätteeksi siinä missä normaalinkin ydinvoimalan reaktoripannu ja jäähdytysjärjestelmät.

Vierailija

Vaikutuksen ilmakehään voisi minimoida siten että moottori vietäisiin osina avaruuteen ja kootaisiin siellä. Homman voisi hoitaa robottikin.

Vierailija

Millä se sinne kuskataan, jos nykyiset nostoraketit pistetään kuopantäytteeksi?

Kysymys ei ollut siitä, toimiiko ydinraketti, vaan siitä että kannattaako sitä käyttää ilmakehästä nostamiseen. Vikatilanteessa muutaman tonnin ydijätelastin pöläyttäminen ilmakehään ei kuulosta kovin mielekkäältä toiminnalta. (Raketit pitää räjäyttää, ettei romut päsähdä ihmisten päälle)

Vierailija

Nytkin avaruusasemalle raijataan romua. Jos sen ydinpolttoaineen veisi erissä sinne ja kokoaisi siellä. Pienemmät erät ovat pienempi riski. Voihan se tietysti sieltäkin päätyä takaisain maahan. Tuotiin aiemmin esille, että ko. moottorilla olisi selvä tehoetu vanhoihin verraten, ajatellen pitkää matkaa. Olisi eräs hyödyllinen sovellus lisää, joita ei ole liikaa nyt käytössä. Kehitys vatii joskus hölmön-rohkeutta.

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
Veikko
Millä se sinne kuskataan, jos nykyiset nostoraketit pistetään kuopantäytteeksi?

Kysymys ei ollut siitä, toimiiko ydinraketti, vaan siitä että kannattaako sitä käyttää ilmakehästä nostamiseen. Vikatilanteessa muutaman tonnin ydijätelastin pöläyttäminen ilmakehään ei kuulosta kovin mielekkäältä toiminnalta. (Raketit pitää räjäyttää, ettei romut päsähdä ihmisten päälle)


Voihan sen moottorin irroittaa pienillä kiinteäajoainemoottoreilla, jonka jälkeen se laskettaisiin laskuvarjolla maahan.

Vierailija
ilaiho
Veikko
Millä se sinne kuskataan, jos nykyiset nostoraketit pistetään kuopantäytteeksi?

Kysymys ei ollut siitä, toimiiko ydinraketti, vaan siitä että kannattaako sitä käyttää ilmakehästä nostamiseen. Vikatilanteessa muutaman tonnin ydijätelastin pöläyttäminen ilmakehään ei kuulosta kovin mielekkäältä toiminnalta. (Raketit pitää räjäyttää, ettei romut päsähdä ihmisten päälle)


Voihan sen moottorin irroittaa pienillä kiinteäajoainemoottoreilla, jonka jälkeen se laskettaisiin laskuvarjolla maahan.

Niin voisi, mikäli se on vielä siinä vaiheessa yhtenä kappaleena.

Vierailija

Parantelussa olisi paljonkin järkeä. Veikkaanpa että Nasa viivyttää sukkulalentoja heti kun Discovery on palannut maahan. Miehittämättömillä ja kertakäyttöisillä raketeilla ei ole polttoainetankkien kylmyydestä johtuvia ongelmia, tai siis on mutta niistä ei pidä välittää.

Arianen hyötykuorma oli 22 tonnia, vai muistanko väärin?
Se on aikalailla samanverran kuin sukkulalla. Ja sukkulalennoilla suurin menoerä on juuri se, että kun ihmisiä on sisällä niin turvallisuuteen pitääs satsata miljoonia.

Uusimmat

Suosituimmat