Susiluola

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Moi
Olisiko arvon rouvilla tai herroilla tietoo mistä löytyisi kohtalaisen uutta Susiluolasta. Jotain kesän 2005 jälkeen julkaistua, eikä mielellään kovin kauhean, hirveän tieteellistä eli sellaista että sitä voi lukea vain parin tietokirjaa kaverinaan.
Miltei kaikki osoitteet kelpaavat, puolesta, vastaan tai siltä välitä, Google on kyllä käyty läpi sanalla "Susiluola".
Kiitti kovasti
Coucou

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Kiitti vaan vastauksesta mutta luolan omat sivut ovat pikkuisen heppoiset.

Löytyikö sieltä kesällä 2005 mitään joka antaisi jotain viitteitä ihmis- asutuksesta? Jos on löytynyt, onko "tavara" tutkittu ihan kunnolla.
Mikä on se luunpalanen joka löytyi? Onko se ketun välipala vai jotain kiintoisampaa?
Kuten sanottu, kaikki puolesta ja vastaan kelpaa. Kovin vähän ihan oikean tuntuista tietoa on tarjolla.

Lisää osoitteita odotellen ja jo etukäteen kiitellen mukavaa kesää toivottelee
Coucou

Vierailija

Googlella tämäkin löytyi (lisämääreellä 2006), joten olet varmaan tämänkin jo nähnyt?

Museoviraston sivuilta http://www.nba.fi/fi/kenttatyot

Kristiinankaupunki Susiluola, luolakohteen kaivaus
12.6. – 14.7.2006

Susiluolan tämänvuotiset kaivaukset päättävät kolmevuotisen tutkimusprojektin, jonka on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Karijoen kunta ja Kristiinankaupunki. Vuoden 2006 tutkimuksissa tehdään kaivauksia lähinnä luolan itä- ja länsiosissa. Itäosassa selvitetään luolan laajuutta. Tähänastisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että luolan itäseinä sijaitsee mahdollisesti jo 2–3 metrin päässä tähän mennessä tutkitusta alueesta. Vuoden 2005 mielenkiintoiset tulokset innoittavat jatkamaan kaivauksia länsiosassa luolaa. Viime vuonna kaivettiin esiin linssimäinen tumma maaläikkä, joka oli kooltaan yli 0,9 m² ja sen suurin paksuus oli 15 cm. Kyseessä oli rajautunut, selväpiirteinen rakenne, joka kuuluu kerrokseen II. Tummanharmaa väri johtuu ainakin osittain hiilipartikkeleista, mikä on osoitus tulenpidosta luolassa. Kerroksesta löytyi myös pieniä hiilenpalasia. Hiilenpaloista on ajoitettu kaksi näytettä Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa ja molemmista saatu ikä on yli 40 000 vuotta, eli vanhempi kuin mitä radiohiiliajoitusmenetelmällä voidaan luotettavasti määrittää. Kesällä 2006 länsiosaan avataan uusi tasokaivausalue ja mielenkiintoiseksi osoittautunutta aluetta tutkitaan laajemmin. Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat jatkavat luolaverkoston laajuuden kartoitusta. Alue Susiluolan suuaukosta länteen on erityisen kiinnostava; siellä on merkkejä luolamaisen onkalon romahtamisesta. Tällä kertaa kartoitusta kokeillaan vastaavan tyyppiseen työhön suunnitellun videokameran avulla.
Tutkimuskustannukset: Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Karijoen kunta ja Kristiinankaupunki
Kaivausjohtajat: FM Vesa Laulumaa ja MA Hans-Peter Schulz, puh. 040 846 9161 (vain virka-aikana)

edit: Museoviraston pääsivu aiheesta tulee tietysti jo pelkällä Susiluolalla googlettaessa: http://www.nba.fi/fi/susiluola

Vierailija

Tutkimukset ja ajoitus tuntuvat luotettavilta. Löytö on varmasti merkittävä, koska jääkausi on tuhonnut muut merkit ihmisistä täällä. Kumma ettei kohteeseen panosteta enemmän resursseja.

Vierailija

Kannattaa myös seurata tiedotusvälineitä. Esim. Hesarissa kerrottiin paljonkin kesän 2006 luolatutkimuksista ja ne jutut voi lukea tämän päivän verkkohesarista (jos on tunnarit). Siellä kerrotaan mm. että luola on osoittautunut paljon luultua suuremmaksi, eli yli 400m^2 kooltaan. Siitä on vasta 40m^2 tutkittu.

Vierailija

Moi
Kiitti vaivannäöstänne.

"Tietää" tuntuu uskovan lukemiinsa teksteihin, minä olen skeptisempi.
En ole lainkaan ajatusta vastaan että Sussari olisi ollut ihmisen asuttama -110.000 - 130 000 v sitten. Haluaisin kuitenkin varmempia todisteita kuin että museovirasto vakuuttaa!

"Snautin" ideakaan ei oikein kiehdo. Mediat vetävät näissäkin asioissa helposti kärjeksi vetäviä ja kansaa kiehtovia puolitotuuksia ja haastattelevat mieluiten museoviraston porukkaa joka toki on haltioissaan ja ymmärrän heitä täysin.
Lisäksi asun ulkomailla enkä pysty seuraamaan päivittäin suomalaista lehdistöä. Satelliitilla näen kyllä osan suomen ohjelmista mutta eipä niissä paljoa Sussarista puhuta. Eukko kertoi että eilen siitä oli tv – uutisissa mutta ei tietenkään muistanut mitä siitä täsmällisesti sanottiin…

"Merlinin" tekstissäkin heti töksähti: "Viime vuonna kaivettiin esiin linssimäinen tumma maaläikkä, joka oli kooltaan yli 0,9 m² ja sen suurin paksuus oli 15 cm. Kyseessä oli rajautunut, selväpiirteinen rakenne, joka kuuluu kerrokseen II. Tummanharmaa väri johtuu ainakin osittain hiilipartikkeleista, mikä on osoitus tulenpidosta luolassa. Kerroksesta löytyi myös pieniä hiilenpalasia. Hiilenpaloista on ajoitettu kaksi näytettä Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa ja molemmista saatu ikä on yli 40 000 vuotta, eli vanhempi kuin mitä radiohiiliajoitusmenetelmällä voidaan luotettavasti määrittää."
Ekaksi: Ainoa läpileikkaus jonka olen löytänyt Susiluolasta (museoviraston sivut geologia)kertoo että kerros II " saattaa olla alun perin jään luolaan työntämä". Miten helvetissä Homo-Susis olisi siinä poltellut, jäitäkö?
Toiseks: Miksi hiilenpalasta ei ole kiireenvilkkaan analysoitu muilla metodeilla että saataisiin ainakin jotakuinkin ajoitus. Yli 40.000 ei mielestäni tarkoita yhtään mitään.
Arkeologit tekevät jatkuvasti löytöjä joista tietysti innostuvat. Kuitenkin moni maailmanhuippukin on joutunut ajan myötä myöntämään että ekat arviot menivät päin vaginaa.
Jos Susiluola on ollut asutettu ennen jääkautta se olisi tosi jännä juttu mutta väen väkisin ajatusta ei kannata runnoa läpi ellei ole todella pitäviä todisteita.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0505/saarnisto.pdf löysin vastaanväittäjän mutta sekään ei ole ihan tuore.
Keskustelu siirtää susiluoliakin
Coucou

Vierailija

Jos luolassa asuttiin yli 40 000 vuotta sitten, asujat eivät olleet lajiamme, vaan neandereita. Niitä on löytynyt eri puolilta maailmaa ja tämä olisi
yksi niiden joukkoon. Ne kehittyivät lajikseen jonkin verran omaa lajiamme aikaisemmin, ja jopa olivat valtalaji ja ainoakin laji pitkään lauhkeilla ja kylmillä vyöhykkeillä. Oma lajimme alkujaan asutti vain kuumaa Afrikkaa. Tämä lajimme alkumuunnelmakaan ei ollut nykyisiä mustaa, valkoista tai keltaista päärotua, vaan suunnilleen kuin nykyisiä Australian aboriginaaleja. Nykyisten valtarotujen runko ( risteytyshän lajissamme silti aina on mahdollinen) lie peräisin melko
pienestä joukosta aggressiivista eli hyökkäävää lajimme muunnelmaa.
Siitä syntyneiden rotujen levitessä suureen maailmaan neanderit lienevät olleet jo kadonneet.

Neandereita on käsitelty useassakin sekä vanhan että uuden palstan aiheessa. Lajimme ja ne ihmiset lienevät voineet tuottaa jälkeläisiä, mutta nämä eivät lisääntyä ( vrt. muuli, tiikerileijona, monet metsäkanalintujen risteytykset). Jos lajimme miehet siittivät lajien eläessä rinnakkain paljon neanderiäitejä mutta neanderimiehet juurikaan eivät lajimme naisia, tämä selittää paljon, miksi neanderit katosivat lajien eläessä rinnakkain.

Pitkään oli käsitys, että neandereila ei olsi ollut puhekykyä. Brittiläisessä TV-pätkiksessä, taisi olla toista vuotta sitten, tämä kumottiin. Neandereilla oli ääni, mutta ei suinkaan möreä, vaan hyvin korkea. Tämä sopi ihmisille, jotka mm. pyysivät lintuja. - Tai jos ne myös lauleskelivat ryhävalaiden kanssa. Jospa sillä yhdellä Pohjanlahdella oli perimätieto, että kauan sitten näiltä rannoilta löytyi kuorokavereita.

Vierailija

Huomenta päivää taas.

Ihan eka pitää sanoa että mä en ole minkään lajin historian tietäjä. Lueskelen asioita sieltä täältä ja koitan sitten parin neuronini avulla funtsailla onko präntti ihan satua vaiko onko siinä jotain perääkin.
Varsinkin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on ihmiskunnan historiaa kirjoitettu paljon uusiksi. Syynä ovat koko ajan kehittyvät tutkimusmenetelmät ja yhä kasvava mielenkiinto aihetta kohtaan.
Kuitenkin leikkimielellä asioita seuraavaan kannalta nykytilanne on ärsyttävä. Uusia "muka-faktoja" syydetään tiedotusvälineitten ja netin välityksellä jatkuvasti mutta usein ne ovat vain yhden koulukunnan totuuksia tai jopa pelkkiä olettamuksia joille on syystä tai toisesta annettu paljon mediatilaa.

Virallisesti laajemmin hyväksytyt ajatukset tuppaavat hukkumaan sensaatio otsikoitten alle. Toisaaltahan ns. virallinen tiede on ollut niin monta kertaa täysin hakoteillä että tiedä kannattaako sillekään antaa likaa painoa.

"Arkos itse" voi pistää nykyisin laajasti hyväksytyn mielipiteen mukaan kymppitonnin lisää nykyimmeiselle. Se on paljon, jos ajatellaan 10.000 vuotta taakkeppäin ollaan ihmiskunnan maatalouden ja karjankasvatuksen esiharjoittelu vaiheessa.
Jatketaan ihmettelemistä

Coucou

Vierailija

Olen samaa mieltä siitä, että luolan löydöt voisivat olla vähän vakuuttavampia. Olen tuijotellut Kansallismuseossa esillä olevaa aineistoa ja se oli lievä pettymys. Olisin vakuuttunut, jos edes yksi "työkaluista" näyttäisi varmasti ihmiskäsin retusoidulta. Toivottavasti luolan tutkimukset hoidetaan kunnolla loppuun, eikä homman anneta lässähtää.

Neanderthalilaisista olen sitä mieltä, että nykyihminen tappoi nämä sukupuuttoon. Tämä saattoi tapahtua "väkivallattomastikin" siten, että nykyihmisen ilmestyttyä seudulle nendikset vähitellen väistyivät sivummalle ja joutuivat yhä huonommin tuottaville seuduille, kunnes konkurssi oli valmis. Tuntuu epäuskottavalta, että nendikset olisi naitu hengiltä, kuten edellä esitettiin. Nykyihmisen tuntuu olevan vaikea myöntää sitä, että edeltävä laji tapettiin. Ja kuitenkin sama linja on jatkunut siitä saakka samankin lajin kohdalla. Viittaan vain esimerkiksi tasmanialaisten kohtaloon.

Vierailija

Kaivoin mailista heinäkuisen lehdistötiedotteen Susiluolan tiimoilta, Museoviraston nimissä. Ei tässä mitään jymyjuttuja ole, mutta ajankohtasta tietoa kuitenkin.

Kymmenen vuotta Susiluola tutkimusta

Susiluolan tutkimukset aloitettiin 10 vuotta sitten 1996. Tänä vuonna päättyy kolmevuotinen jatkotutkimusprojekti, jota rahoittivat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Kristiinankaupunki ja Karijoen kunta. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto on lisäksi myöntänyt apurahan arkeologisen aineiston jatkotutkimusta varten. Tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2007.

Luolasta on arkeologisesti kaivettu yht. 40 m2, joka on kuitenkin vain pieni osa luolan kokonaispinta-alasta. Luolan laajuutta tutkittiin tänä vuonna videokameralla, jonka avulla saatiin tarkennettua aikaisempia mittauksia. Luolan seinämä on varmuudella löydetty vain sen takaosassa 15 ja 13 metriä suuaukosta. Luolan leveys on ainakin 25 m ja pinta-ala yli 250 m2.

Viimeisten kahden vuoden aikana on kaivettu luolan länsiosassa aluetta, jossa kerrokset ovat selvästi paremmin säilyneet kuin itäosan kaivausalueella. Kerrosten avulla on saatu tarkempi kuva luolan täytteen kerrosjärjestyksestä. Jo edellisvuonna todettiin kaksi eri-ikäistä löytöhorisonttia, nuoremmasta kerroksesta on saatu kaksi radiohiiliajoitusta, jotka molemmat antoivat yli 40 000 vuoden iän. Vanhempi löytökerros liittyy lämpimään ilmastovaiheeseen. Löytökerroksen päältä on löytynyt runsaasti luolan katosta tippuneita lohkareita, jotka osoittavat että asutusvaihetta on seurannut kylmä ilmastovaihe. Tämän perusteella vanhempi löytökerros ajoittunee välille 120 000 - 90 000 vuotta. Nuoremman kerroksen tarkempaa ikää ei ole voitu selvittää. Tänä vuonna on löytynyt mm. iskuri, retusoitu iskosesine ja erilaisia iskoksia.

Vierailija

Nyt on saatu hieman uutta tietoa Susiluolasta. Nimittäin maamme paleontologian ehdottomiin auktoriteetteihin lukeutuva paleontologian professori emeritus Joakim Donner on syksyn mittaan tutkinut Suosiluolasta löydettyjä silttikivisiä työkaluja.

Hän on tullut siihen tulokseen, että silttikivet ja niiden pinnan uurteet eivät ole artefakteja, vaan ihan luonnonvoimien muodostamia kun kivet ovat hankautuneet esim. jääkauden aikana toisiaan vasten. Samaan tapaan muotoutuneita ja uriutuneita silttikiviä on löydetty muualtakin Suomesta.

Donner on siis sitä mieltä että kyseessä ei ole ihmisen muovaama työkalu, vaan luonnollinen muodostelma ja täten nämä löydöt eivät hänen mukaansa tue teoriaa, että luola olisi ollut neandertalin ihmisten asuinsijana. Nyt meillä on siis kahden tieteilijäin vastakkaiset käsitykset luolan asuinkäytöstä, Joakim Donnerin ja Museoviraston Vesa Laulumaan.

Vierailija

Lisää ukkoja vaan tutkimaan sitten. Tuntuu kyllä oudolta virheeltä sotkea luonnonkiviä käsintehtyihin, jos niitä on vielä useampikin.

Vierailija
Snaut
vaan ihan luonnonvoimien muodostamia ...

Kas, ihan niinkuin IMmeinenkin ... .. .

Snaut
. .. ... kun kivet ovat hankautuneet esim. jääkauden aikana toisiaan vasten ... .. .

. .. ... sitten kehittyi se ihemeinen joka hankasi kiviä toisia vasten ja nykyään kaikki ovat ihemeissään ... .. .

" Tiedemies kaivaa ja etsii puuttuvaa linkkiä maasta. Hän ei tiedä että puuttuva linkki tekee samaa muutaman metrin päässä hänestä. " - Matti E Simonaho

Vierailija
tietää
Lisää ukkoja vaan tutkimaan sitten. Tuntuu kyllä oudolta virheeltä sotkea luonnonkiviä käsintehtyihin, jos niitä on vielä useampikin.

Ei se ainakaan näin maallikon silmin kovin vaikealta näytä (siis se sotkeminen). Käypä katsomassa Kansallismuseossa esillä olevia Susiloulan "työkaluja". Donneri on muuten kirjoittanut tutkimustuloksistaan Tieteessä Tapahtuu julkaisun uusimmassa numerossa.

Vierailija
Snaut
tietää
Lisää ukkoja vaan tutkimaan sitten. Tuntuu kyllä oudolta virheeltä sotkea luonnonkiviä käsintehtyihin, jos niitä on vielä useampikin.



Ei se ainakaan näin maallikon silmin kovin vaikealta näytä (siis se sotkeminen). Käypä katsomassa Kansallismuseossa esillä olevia Susiloulan "työkaluja". Donneri on muuten kirjoittanut tutkimustuloksistaan Tieteessä Tapahtuu julkaisun uusimmassa numerossa.

Vaan jos ne tehtiin ennen "jääkautta" ... puuh ... jos tieremiehelä on hankaumia persuksissa, ovatko ne luonnollisia vai ihmisen tekemiä ...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat