Viestejä45973
klo 22:17 | 9.7.2006
Vastatkaa!
Ja vastatkaa siihen, auttaako kiroilu, jos sattuu fyysisesti. Esim jos on lyönyt vasaralla sormeen.
Vastatkaa!
Ja vastatkaa siihen, auttaako kiroilu, jos sattuu fyysisesti. Esim jos on lyönyt vasaralla sormeen.
Totta helvetissä. Ja kyllä se ainakin näennäisesti auttaa, lienee jonkinmoinen psykofyysinen mekanismi siinä takana.
Mielestäni kiroilussa ei ole mitään paheellista, kunhan osaa kiroilla riittävän monipuolisesti eikä esim. käytä vittu-sanaa pilkun korvikkeena. Muutenhan menisi kokonaan maku pilkunnussinnasta...
Edit: Hehe, vai on täällä automaaginen profanity filtteri käytössä. Pidemmän päälle ei tule toimimaan moinen, kun kiertoilmauksetkin on keksitty, kuten "v1ttu".
Nervus rerum
Jos näin poikkeuksellisesti laitan muutaman suosikkimanaukseni tähän. Vaikka pyrin asialliseen kieleen julkisilla paikoilla, niin joskus saattaa lipsahtaa. Kaikkein makoisin kirvaukseni taitaa olla: Voi vittujen kevät saatanan helvetin perkele! Silloin kyllä jurppii lujasti ja tosissaan. Muuten pysyn lievemmissä ilmaisuissa. Tuosta näkyy hyvin se, että kannatan näissä kiroamisasioissa perinteisiä arvoja melko pitkälle Niin ja välittömästi kiroamisen jälkeen tilanne helppaa kummasti.
Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...
Itsekseen mutistu "perkele" irtoaa joskus hyvin harvoin. Oikeastaan en voi kuvitella itseäni käyttämään ainakaan v-sanaa. Kotoa saatu esimerkki se näyttää tässä toimivan. En pidä kiroilua pahana asiana, varsinkaan jos se on monipuolista ja luovaa, mutta itselle ei vain ole syntynyt sitä tapaa.
Kaiken aikaa itseksenikin päästelen suustani mm. **kele, ***na, pas***.
Pitäisi kyllä opetella tavoille...
Jatkuvasti, mutta ainoastaan italiaksi, cazzo (laus. katso) -prkle!
testa di cazzo - kusipää
Aika harvoin, koska menettävät muuten tehonsa. Paras kirosana on hartaasti lausuttu Perkele. Säikyttää vierasmaalaiset heikkopäisiksi.Nimim. Tutkittu juttu
En kiroile usein. Mutta kun sen teen niin käytän sanoja, "fan också", helvete, jävlar.
Ja myös allekirjoittaneen mielestä perinteinen Perkele on se paras ja kaunein.
Nervus rerum
En helvetissä.
Nuoret pilkuttavat puheensa kirosanoilla. Joka viides sana on kirosana, yleensä käytetään sanaa v-ttu. Iäkkäämmät ihmiset kiroilevat harvoin ja he käyttävät mieluiten kirosanaa p...kele.
P..kele kuuluu suomalaisen kiroilusanaston peruskirosanoihin. Ennen v-tun tuloa ei sukupuolisanoja juurikaan ollut suomalaisessa kiroilusanastossa. Muualla maailmassa uskonnolliset ja sukupuolikirosanat ovat suosittuja, kuten pyhä Kristuksen v-ttu.
Kiroilen harvoin ja silloin päräytän sanan p...kele. Siinä on brutaalia voimaa ja tunnetta. Konsonantit ja vokaalit ovat kauniissa rytmissä.
P.S.
******* piti muokata tekstiä, kun tämä sivusto muuttaa kirosanat tähtimerkeiksi
Kyllä. Perrrkele hartaasti lausuttuna on kirosanojen aatelistoa. Kiroileminen on muuten rumaa.
Tarpeeksi harvoin kun sitä viljelee, se maustaa ja vaikuttaa.
Cosini on ylen onnellinen kun sai läppärinsä kuntoon. Oli maahantuojalla korjuuksissa kun N-kirjain pakeni paikalta, lähti ylös, ei ollut tavoitettavissa, meni takuuseen. Monta perrrrkeleen pitkää viikkoa.
Minä en kiroile koskaan, käytän vain ja ainoastaan voimasanoja.
Ps: Helvetin typerä kysymys
Se ei kuullostaa yhtä kovalta kuin Suomen kiroilu, jos tota noin kiroilee ruotsiksi.
Kuulisit vaan kun Tukholman kadulla kävelee ja kuulee suomalaisten kiroavan suomeksi, se tuntuu niin kovalta jotenkin. Moni ihminen kääntää päätään ja katsoo perään kun kuulee suomalaisen kiroilevan suomeksi.
Entäs sjutton också, käytätkö sitä? Olen aina miettinyt mitä järkeä on kiroilla numeroilla. Onhan meillä tietysti kirosanana helvetin kuusitoista mutta se on jotenkin eri asia. Voihan neljäsataakaksikymmentäyksi!
Käytän kirosanoja aika paljon, tosin puheessa en niin paljon kuin jotkut. V*ttu taitaa olla yleisin, sitten tulee sstana. P*erkelettä käytän aika harvoin. Silloin tällöin käytän myös englanninkielisiä sanoja, esim. holy shit.
sen jälkeen, kun alakoulussa ollessani opettaja pesi suuni saippualla ja toinen ´kynttilä` lähetti kotimuistutuksen ja antoi jälki-istuntoa. Muistutuksen sain lisäksi käytettyäni sanaa, jonka en edes tiennyt olevan kielletty kirosana. Kotonamme ei juurikaan noiduttu, ja tuolloin tiedotusvälineen olivat manaamattomia. Tiesin vain kaksi kirosanaa ensimmäiselle luokalle mennessäni, mutta pian pojat valistivat minua opettaen nykyään erästä jääkiekkon MM-pelaajaakin tarkoittavan sanan. Tuo sana ei kuullostanut minusta rumalta, joten aloin käyttää sitä ... ja lopussa saippua maistui!
En tietenkään.
Kiroilu on syntiä ja osoitus heikosta mielestä.
Kysyisit kuinka paljon
Mutta mikäpä sitten menee kirosanasta?
SAMAT SANAT! SAMAT SANAT!