Pohdinto maailmankaikkeudesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Seuraavanlainen mietintö puhkesi päähäni eilen illalla saunassa, nähtyäni Prisman ohjelman valosta. Ajatus kiinnosti itseäni suuresti, siksi palasin tänne vuosien jälkeen taas. Olkaa armollisia!

Lähdin liikkeelle valosta ja sen havainnoinnista matkojen takaa. Kuulemma Hubblella on nähty "13 miljardin vuoden taakse", eli niin kauas, että valolla on kestänyt 13 miljardia vuotta tulla sieltä Hubbleen. Toisin sanoen, näemme sen, miltä siinä suunnassa on näyttänyt 13 miljardia vuotta sitten. Entäpä jos näkisimme vielä kauemmas? Jos rakennettaisiin riittävän suuri ja hieno teleskooppi, näkisimme yhä kauemmas, ja näkemämme valo olisi lähtenyt liikkeelle vielä aiemmin. Tarpeeksi hienolla teleskoopilla pitäisi näinollen periaatteessa nähdä aina alkuräjähdyksen jälkeisiin hetkiin asti. Koska maailmankaikkeus taas oli heti räjähdyksen jälkeen äärimmäisen tiivis ja suppea, pitäisi tällä teleskoopilla nähdä joka puolella vakioetäisyyden päässä eräänlainen seinä, joka olisi se maailmankaikkeus joka on ollut olemassa siihen aikaan.

Tästä taas pääsee pienellä loikalla siihen, että käytännössähän tällöin se maailmankaikkeus, josta voimme saada informaatiota, on tasan sellainen kun on pallo jonka keskipisteessä on havannoitsija ja jonka säde on niin pitkä kuin on se matka, jonka valo on kulkenut alkuräjähdyksestä asti. Eikö? Nimittäin emme voi nähdä kauemmaksi, ja koska emme voi matkata valoa nopeammin, on sama missä maailmankaikkeuden pisteessä olemme. Etäisyys "reunaan" on joka paikassa sama, koska se on riippuvainen vain a) kuluneesta ajasta ja b) valon nopeudesta. Molemmat ovat äärellisiä, josta seuraa, että se maailmankaikkeus, josta voidaan informaatiota saada, on myös äärellinen. Se myös laajenee, koska aikaa kuluu ja pallon säde kasvaa.

Sitten voi tietysti kysyä, että onko käytännössä olemassa mitään muuta tämän "informaatiopallon" lisäksi / ulkopuolella. Siihen en kuitenkaan puutu, koskapa olen vain amatööri tässä(kin) asiassa. Mutta olisi mukava kuulla, missä ovat tämän ajatusrakennelman heikkoudet, vai onko tämä kenties yleisesti hyväksytty itsestäänselvyys, jota en ole itse tullut ajatelleeksi.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Alkuräjähdyksen aikana kaikki oli samassa pisteessä. Sekin valo, joka on mukamas matkannut tänne 13 miljardia vuotta. ME elämme alkuräjähdyksen jälkeen syntyneessä valomeressä. Meidän valo on 13 miljardia vuotta vanhaa.

Koska lähdimme keskipisteestä kaikkialle laajenemaan, olemme siis MK: keskipisteessä ja koska kaikkeuden jokainen piste on keskipiste, seuraa siitä että me olemme samaa aikaan KAIKKIALLA olevissa keskipisteissä.

Lyhyesti: Maailmankaikkeudella ei ole reunoja, säteitä, halkasioita, vaan ainoastaan laajentunut keskipiste, joka ei poikkea alkuperäisestä keskipisteestä mitenkään koska vertailukohtia ei ole olemassa.

Vierailija
risat
Alkuräjähdyksen aikana kaikki oli samassa pisteessä. Sekin valo, joka on mukamas matkannut tänne 13 miljardia vuotta. ME elämme alkuräjähdyksen jälkeen syntyneessä valomeressä. Meidän valo on 13 miljardia vuotta vanhaa.

Koska lähdimme keskipisteestä kaikkialle laajenemaan, olemme siis MK: keskipisteessä ja koska kaikkeuden jokainen piste on keskipiste, seuraa siitä että me olemme samaa aikaan KAIKKIALLA olevissa keskipisteissä.

Lyhyesti: Maailmankaikkeudella ei ole reunoja, säteitä, halkasioita, vaan ainoastaan laajentunut keskipiste, joka ei poikkea alkuperäisestä keskipisteestä mitenkään koska vertailukohtia ei ole olemassa.

Höpö höpö.

Savor

;):)

Vierailija

Tarkennetaanpa nyt, että en varsinaisesti tarkoittanut maailmankaikkeutta sinänsä, vaan sitä aluetta, mistä voimme saada informaatiota. Tosin saattaapa olla niinkin, että kyseessä on yksi ja sama asia...

risat
Koska lähdimme keskipisteestä kaikkialle laajenemaan, olemme siis MK: keskipisteessä ja koska kaikkeuden jokainen piste on keskipiste, seuraa siitä että me olemme samaa aikaan KAIKKIALLA olevissa keskipisteissä.

Tätähän minä tarkoitin sanoessani, että ei ole väliä missä pisteessä havannoija on.

Mutta siis, en väittänyt maailmankaikkeuden olevan rajallinen, vaan pääpointti oli että se osa maailmankaikkeudesta, jonka voimme havannoida millään tavalla, on äärellinen eli kuvaamani pallo. Ehkä olin hieman epäselvä.

Vierailija

Kysymys kuuluu.

Laajeneeko maailmankaikeuden tila niin ettei se laajene ulospäin jo olevaan tilaan

vai laajeeko tilassa oleva energia niin ettei itse tila laajene tai kaareudu?

Voin todistaa toistettavalla kokeella että energialla on kyky käpertyä tiheämpään ja kyky avautuu vähemmän tiheäksi.

Otetaan esim. kymmenen ihmistä, jotka siis ovat myös energiaa.

Nämä ihmiset voivat käpertää itsensä ajatuksensa voimalla tiheämpään eli sikiöasentoon, jolloin heistä avautuu vähemmän energiaa ulospäin.

Asettumalla vieri viereen, he peittävät tilasta tietyn verran.

avautuessaan suoraksi ja työntäessään käsillään ja jaloillaan toisiaan poispäin toisistaan, he peittävät tilasta enemmän olemalla itse vähemmän tiheässä.

Jos ihmisiä olisi ensin miljardeja ja he alkaisivat avautua yhtä aikaa, eivät keskittymän keskellä olevat sopisi avautumaan ja heihin kohdistuisi iso paine ilman että keskittymällä olisi mitään ihme painovoimaa.

Keskittymän jokainen ihminen työntyisi poispäin keskittymän keskustasta kiihyvällä vauhdilla, jos jokaisella olisi erikoisvarusteinen puku, joka estäisi heitä pusertumasta ja jonka avulla jokainen pystyisi avautumaan samalla teholla, jolloin keskellä olevat avautuisivat hyvin vähän ja ulkopinnalla olevat eniten ja näin vauhti kiihtyisi sitä enemmän mitä lähempänä pintaa olisit ja näin pääsisit suoristumaan/avautumaan sitä nopeammin mitä lähempänä keskittymän pintaa olisit.

ja näin on.

Savor

;):)

Vierailija

Se mikä on täysin arjen ulottumattomissa saa herättää harmittomasti millaisia mielikuvia tahansa. Maailmankaikkeus on sellainen asia. Vain ihmismieli kykenee luomaan sille ulottuvuuksia, jotka itse-asiassa kuvaavat ihmismielen ulottuvuuksia. Se on rajallinen ja kaavamainen.

Jos ei kykene hahmottamaan maailmankaikeudelle jotain muotoa, on lähempänä totuutta.

Vierailija

Lyhyesti: Maailmankaikkeudella ei ole reunoja, säteitä, halkasioita, vaan ainoastaan laajentunut keskipiste, joka ei poikkea alkuperäisestä keskipisteestä mitenkään koska vertailukohtia ei ole olemassa.[/quote]

Höpö höpö.

Savor

;):)[/quote]

Savorin tyylillä: Ihminen on aluksi siittiö, joka puskee itsensä munasolun sisälle ja alkaa kasvaa eli LAAJENTUA.

Alussa ihminen oli yhdessä pisteessä ja alkoi laajeta kolmeulotteisesti ja vuosien saatossa on kasvanut täysikokoiseksi. KYSYMYS KUULUU, hyvä SAVOR: Missä ihminen sijaitsee kasvaneessa kehossaan? Kaikkialla vai VAIN kivespusseissaan????? SIINÄ SAVORILLE ihmeteltävää!!

Vierailija

Hyvä Savor, onko sinun ihosí äitisi venynyt munasolu

Toisin sanoen: Oletko ihminen, jossa ei ole alkuperästään mitään jäljellä paitsi DNA, Vai oleko edelleen laajeneva siittiö laajenevassa munasolussa?

Vierailija

Kaikkeuden alussa minunkin rakennusaineet olivat siinä samaisessa pisteessä.

MINÄ olen MAAILMANKAIKKEUS ja elämän keskipiste. MINÄ olen siis JUMALA

Voitteko todistaa oletukseni vääräksi? Vaikkakin Jumalana olen erehtymätön

Vierailija

Tuliko Savorille pupu pöksyyn? Taidat olla se kanin kolo Liisan ihmemaahan.

Kyllä tuntuu hyvältä kun sai suljettua sen höperön Kuopiolais-mafiooson suun.

Ehkäpä Savor käpersi itsensä kasaan ja huomasi, että muut ihmiset hänen ympärillään ei käpertynytkään Savorin juttuihin ja Savor jäi keskipisteeseen leijumaan yksin kun ei ole pintaa josta ponnistaa käpertynyt energia vähemmän käpertyneeseen tilaan.

Savor, koeta kestää. Ei aina voi voittaa.

Vierailija

Voitin jo.

Eikö ole jännää.

Me kaikki koemme kaiken tietyllä tasolla.

Kyllä, sinäkin olet osa me häntä eli luojaa eli älykästä suunnittelijaa.

Olet ollut kokemassa kaiken tietyllä tasolla ja tietyllä tasolla tulet kokeman kaiken mitä tulee tapahtumaan.

Sen minkä teemme toisillemme, teemme itsellemme.

Savor

;):)

Vierailija
risat
Hyvä Savor, onko sinun ihosí äitisi venynyt munasolu

Toisin sanoen: Oletko ihminen, jossa ei ole alkuperästään mitään jäljellä paitsi DNA, Vai oleko edelleen laajeneva siittiö laajenevassa munasolussa?

Voitimme siis yhdessä. Olenko minäkin siis osa äitisi edelleeen laajenevaa munasolua?

Vierailija
risat
risat
Hyvä Savor, onko sinun ihosí äitisi venynyt munasolu

Toisin sanoen: Oletko ihminen, jossa ei ole alkuperästään mitään jäljellä paitsi DNA, Vai oleko edelleen laajeneva siittiö laajenevassa munasolussa?




Voitimme siis yhdessä. Olenko minäkin siis osa äitisi edelleeen laajenevaa munasolua?

Tietyllä tasolla me kaikki olemme yhtä.

Emme vain muista tuota ja tällä hetkellä olemme fyysisesti erillämme toisistamme.

ja se oli tarkoituskin.

Me hän halusi kokea itsensä ja löytää lopulta itsensä.

Ja tällä hetkellä pieni osa maapallon energiasta on löytänyt me hänet, mutta vain täältä "ulkoapäin", niin ettemme vieläkään ymmärrä kaikkea.

Savor

;):)

Vierailija

Huomaatko miten huumorintajuinen, me hän olemme?

Samaan aikaan kun, me hän morkkasi minua (itseään) sinun (itsensä) kautta, me hän kirjoitti totuutta minun (itsensä) kautta sinulle (itselleen).

Oliko se sattumaa, vai onko kaikella tarkoitus?

Savor

;):)

Vierailija

Tietyllä tasolla me kaikki olemme yhtä.

Emme vain muista tuota ja tällä hetkellä olemme fyysisesti erillämme toisistamme.

ja se oli tarkoituskin.

Me hän halusi kokea itsensä ja löytää lopulta itsensä.

Ja tällä hetkellä pieni osa maapallon energiasta on löytänyt me hänet, mutta vain täältä "ulkoapäin", niin ettemme vieläkään ymmärrä kaikkea.

Savor

;):)[/quote]

Vaikka näennäisesti olemme kasvaneet erillämme, meitä yhdistää kvanttihiukkaset tai säikeet eli olemme edelleen yhtä universumin ja toistemme kanssa

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat