Mannerlaattojen liikkeistä.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/id38960.html

Tuossa aluksi. Pääsemme seuraamaan uuden valtameren syntyä... ei sentään... siihenhän kuluu ainakin miljoona vuotta, no kuitenkin.

Mutta maammepallohan on valtavan elävä paikka. Ei pelkästään elämän takia, vaan pallo elää omaa pallon elämäänsä. Maanjäristyksiä on koko ajan ja jatkuvasti eri puolilla maailmaa:

http://earthquake.usgs.gov/eqcenter/rec ... es_all.php

(Loistava, etten sanoisi järisyttävä, sivusto kerta kaikkiaan, tutustukaa tarkemminkin)

Mutta asia, jota olen mietiskellyt ja jonkin aikaa. Onko Himalajan kasvu jo loppunut. Mannerlaatat eivät enää jaksa nostaa vuorimassan painoa korkeammalle. (Mount Everestin korkeus on ollut sama jo 100 vuotta. )

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Himalayan kasvu ei ole loppunut. Hiljattain National Geographic ja MIT määrittelivät Mount Everestin kasvunopeudeksi vajaaksi sentiksi vuodessa. Lisäksi vuori liikkuu koillisen suuntaan reilu 2 cm vuodessa.

Vierailija

Kuinka korkeaksi vuoriston pitää kasvaa, että se voisi kumota mannerlaattojen liikunnan?

Jokin teorettinen massa täytyy olla olemassa.

Kysymykseni liittyy noihin Indonesian jatkuviin järistyksiin. Painaako Himalaja jo niin paljon, että se aiheuttaa järistyksiä muualla?

(Louhitaan himalaja maan tasalle ja siirretään syntynyt sora Etelä-Amerikan eteläkärjen ja Antarktiksen pohjoiskärjen välisen merialueen täyttämiseen. Saataisiin mielenkiintoisia ilmastovaikutuksia aikaan.)

Vierailija
Nukkumatti
Kuinka korkeaksi vuoriston pitää kasvaa, että se voisi kumota mannerlaattojen liikunnan?
Taitaa tulla enimmäiskorkeus ensin vastaan, ja vuoristo alkaa upota ja sulaa pohjastaan takaisin magmaan.
Nukkumatti
Kysymykseni liittyy noihin Indonesian jatkuviin järistyksiin. Painaako Himalaja jo niin paljon, että se aiheuttaa järistyksiä muualla?
Indonesian järistykset johtuvat siitä, että siellä mannerlaatat ovat takertuneet toisiinsa, ja nyt alkavat antaa periksi. Normaalistihan laatat liikkuvat jokseenkin tasaisesti, mutta kun yhtäkkiä takertumisen jälkeen nytkähtävät liikkeelle, aiheutuu maanjäristyksiä.

Vierailija

Kuinkahan kauan tuo Californian alapuolella retkottava niemi pysyy kiinni mantereessa.... ja itse California. Näyttää olevan jo pieni lätäkkö tuon lahden yläpuolelle syntynyt ja looginen etenemissuunta on LA.

http://earthquake.usgs.gov/eqcenter/rec ... 245_30.gif

Olipas tosi mielenkiintoiset sivut. Javalla rytisee jatkuvasti. Tuostahan voi melkein ennustaa, mistä kohta alkaa kuulua tsunamiuutisia.....

Vierailija
ilesoft
Nukkumatti
Kuinka korkeaksi vuoriston pitää kasvaa, että se voisi kumota mannerlaattojen liikunnan?
Taitaa tulla enimmäiskorkeus ensin vastaan, ja vuoristo alkaa upota ja sulaa pohjastaan takaisin magmaan.



Tätähän minä juuri tarkoitin. Ymmärsit kysymyksen, mutta et vastannut siihen.

ilesoft
Nukkumatti
Kysymykseni liittyy noihin Indonesian jatkuviin järistyksiin. Painaako Himalaja jo niin paljon, että se aiheuttaa järistyksiä muualla?
Indonesian järistykset johtuvat siitä, että siellä mannerlaatat ovat takertuneet toisiinsa, ja nyt alkavat antaa periksi. Normaalistihan laatat liikkuvat jokseenkin tasaisesti, mutta kun yhtäkkiä takertumisen jälkeen nytkähtävät liikkeelle, aiheutuu maanjäristyksiä.

En minä nyt ihan tyhmä ole!

Painaako Himalaja jo niin paljon, että se vaikuttaa mannerlaattojen alla olevan magman käyttäytymiseen?

Vierailija
Nukkumatti
ilesoft
Nukkumatti
Kuinka korkeaksi vuoriston pitää kasvaa, että se voisi kumota mannerlaattojen liikunnan?
Taitaa tulla enimmäiskorkeus ensin vastaan, ja vuoristo alkaa upota ja sulaa pohjastaan takaisin magmaan.

Tätähän minä juuri tarkoitin. Ymmärsit kysymyksen, mutta et vastannut siihen.
En oikein ymmärrä millä periaatteella vuoriston painon pitäisi estää mannerlaatan liikunta. Laatathan liikkuvat magman konvektiovirtausten avulla.
Nukkumatti
ilesoft
Nukkumatti
Kysymykseni liittyy noihin Indonesian jatkuviin järistyksiin. Painaako Himalaja jo niin paljon, että se aiheuttaa järistyksiä muualla?
Indonesian järistykset johtuvat siitä, että siellä mannerlaatat ovat takertuneet toisiinsa, ja nyt alkavat antaa periksi. Normaalistihan laatat liikkuvat jokseenkin tasaisesti, mutta kun yhtäkkiä takertumisen jälkeen nytkähtävät liikkeelle, aiheutuu maanjäristyksiä.

En minä nyt ihan tyhmä ole!
Painaako Himalaja jo niin paljon, että se vaikuttaa mannerlaattojen alla olevan magman käyttäytymiseen?
Ei sen vuoriston paino ole paljoakaan verrattuna sen magman liikkeen voimaan. En nyt oikein tajua näkemääsi yhteyttä Indonesian maanjäristyksille ja Himalajan vuoristolle. Ne kun sijaitsevat eri laatoilla. Aasian laatta varmasti pyrkii pysymään paikallaan Himalajan aiheuttaman massan takia, ja kevyempi Intian laatta painuu sen alle.

Vierailija
Nukkumatti
Kuinka korkeaksi vuoriston pitää kasvaa, että se voisi kumota mannerlaattojen liikunnan?

Tästä keskusteltiin palstalla hiljattain ja vastaus on, että vuoren maksimikorkeus on noin 10 km. Mannerlaattojen (litosfäärilaattojen) liikettä se ei tosin pysäytä mutta kun vuori saavuttaa mainitun korkeuden maan kuori muuttuu vuoren painon johdosta plastiseksi ja korkeuskasvu pysähtyy.

Vierailija

Eli vuori painaa niin paljon, että sen alaosa sulaa takaisin magmaksi. Tulos on siis +-0. Mutta noita karttoja syynäten pistää miettimään, miksi rannoilla aina ruikutetaan, kun roiskuu...

....no tietysti siksi, että köyhimmät ihmiset asettautuvat asumaan riskialtteimmille alueille, kun maa on halpaa/ilmaista.

Mutta mitäs sitten, kun todennäköinen Californian iso siirros tapahtuu.... ei pitäisi olla kenellekään yllätys.

Vierailija
Balthasar
Lieneekö laattatektoniikkaa muilla aurinkokuntamme kiviplaneetoilla?

Ainakin Marsin Vallis Marineris on niin outo muodostelma että kukaties...

http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap020827.html

Näyttäisi siltä, että laattatektonikkaa ei esiinny muilla aurinkokunnan planeetoilla. Mutta Marsissa on havaintojen mukaan todennäköisesti joskus ollut vastaavanlainen laattatektoniikka kuin maalla.

Myöskin Jupiterin ja Saturnuksen joillakin kuilla vaikuttaisi olevan laattatektoniikkaa, tähän Ganymedes on vahvin ehdokas.

Tuo laattatektoniikkahan on tärkeimpiä edellytyksiä maapallon elämälle, se kun mm. vastaa ilmakehän hiilidioksiditasapainon ylläpitämisestä.

Vierailija

Laattatektoniikka on seurausta kiertolaisestamme, eli kuusta. Samoin kuin se aiheuttaa vuoroveden, se vaikuttaa laattoihin. Ilman sitä tämä olisi vulkaanisestikin rauhallinen paikka. Ei se pelkästään haitallinen ole, koska se vakauttaa maapallon pyörimistä.

Vierailija
tietää
Laattatektoniikka on seurausta kiertolaisestamme, eli kuusta. Samoin kuin se aiheuttaa vuoroveden, se vaikuttaa laattoihin. Ilman sitä tämä olisi vulkaanisestikin rauhallinen paikka. Ei se pelkästään haitallinen ole, koska se vakauttaa maapallon pyörimistä.

Tämä on ehkä se vallitsevin teoria nykyään. Mutta koska viimeaikoina on alkanut näyttää yhä todennäköisemmältä, että Marssillakin olisi aikoinaan ollut laattatektoniikka, niin kuuteoria on hieman menettänyt kannatustaan. Marssillahan ei ole teorian vaatimaa tarpeeksi isoa kuuta.

Vierailija

Hetkonen:

Tämähän antaa vanhalle Olan iskelmälle aivan uuden merkityksen:

"Hopeinen kuu luo, merelle siltaa...."

Vierailija
Snaut
tietää
Laattatektoniikka on seurausta kiertolaisestamme, eli kuusta. Samoin kuin se aiheuttaa vuoroveden, se vaikuttaa laattoihin. Ilman sitä tämä olisi vulkaanisestikin rauhallinen paikka. Ei se pelkästään haitallinen ole, koska se vakauttaa maapallon pyörimistä.



Tämä on ehkä se vallitsevin teoria nykyään. Mutta koska viimeaikoina on alkanut näyttää yhä todennäköisemmältä, että Marssillakin olisi aikoinaan ollut laattatektoniikka, niin kuuteoria on hieman menettänyt kannatustaan. Marssillahan ei ole teorian vaatimaa tarpeeksi isoa kuuta.

Entäs jos Mars:lla oli ollut kuu ja se menetti sen? Maapallo koki yhden massiivisen törmäyksen jonkin kanssa. Olisiko se voinut olla Mars:in kuu?
Maa on sisempi planeetta, joten maa olisi voinut joutua kohtaamiskurssille sen matkatessa aurinkoon.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat