Miksi ihminen elää pidempään kuin muut eläimet?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi ihminen elää pidempään kuin esim koira?

Sivut

Kommentit (30)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Koiran elintoiminnot ovat nopeampia kuin ihmisen?

Miksi kilpikonna elää pidempään kuin ihminen?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Papukaijat elää yhtä kauan kuin ihmiset. Jos sinulla on terve papukaija, se voi jopa vielä perintönäkin vaihtaa omistajaa. kun itse kuollet vanhuuteen.

80 ja jopa yli 100 vuotiaaksi voivat papukaijat elää. Toki sitä viisaampi papukaijarotu niin sitä vähemmän nuo elävät.

Arat voivat elää ainakin noin 110 vuotiaaksi. Harmaapapukaijat elävät siinä vain 50 vuotta.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
de Selby
Eläimet eivät vielä ole kehittäneet omalle lajilleen soveltuvaa lääketiedettä

Ihminen on tehnyt sen niiden puolesta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb

Miksi kilpikonna elää pidempään kuin ihminen?

Kilpikonnan elintoiminnot ovat hitaampia kuin ihmisen. ( i think so)

Mikä vaikuttaa elintoimintojen pituuteen?

Vierailija

Lääkiksen pääsykoekirja Galenoksessa oli mielestäni aika havainnollisesti selitetty eliöiden elämien pituudesta. Siinä verrattiin muistaakseni kolibria, ihmistä ja valasta. Kolibrin sydän löi monta kertaa sekunnissa, ihmisen noin kerran sekunnissa ja valaan muutaman kerran minuutissa. Kolibri eli lyhyimmän ajan ja valas pisimmän ajan. Kun laskettiin eliöiden sydämenlyöntien määrä elinaikana, tuli kolibrille, ihmiselle ja valaalle suunnilleen saman verran sydämenlyöntejä.

En ole pyrkinyt lääkikseen, vaan luin kirjaa ihan pelkästä mielenkiinnosta.

Vierailija

Arvelen niin!

Oma elämäni jää normaalia naisen elämää lyhyemmäksi. Sykkeeni on nopea. Siis vanhenen tavallista nopeammin. Toisaalta taas sukuni molemmilta puolin on elänyt normaalia kauemmin.

Mikä on ennusteeni. En halua sanoa täsmällistä ikääni, mutta olen syntynyt vuosina jolloin iso osa muustakin kansasta, eli en ole kokenut sotaa omakohtaisesti, mutta toisessa polvessa.

Vierailija
ilesoft
Lääkiksen pääsykoekirja Galenoksessa oli mielestäni aika havainnollisesti selitetty eliöiden elämien pituudesta. Siinä verrattiin muistaakseni kolibria, ihmistä ja valasta. Kolibrin sydän löi monta kertaa sekunnissa, ihmisen noin kerran sekunnissa ja valaan muutaman kerran minuutissa. Kolibri eli lyhyimmän ajan ja valas pisimmän ajan. Kun laskettiin eliöiden sydämenlyöntien määrä elinaikana, tuli kolibrille, ihmiselle ja valaalle suunnilleen saman verran sydämenlyöntejä.

En ole pyrkinyt lääkikseen, vaan luin kirjaa ihan pelkästä mielenkiinnosta.

Vertaa eläinten massaa.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Yleisesti ottaen voidaan pitää sääntönä, että suurikokoiset lajit elävät pidempään kuin pienikokoiset. Tämä johtuu siitä, että pienikokoisilla on enemmän luontaisia vihollisia ja siksi ne ovat sopeutuneet nopeaan lisääntymissykliin - esimerkiksi banaanikärpäset ja hiiret lisääntyvät erittäin nopeasti eli tulevat nuorina sukukypsiksi eivätkä elä aikuisenakaan hirveän montaa vuotta.

Tämän voi tietysti laajentaa sitten niin, että ne lajit joilla on paljon luontaisia vihollisia, elävät lyhyen aikaa, ne joilla on vähän vihollisia elävät pidemmän aikaa. Esimerkiksi arapapukaijat ovat yksi oman elinympäristönsä isoimmista ja voimakkaimmista eläimistä. Luontaiset viholliset taitavat rajoittua puissa eläviin käärmeisiin, apinoihin ja petolintuihin. Aikuinen arapapukaija nokkineen lienee pelottava vastus näille kaikille, joten käytännössä uhka rajoittuu - kuten yleensäkin - lentokyvyttömiin poikasiin. Arapapukaijat ovat varsin pitkäikäisiä, kun taas esimerkiksi niiden läheiset sukulaiset, undulaatit, elävät huomattavasti lyhyemmän ajan.

Eli, iso koko ja luontaisten vihollisten vähyys ainakin ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat geneettisen keskimääräisen eliniän pituuteen populaatiossa. Ihminen on kuitenkin yksi planeetan suurikokoisimmista eläinlajeista. Suurin osa lajeista on huomattavasti pienempiä kuin ihminen.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
teini
ilesoft
Lääkiksen pääsykoekirja Galenoksessa oli mielestäni aika havainnollisesti selitetty eliöiden elämien pituudesta. Siinä verrattiin muistaakseni kolibria, ihmistä ja valasta. Kolibrin sydän löi monta kertaa sekunnissa, ihmisen noin kerran sekunnissa ja valaan muutaman kerran minuutissa. Kolibri eli lyhyimmän ajan ja valas pisimmän ajan. Kun laskettiin eliöiden sydämenlyöntien määrä elinaikana, tuli kolibrille, ihmiselle ja valaalle suunnilleen saman verran sydämenlyöntejä.

En ole pyrkinyt lääkikseen, vaan luin kirjaa ihan pelkästä mielenkiinnosta.




Vertaa eläinten massaa.
Mitä haluat sanoa? Hidas sydänrytmi johtuu suurikokoisesta sydämestä, joka taas johtuu eliön suuresta koosta. Massa ei ole syy siihen että elää niinkauan kuin elää.

Tuossa Galenoksen esimerkissä ei otettu mitenkään kantaa sairauksiin tai onnettomuuksiin. Siinä vain demottiin kuinka jokaisella eliöllä näyttäisi olevan vakiomäärä sydämenlyöntejä.

Vierailija

Tässä pari juttua mitä ei heti näkynyt vastausten joukossa...

Pidemmällä sukupolvikierrolla ihminen mahdollistaa maailman ymmärryksen kehittymisen siihen pisteeseen että luontaisia vihollisia ei juuri ole. Lyhyemmällä sukupolvikierrolla on toki myös joskus etunsa, esim. nopeammin lisääntyvät harmaaoravat pystyvät syrjäyttämään tavallisia punaoravia Euroopassa.

Toiseksi, ihminen on lajina nuori, ja vasta nyt ollaan pääsemässä siihen että maapallon ihmiselle tarjoamat resurssit alkavat olla (lähes) täysin käytössä. Kuinka tästä eteenpäin eliniälle käy on hankala sanoa.

Mutu-tuntumalta heitettynä,
Melianis

Vierailija
antti
Keskustelun otsikkoa ei ollut asetettu oikein. "Muut"-sana oli liikaa.

Aivan niin !

Onhan ilmeistä että ihmiset kuuluvat kivikuntaan, eivätkä kasvi- tai eläinkuntaan !

Vierailija

Sydämen atomit/molekyylit toimivat synkronissa.

Ja kun kaikki perustuu paineeseen, tarvitaan ulkoista painetta sitä enemmän, mitä massiivisempi sydän.

No sydänhän toimii kuitenkin, vaikka sen ympärillä ei olisikaan normaali elimistö kokonaan eli avosydänleikkauksissa.

No silloinhan ei ole normaalia painetta sydämen ympärillä ja eihän sen sydämen pitäisi silloin laajentua synkronissa, samalla kun muu elimistö laajenee tasaisesti kiihtyvällä vauhdilla.

Vaan kyllähän ilmakehän atomeista/molekyyleistäkin avautuu energia-aaltoja ja vaikkakin yhdestä vähemmän kuin normaaleista elimistössä sydämen ympärillä olevista molekyyleistä, niin ilmakehässäpä noita avautuvia energia-aaltoja tulee kauempaakin liikkuen molekyylien välissä päätyen lopulta sydämen atomien ytimiin saaden sydämen lopulta laajenemaan sykäyksen omaisesti. Tokihan energia-aaltoja liikkuu elimistössäkin kaumepaakin sydämeen, mutta ei niin paljon kuin pelkässä kaasussa pääsee liikkumaan kauempaa.

Vaan jopa sydänkin alkaa laajentua tasaisesti kiihtyvällä vauhdilla kun se saadaan tilaan jossa energia-aaltoja liikkuu tarpeeksi vähän.

Näin sydämen omatoiminen pienemmäksi supistuminen onkin illuusio, joka perustuu siihen, että sydän laajenee kolmiulotteisesti sykäyksen omaisesti ja kun sydän ei laajene, kaikki muu laajenee tasaisesti kiihtyvällä vauhdilla ja saa aikaiseksi illuusion, jossa sydän muka supistuu sisäisen tomintansa avulla.

Sydämen atomeista/molekyyleistä avautuu varmaankin synkronoidusti energia-aallot, jotka saavat kaikki sydämen molekyylit laajenemaan täsmälleen yhtä aikaa ja näin veri ei mahdu olemaan sydämessä silloin kun sydän ei laajene, jolloin veri pusertuu pois sydämestä koska laajenee itse, eikä niin että sydän supistuisi sisäisen toimintansa avulla.

Takaisin sydämeen päin tuleva veri hankautuu läppiin, jolloin laajeneminen estyy ja hankauksen jälkeen voimakas laajeneminen ja pyörteet jotka sulkevat läpät, jonka jälkeen sydän taas laajenenee sykäyksenomaisesti ja näin paine vie veren sydämeen jne.

Savor

;):)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat