MUTUMAATIKKO

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lanseerasin uuden käsitteen, mutumaatikko. Tulee ilmaisusta musta-tuntuu-matemaatikko eli mutu-matemaatikko. Mutumaatikko on henkilö, joka ei ole lukenut matematiikkaa tarpeeksi, mutta silti "tietää" hyvinkin syvällisiä matemaattisia asioita, jotka tosin matemaattisessa mielessä on kuta kuinkin päin persettä. Tunnuspiirteitä ovat muun muassa ääretön-käsitteen ymmärtämättömyys ja kykenemättömyys seurata matemaattista todistusta. Tärkein tunnuspiirre on kuitenkin se, että mutumaatikko jääräpäisesti pitää kiinni omista pinttyneistä (mutta matemaattisesti vääristä) käsityksistään, eikä suostu ymmärtämään sitä vastaan esitettyjä matemaattisesti päteviä argumentteja. Muitakin tunnuspiirteitä löytynee. Korostan, että matematiikkaa osaamaton henkilö, joka tunnustaa puutteensa eikä junnaa paikallaan vasta-argumenteista huolimatta, EI OLE MUTUMAATIKKO. Mutumaatikon täytyy siis junnata väärillä raiteilla laput silmillä kuin ravihevonen. Siinä mielessä mutumaatikko on jonkinlaista sukua vaikkapa kreationisteille.

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Kuten "nollalla jako"-säikeessä mainitsin, on tämä termi osuva ja itselleni se tuotti hupia.

Kale, luulen ja toivon, en tiedä, että jonain päivänä joku mutumaatikko pitää vahvasti kiinni kannastaan ja löytää jotain täydellisen uutta ja perustavanlaatuista. - Tätä varten mutumaatikon on kuitenkin hyvä ensin ymmärtää vähintään ne puitteet, joissa väitteensä perustelee.

Tunnustaudun jonkin tason mutumaatikoksi myös itse, tosin myönnän virheeni ja nöyrryn todistusten edessä ne ymmärtäessäni.

Vierailija
Kale
Lanseerasin uuden käsitteen, mutumaatikko. Tulee ilmaisusta musta-tuntuu-matemaatikko eli mutu-matemaatikko. Mutumaatikko on henkilö, joka ei ole lukenut matematiikkaa tarpeeksi, mutta silti "tietää" hyvinkin syvällisiä matemaattisia asioita, jotka tosin matemaattisessa mielessä on kuta kuinkin päin persettä. Tunnuspiirteitä ovat muun muassa ääretön-käsitteen ymmärtämättömyys ja kykenemättömyys seurata matemaattista todistusta. Tärkein tunnuspiirre on kuitenkin se, että mutumaatikko jääräpäisesti pitää kiinni omista pinttyneistä (mutta matemaattisesti vääristä) käsityksistään, eikä suostu ymmärtämään sitä vastaan esitettyjä matemaattisesti päteviä argumentteja. Muitakin tunnuspiirteitä löytynee. Korostan, että matematiikkaa osaamaton henkilö, joka tunnustaa puutteensa eikä junnaa paikallaan vasta-argumenteista huolimatta, EI OLE MUTUMAATIKKO. Mutumaatikon täytyy siis junnata väärillä raiteilla laput silmillä kuin ravihevonen. Siinä mielessä mutumaatikko on jonkinlaista sukua vaikkapa kreationisteille.

Tämän palstan pahimman/suurimman ja (epä)pätevimmän
MUTUMAATIKON me kaikki tiedämme.

vihje:pintagravitaatio

Vierailija
Kale
Siinä mielessä mutumaatikko on jonkinlaista sukua vaikkapa kreationisteille.

Ja samaan syssyyn myös kaiken maailman salaliittoteoreetikoille.

Vierailija
Viluinen
Kuten "nollalla jako"-säikeessä mainitsin, on tämä termi osuva ja itselleni se tuotti hupia.

Kiva kun on mukava!

Viluinen
Kale, luulen ja toivon, en tiedä, että jonain päivänä joku mutumaatikko pitää vahvasti kiinni kannastaan ja löytää jotain täydellisen uutta ja perustavanlaatuista. - Tätä varten mutumaatikon on kuitenkin hyvä ensin ymmärtää vähintään ne puitteet, joissa väitteensä perustelee.

Sen verran olen matematiikkaa lukeunut ja tiedän miten rönsyileviä ovat matemaatikkojen alkujen ajatuksenjuoksut (jokainen matemaatikko on joskus ollut matemaatikonalku), joten pidän suoraan sanottuna mahdottomana, että yksikään mutumaatikko enää nykyään voisi keksiä matematiikkaan mitään sellaista, joka mullistaisi ko. tiedettä. Kaikki uusi matemaatikon saralla vaatii aivan järjettömästi työtä ja oivaltamista jossain sfääreissä, joka vaatii pitkällisen perhtyneisyyden matematiikkaan. Tähän tasoon päästäkseen tohtorinhattu on vasta alkutaival, jonka jälkeen vasta voi ruveta unelmoimaan asiasta.

Viluinen
Tunnustaudun jonkin tason mutumaatikoksi myös itse, tosin myönnän virheeni ja nöyrryn todistusten edessä ne ymmärtäessäni.

Roger that!

Vierailija
Kale

Sen verran olen matematiikkaa lukeunut ja tiedän miten rönsyileviä ovat matemaatikkojen alkujen ajatuksenjuoksut (jokainen matemaatikko on joskus ollut matemaatikonalku), joten pidän suoraan sanottuna mahdottomana, että yksikään mutumaatikko enää nykyään voisi keksiä matematiikkaan mitään sellaista, joka mullistaisi ko. tiedettä. Kaikki uusi matemaatikon saralla vaatii aivan järjettömästi työtä ja oivaltamista jossain sfääreissä, joka vaatii pitkällisen perhtyneisyyden matematiikkaan. Tähän tasoon päästäkseen tohtorinhattu on vasta alkutaival, jonka jälkeen vasta voi ruveta unelmoimaan asiasta.

Matematiikan saralla olen tästä mielipiteestä samaa mieltä.

Omaa ajatustani seuraillen, voisin kuitenkin nähdä tilaa siellä missä mutumaatikko esittää kummallisia ajatuksiaan, ja korkeampaa matemaattista taitoa omaava oikea matemaatikko saa tästä jonkin oivalluksen, jonka perusteella voi tuoda uusia tekniikoita tai ajatuksia käyttöönsä. Ehkä.

Ainakin oppimateriaalien kehittäminen ja esimerkkien luominen vaatii mutumaatikkoja, muutoin kukaan matemaatikko ei jaksa vääntää samaa asiaa uudestaan ja uudestaan uuteen muottiin ja tuottaa mahdollisesti entistä selvempiä esimerkkejä.

Vierailija
Viluinen

Omaa ajatustani seuraillen, voisin kuitenkin nähdä tilaa siellä missä mutumaatikko esittää kummallisia ajatuksiaan

Esimerkki:

Siruhiukkanen: massa luokkaa 10^(-83)g

Fotoni: ulottuvuus luokkaa 10^(-25)m

Saisikohan näistä "suurista" ideoista jotain irti?

Vierailija
Yksö
Kale
Lanseerasin uuden käsitteen, mutumaatikko. Tulee ilmaisusta musta-tuntuu-matemaatikko eli mutu-matemaatikko. Mutumaatikko on henkilö, joka ei ole lukenut matematiikkaa tarpeeksi, mutta silti "tietää" hyvinkin syvällisiä matemaattisia asioita, jotka tosin matemaattisessa mielessä on kuta kuinkin päin persettä. Tunnuspiirteitä ovat muun muassa ääretön-käsitteen ymmärtämättömyys ja kykenemättömyys seurata matemaattista todistusta. Tärkein tunnuspiirre on kuitenkin se, että mutumaatikko jääräpäisesti pitää kiinni omista pinttyneistä (mutta matemaattisesti vääristä) käsityksistään, eikä suostu ymmärtämään sitä vastaan esitettyjä matemaattisesti päteviä argumentteja. Muitakin tunnuspiirteitä löytynee. Korostan, että matematiikkaa osaamaton henkilö, joka tunnustaa puutteensa eikä junnaa paikallaan vasta-argumenteista huolimatta, EI OLE MUTUMAATIKKO. Mutumaatikon täytyy siis junnata väärillä raiteilla laput silmillä kuin ravihevonen. Siinä mielessä mutumaatikko on jonkinlaista sukua vaikkapa kreationisteille.



Tämän palstan pahimman/suurimman ja (epä)pätevimmän
MUTUMAATIKON me kaikki tiedämme.

vihje:pintagravitaatio

Kumpaa mahdat tarkoittaa, Savon Suurta vai
Tervolan mahtavaa ajattelijaa?

Vierailija
Kale
Lanseerasin uuden käsitteen, mutumaatikko. Tulee ilmaisusta musta-tuntuu-matemaatikko eli mutu-matemaatikko. Mutumaatikko on henkilö, joka ei ole lukenut matematiikkaa tarpeeksi, mutta silti "tietää" hyvinkin syvällisiä matemaattisia asioita, jotka tosin matemaattisessa mielessä on kuta kuinkin päin persettä.

Mutumaatikko voi olla myös henkilö, jolla on erittäin suuret matemaatttisloogiset kyvyt ja kykenee niiden ansiosta tekemään hämmästyttävän lähellä oikeaa arvoa olevia MuTu-arvioita useista eri aiheista. Siis täysin toisin kuin sinä sen luonnehdit. Pieleen tälläisen mutumaatikon arviot menee sen tyyppisissä asioissa, joissa loogisuus ei olekaan niin itsestään selvää, esimerkiksi lakiteknisissä asioissa.

Tällaisia mutumaatikoita kunnioitan. Yhteistä sinun mutumaatikoillesi näyttäisi olevan se, että kerran esitettyä mutuarvioon perustuvaa mielipidettä ei suostuta muuttamaan ennenkuin esitetään selvät faktat. ja sittenkin tyyliin "no tuossa ei ole kyllä mitään logiikkaa..."´.

Vierailija
Viluinen

Omaa ajatustani seuraillen, voisin kuitenkin nähdä tilaa siellä missä mutumaatikko esittää kummallisia ajatuksiaan, ja korkeampaa matemaattista taitoa omaava oikea matemaatikko saa tästä jonkin oivalluksen, jonka perusteella voi tuoda uusia tekniikoita tai ajatuksia käyttöönsä. Ehkä.


Amerikkalaiset tiedemiehet ovat todistaneet matemaattisesti, että oulunsalolaisen Jorma Saarnin UTELE-teoriassaan viime vuosituhannen lopulla 1999 ja kirjassaan ”Elämme Mustassa Aukossa” esittämä vaihtoehtoinen universumin synty-, rakenne- ja toimintamalli on mahdollisesti oikea. Elämmekö sittenkin valkoisen aukon sisällä olevassa mustassa aukossa, kuten Saarni on jo vuosia sitten esittänyt.

Mikäli näin on, olemme mullistavien muutosten edessä niin maailmankuvamme, kosmologisten mallien, kuin aineen fysikaalisten ja kemiallisten rakenteiden ja dynamiikan kuvausten kannalta.

Matemaattisen mallinnuksen ovat kehittäneet Kalifornian yliopiston matemaattinen fyysikko Blake Temple ja hänen kollegansa Joel Smoller Michiganin yliopistosta. New Yorkin valtioyliopiston matemaatikko James Grimm on ennättänyt jo kommentoimaan kyseistä matemaattista mallinnusta ja pitää sitä yhtenä rohkeimmista uusista ideoista, mitä kosmologiassa on tuotu esille pitkiin aikoihin.

Suuret ideat jäävät usein aluksi ilman ansaitsemaansa
huomiota. Näin lienee käynyt tässäkin.

Vierailija

Valkoinen aukko ja musta aukko?

Höpö höpö.

Oikeasti avautuva energia-aalto eli näkyvä maailmankaikkeus, jonka hiukkaset eli galaksit ovat vasta alkaneet avautua vähemmän tiheäksi energiaksi kuvaa mustaa aukkoa, joka hankautuu vastaan tuleviin energia-aaltoihin, jotka ovat ylittäneet valtavan tyhjyyden ja avautuneet tasaisesti vähemmän tiheäksi energiaksi kuvaa valkoista aukkoa.

Valkoisessa aukossa eli vastaan tulevissa energia-aalloissa on vielä galaksien keskustojen jäännöksiä eli energiatihentymiä joihin hankatuessaan esim. aurinko saa aikaiseksi jääkauden, kunhan ensin palaa/laajenee normaalia voimakkammin ja saa maapallon meret höyrystymään ja työnnettyä planeetat normaalia nopeammalla kiihtyvyydellä poispäin auringosta kaarevalla radalla, kunnes auringon palaminen tasaantuu ja tulee kylmyys joka saa vesihöyryn jämähtämään jäähän jne.

Ja näin on.

Savor

;):)

Vierailija
Savor
Valkoinen aukko ja musta aukko?

Höpö höpö.

Oikeasti avautuva energia-aalto eli näkyvä maailmankaikkeus, jonka hiukkaset eli galaksit ovat vasta alkaneet avautua vähemmän tiheäksi energiaksi kuvaa mustaa aukkoa, joka hankautuu vastaan tuleviin energia-aaltoihin, jotka ovat ylittäneet valtavan tyhjyyden ja avautuneet tasaisesti vähemmän tiheäksi energiaksi kuvaa valkoista aukkoa.

Valkoisessa aukossa eli vastaan tulevissa energia-aalloissa on vielä galaksien keskustojen jäännöksiä eli energiatihentymiä joihin hankatuessaan esim. aurinko saa aikaiseksi jääkauden, kunhan ensin palaa/laajenee normaalia voimakkammin ja saa maapallon meret höyrystymään ja työnnettyä planeetat normaalia nopeammalla kiihtyvyydellä poispäin auringosta kaarevalla radalla, kunnes auringon palaminen tasaantuu ja tulee kylmyys joka saa vesihöyryn jämähtämään jäähän jne.

Ja näin on.

Savor

;):)

Hohhoijaa! Savor kaltaisineen kyllä muodostaa mielestäni paljon yleisemmän ryhmän savupirttifilosofeja: MUTUFYYSIKOT!

Vierailija
Andúril
Kale
Siinä mielessä mutumaatikko on jonkinlaista sukua vaikkapa kreationisteille.

Ja samaan syssyyn myös kaiken maailman salaliittoteoreetikoille.

Suurin osa salaliittoteorioista on huuhaata, mutta on naivia väittää, että virallinen taho kertoo aina totuuden, mitään vääristelemättä, mitään poisjättämättä.

Esim. Stanley Kubrik kertoi hänen elämäänsä kertovassa televisiosarjassa (näkyi joitakin vuosia sitten myös Suomen televisiossa), että hän on lavastanut Apollo 11 laskeutumisen Kuuhun siltä varalta, ettei oikea Apollo 11 onnistuisi laskeutumisessa. Koska oikea Apollo 11 onnistui, ei tätä lavastusta tarvinnut koskaan käyttää, mutta todistaa se sen, ettei kaikkea virallista pidä mennä pureksimatta uskomaan.

Vierailija
Viluinen
Omaa ajatustani seuraillen, voisin kuitenkin nähdä tilaa siellä missä mutumaatikko esittää kummallisia ajatuksiaan, ja korkeampaa matemaattista taitoa omaava oikea matemaatikko saa tästä jonkin oivalluksen, jonka perusteella voi tuoda uusia tekniikoita tai ajatuksia käyttöönsä. Ehkä.

On totta, että uusia innovaatioita voi löytyä ideariihessä, jossa mielikuvitusrikkaat ihmiset esittävät ns. "päättömiä" ideoita.

Viluinen
Ainakin oppimateriaalien kehittäminen ja esimerkkien luominen vaatii mutumaatikkoja, muutoin kukaan matemaatikko ei jaksa vääntää samaa asiaa uudestaan ja uudestaan uuteen muottiin ja tuottaa mahdollisesti entistä selvempiä esimerkkejä.

Voi olla, mutta kallistuisin tässä asiassa pedagogien ja didktikkojen puoleen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat