Negatiivinen veri

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

olen jostain kuullut että positiivinen ja negatiivinen veri eroaa toisistaan huomattavasti. onko näin? jos väite on totta miten ne eroavat?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Lapsen kanssa voi olla vaikeuksia, jos äidin veriryhmä on -merkkinen ja isän taas +-merkkinen. Joissakin tapauksissa joudutaan lapsen veri vaihtamaan. Paremmin en tiedä, mutta itselläni on - veri ja lapselle +-merkkinen. Synnytyksen jälkeen sain gammaglobuliinirokotuksen, joka suojaisi mahd. tulevia lapsia komplikaatioilta. Minulla on vain yksi lapsi.

Vierailija

Ennen rokotuksen keksimistä ns. rheesusvauvoille jouduttiin todella tekemään täydellinen verensiirto.

Asuimme silloin lähettä suurta synnytyslaitosta. Koska äitini verityyppi oli sovelias, hänelle soitettiin jopa keskellä yötä, että nyt tarvittaisiin heti tuoreverta. Äiti luovutti näin verta monet kerrat.

Vierailija
tiäremiäs
Mistä muuten tietää mikä veriryhmä itsellä on, voiko sen jotenki vanhemista nähdä?

Tiedän äitmuorin ja isukin veriryhmät.

Vai mistä sen saa selville.

Sen voi helposti testauttaa vaikka verenluovutuksen yhteydessä. Vanhempien veriryhmien perusteella ei saa veriryhmää selville.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005

Eroavat niin, että rhesus-negatiiviselta puuttuu rhesus-tekijä (joku antigeeni tai sellainen).

Jos äiti on Rh- ja odotettu lapsi Rh+, alkaa äidin elimistö tuottaa vasta-aineita tuota rhesus-tekijää (ja sikiötä) vastaan. Ennen muinoin se seuraava Rh+ raskaus monasti meni poskelleen, kun äidin elimistössä olevat vasta-aineet aiheuttivat hylkimisreaktion. Nykyään asian voi hoitaa juuri tuolla em. rokottamisella. Jos sikiö on Rh-, niin mitään ongelmia ei tietysti ole.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Rhesus-immunisaatiota vastaan annetaan vasta-ainetta, anti-D-immunoglobuliinia. Se ei ole oikeastaan rokote. Rokotehan ei ole valmiita vasta-aineita, vaan antigeeniä ja elimistö muodostaa vasta-aineet.

Alla ote artikkelista, joka on pitkä ja kattava Rh-immunisaation hoidosta.

Anti-D tuhoaa mahdolliset syntyneet D-vasta-aineet eli Rh+ vastaan syntyneet.

Veriryhmä, ABO ja Rh, punasoluista
Laboratoriotutkimukset
22.3.2006
HUSLAB

ABO-veriryhmä määritetään selvittämällä, onko punasolujen pinnalla A- ja/tai B-antigeenejä. Lisäksi selvitetään, onko plasmassa vastaavat isoagglutiniinit. Eri ABO-veriryhmät ovat A, B, AB ja O. RhD-määrityksessä tutkitaan, onko punasolujen pinnalla RhD-antigeeniä. Jos RhD-antigeeni todetaan, on tutkittava RhD positiivinen. Jos RhD-antigeeniä ei todeta, on tutkittava RhD negatiivinen.

Veriryhmämäärityksen vastauksena ilmoitetaan potilaan ABO- ja RhD-veriryhmät (A RhD pos, A RhD neg, B RhD pos, B RhD neg, AB RhD pos, AB RhD neg, O RhD pos tai O RhD neg). Mahdolliset tarkennukset (esim. A-veriryhmän alamuoto Afinn) voidaan ilmoittaa tutkimuksen lausunnossa. Mikäli veriryhmämäärityksen tulos on epäselvä, vastauksena on kysymysmerkki eli "?".

Alle puolen vuoden iässä ABO-järjestelmän isoagglutiniinit eivät ole vielä kehittyneet, joten veriryhmä määritetään vain punasolupuolelta. Näin määritettynä veriryhmätulos ei ole lopullinen, vaan se tulee varmistaa täydellisellä veriryhmämäärityksellä, jos potilaan veriryhmätietoa vastaisuudessa tarvitaan. Täydellinen veriryhmämääritys voidaan tehdä vasta, kun potilas on yli 6 kk:n ikäinen. Jos veriryhmä määritetään alle puolen vuoden iässä, laboratorio antaa veriryhmävastauksen yhteydessä lausunnon "Tulos voimassa enintään 6 kk:n ikään asti".

ABO- ja RhD-ominaisuudet säilyvät läpi elämän, minkä vuoksi veriryhmän määritys tehdään vain kerran. Poikkeuksen muodostavat kantasolujensiirron saaneet potilaat, joilla veriryhmä muuttuu luovuttajan ryhmän mukaiseksi, mikäli potilas ja luovuttaja ovat eri veriryhmää.

Artikkelin tunnus: lab33661 (KL2951)
© 2006 HUSLAB

Rh-immunisaation muuttuva hoito
Duodecim
2004;120(24):2897-904
Veli-Matti Ulander, Erja Halmesmäki ja Pirkko Ämmälä
Vasta-aineseuranta ja sikiön veriryhmätyypitys
Lapsiveden bilirubiinin määritys
Kohdunsisäinen napasuonipunktio ja punasolusiirto
Kardiotokografia ja synnytys
Dopplertutkimus anemian arvioinnissa
Esimerkkipotilaat
Pohdinta
Kirjallisuutta

Veriryhmien epäsopivuus äidin ja sikiön välillä aiheuttaa sikiölle tai vastasyntyneelle vaikean hemolyyttisen taudin riskin. Rh-negatiivisten naisten suojaus anti-D-immunoglobuliinilla raskauden yhteydessä on vähentänyt ratkaisevasti immunisaatiotapauksia. Tästä huolimatta Suomessa esiintyy vuosittain keskimäärin 10–15 raskautta, joissa tarvitaan kohdunsisäisiä punasolusiirtoja. Nykyisin sikiön veriryhmä voidaan selvittää polymeraasiketjureaktiomenetelmällä lapsivedestä jo 15. raskausviikolta lähtien. Merkittävin ennustetekijä Rh-immunisaatiossa on sikiön anemian havaitseminen ennen askiteksen ja yleistyneen turvotuksen muodostumista. Lapsiveden bilirubiinin määritys on totunnainen, joskin epätarkka menetelmä immunisaation seurannassa. Napalaskimoveren hemoglobiinin määrityksellä sen sijaan voidaan luotettavasti arvioida punasolusiirtojen tarve. Toistuviin lapsivesi- ja napasuonipistoihin liittyy kuitenkin 1–2 %:n suuruinen komplikaatioriski. Sikiön aivoverenkierron virtausnopeuden arviointi kaikudopplertekniikalla on uusi menetelmä, jolla voidaan havaita sikiön anemia. Hemoglobiinipitoisuuden pienentyessä veren virtausnopeus kiihtyy erityisesti aivoissa, mikä on mitattavissa keskimmäisestä aivovaltimosta. Menetelmä auttaa karsimaan riskialttiit invasiiviset toimenpiteet mahdollisimman vähiin.

Suomessa esiintyy keskimäärin 50 merkittävää anti-D-immunisaatiolöydöstä vuodessa (0,6 % Rh-negatiivisista synnyttäjistä), joista noin 10–15 raskaudessa (0,1 %) joudutaan kohdunsisäisiin verensiirtoihin (Malla Kuosmanen, SPR:n Veripalvelu, henkilökohtainen tiedonanto). Kattavasta kohdennetusta suojauksesta huolimatta raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio on edelleen ajankohtainen ongelma. Syynä tähän voi olla suojauksen unohtuminen tai myöhästyminen tai äidit ovat synnyttäneet maissa, joissa anti-D-suojausta ei ole. Suojaus voi pettää myös siksi, että anti-D-immunoglobuliinin annos ei ole riittävä ehkäisemään vasta-ainemuodostuksen käynnistymistä. Määrällisesti suurimmat fetomaternaalivuodot tapahtuvat loppuraskaudessa ja synnytyksen yhteydessä, eikä ole pystytty kehittämään riittävän luotettavaa ja nopeaa seulontamenetelmää havaitsemaan sikiöperäisiä punasoluja äidin verenkierrosta. Pieniä määriä sikiön punasoluja voi päästä äidin verenkiertoon muissakin raskauden vaiheissa, mikä saattaa herättää immuunivasteen ja käynnistää jo varhain vasta-ainetuotannon. Niinpä raskauden aikana tapahtunut vuoto voi aiheuttaa jo ensimmäisen raskauden lopulla IgG-tyypin vasta-aineiden muodostumisen ja ongelmia sikiölle ja lapselle syntymän jälkeen. Lisäksi täytyy muistaa, että suojausohjelma kohdistuu ainoastaan D-veriryhmäantigeeniin.

Lähde: Lääkärin tietokannat

Vierailija

Hei.Olen ihan keltanokka täällä palstalla.Löysin tämän sattumalta kun etsin tietoa veriryhmistä.Ongelmani on että mikä pitää olla vanhempien veriryhmä kun itselläni on A rh- eli miltä eri veriryhmiltä voi periä tämän ominaisuuden?Kiitän vastauksista jo etukäteen

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
susa
Hei.Olen ihan keltanokka täällä palstalla.Löysin tämän sattumalta kun etsin tietoa veriryhmistä.Ongelmani on että mikä pitää olla vanhempien veriryhmä kun itselläni on A rh- eli miltä eri veriryhmiltä voi periä tämän ominaisuuden?Kiitän vastauksista jo etukäteen

Rhesustekijään puuttumatta vaihtoehdot ovat monet. A-veriryhmäisen vanhemmat voivat olla ainakin:

A ja A
A ja B
AB ja B
AB ja O.

OZ
Seuraa 
Viestejä126
Liittynyt4.11.2005

Mainoksena, mutta hyvän asian puolesta:

Veriryhmän saa selville helposti piipahtamalla Veripalvelussa. Tekevät ensimmäisellä kerralla tarvittavat selvitykset, ja tiedon saa viimeistään kotiinkannettuna hienoon muovikorttiin painettuna. Eikä sen pussin täyttämiseenkään kulu kovin pitkää aikaa.

Penikkana nappikoulussa minulle opetettiin että ryhmät ovat A, B, AB ja 0(nolla). Milloin 0 muuttui O:ksi, vai veistelikö opettaja omiaan?

You may be an idiot but try not be stupid -Winston Groom

Vierailija
Sepi
susa
Hei.Olen ihan keltanokka täällä palstalla.Löysin tämän sattumalta kun etsin tietoa veriryhmistä.Ongelmani on että mikä pitää olla vanhempien veriryhmä kun itselläni on A rh- eli miltä eri veriryhmiltä voi periä tämän ominaisuuden?Kiitän vastauksista jo etukäteen



Rhesustekijään puuttumatta vaihtoehdot ovat monet. A-veriryhmäisen vanhemmat voivat olla ainakin:

A ja A
A ja B
AB ja B
AB ja O.


Listasta taitaa puuttua nämä:
AB ja AB
AB ja A
A ja O

Vierailija

Mikä tahansa muu veriryhmä, mutta kaksi O- merkkistä eivät saa muita kuin nollia aikaiseksi.

O on kyllä labrassa ja sairaalakielessä O eikä nolla ellei ole sitten 1960-luvun jälkeen muuttunut.

Muista maista en tiedä, kun en katsele sairaalasarjoja, mutta Suomessa on yllä mainittu käytäntö.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat