LAMARCK

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lainaan Lamarckia suoraan hänen julkaisustaan Eläintieteen filosofia.

>>Monet tässä teoksessa esiin tuotavat uudet ajatuskulut vaikuttavat lukijasta väistämättä ja luonnollisesti heti alkuun torjuttavilta pelkästään siksi, että omaksutuilla käsityksillä on yleensä taipumus torjua uudet, jotka pyrkivät kumoamaan niitä. Koska tämä vanhojen ideoiden voima ensi kertaa ilmaantuvien ideoiden yli on omiaan vahvistamaan hylkäystuomiota, varsinkin jos vähäisinkään intressi tulee asiaan mukaan, seurauksena on, että jos uusien totuuksien löytämisessä luontoa tutkimalla on ollut vaikeuksia, näiden totuuksien tunnustetuiksi saamisen vaikeudet ovat vielä suuremmat.

Nämä vaikeudet, jotka johtuvat eri syistä, ovat pohjimmiltaan yleiselle tietämykselle pikemminkin eduksi kuin haitaksi. Sillä sama ankaruus , joka vaikeuttaa esitettyjen uusien ideoiden hyväksymistä totuuksiksi, saa myös melkoisen määrään erikoisia ja enemmän tai vähemmän houkuttelevia mutta perusteettomia ideoita häviämään unohdukseen pian ilmestyttyään. Toisinaan kuitenkin samoista syistä hylätään tai lyödään laimin loistavia näkemyksiä ja luotettavia ajatuksia. Mutta on parempi että kerran tavoitettu totuus taistelee pitkäänkin saamatta ansaitsemaansa huomiota kuin että kaikki mitä ihmisen palava mielikuvitus tuottaa, otettaisiin hetimiten vastaan.

Mitä enemmän mietin tätä aihetta ja erityisesti niitä monia syitä, jotka voivat muuttaa arvostelmiamme, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että lukuun ottamatta fyysisiä ja moraalisia tosiseikkoja, joita kenenkään vallassa ei ole asettaa epäiltäviksi, kaikki muu on vain mielipidettä tai järkeilyä, ja tiedetään että järkeilyjä voidaan aina vastustaa toisilla järkeilyillä. (Nimittäin tässä moraalisiksi tosiseikoiksi matemaattisia totuuksia, so. sekä laatuja että voimia koskevien laskelmien ja mittausten tuloksia, koska tunnemme nämä asiat järkemme eikä aistiemme ansiosta. Nämä moraaliset tosiseikat ovat samalla positiivisia totuuksia, kuten myös havaittavissamme olevien esineiden olemassaoloon ja moneen muuhunkin puoleen liittyvät tosiseikat.) Niinpä vaikka ihmisten erilaisten mielipiteiden todennäköisyydessä, uskottavuudessa ja arvossakin on ilmeisesti suuria eroja, minusta näyttää siltä että tekisimme väärin moittiessamme niitä jotka kieltäytyvät omaksumasta meidän käsityksiämme.

Onko perustelluiksi myönnettävä vain yleisimmin hyväksytyt mielipiteet? Kokemus osoittaa että ne yksilöt joiden äly on kehittynein ja jotka kokoavat itseensä eniten valistusta ovat kaikkina aikoina äärimmäisen pienenä vähemmistönä. Sitä ei voida kiistää: kun tiedoista on kysymys; todellisuudessa tämä arviointi tosin on hyvin vaikeaa.

Mutta vaikka otettaisiin lukuun ne monet ankarat ehdot, jotka hyvän arvostelman on täytettävä, ei ole kuitenkaan varmaa että näiden ihmisten käsitys, joista yleinen mielipide tekee auktoriteetteja, olisi sekään täysin oikea.

Ihmisellä ei siis todellakaan ole muita varmoja totuuksia, sellaisia joihin hän voisi lujasti luottaa, kuin havaittavissa olevat tosiseikat - mutta ei niistä tehtävät johtopäätökset-, näitä tosiseikkoja ilmentävän luonnon olemassaolo sekä sen osien liikkeitä ja muutoksia hallitsevat lait. Sen ulkopuolella kaikki on epävarmuutta, vaikka jotkin päätelmät, teoriat jne. ovat todennäköisempiä kuin toiset.

Koska ei voida luottaa mihinkään järkeilyyn, mihinkään päätelmään, mihinkään teoriaan, kun näet näiden suorittajat ja laatijat eivät voi olla varmoja että he ovat käyttäneet todella niitä elementtejä joita pitääkin ja pelkästään niitä, ainoatakaan unohtamatta, ja koska varmaa meille on vain aisteihimme vaikuttavien kappaleiden ja niille ominaisten todellisten laatujen olemassaolo sekä vihdoin ne fyysiset ja moraaliset tosiseikat, jotka ovat tunnettavissamme, niin niitä ajatuksia, päättelyjä ja selityksiä, jotka tässä teoksessa tuodaan julki, on pidettävä vain yksinkertaisina mielipiteinä, joita esitän ilmaistakseni sen miten asioiden laita minusta näyttää olevan ja miten tosiasiallisesti saattaisi olla.

Oli miten hyvänsä, antautuessani suorittamaan niitä havaintoja, jotka ovat antaneet aiheen tässä teoksessa esitettäville mietteille, olen nauttinut sitä iloa mitä niiden totuudellisuus on minulle antanut, samoin kuin korvausta rasituksista joita tutkimuksistani ja pohdinnoistani on koittanut; ja julkaistessani nämä havainnot ja niistä johtamani tulokset on päämääräni pyytää valistuneita luonnontutkimusta rakastavia ihmisiä seuraamaan niitä, osoittamaan niitä oikeiksi ja tekemään omalta osaltaan niistä soveliaiksi katsomansa johtopäätökset.>>

Anto Leikola jatkaa itse näin:

Ehkäpä Lamarckin elämä ei sittenkään ollut niin kovaonnista kuin hänen ulkonaisten vaiheidensa perusteella voisi ajatella. Vaikka hän varovasti esittikin oppinsa vain eräänä mahdollisuutena, eräinä päätelminä, hän oli itse asiassa vakuuttunut niiden totuudesta.

>> Johtopäätökseni näyttävät minusta niin oikeilta ja välttämättömiltä, että vakaan käsitykseni mukaan olisi vaikea esittää parempia niiden tilalle>>

hän kirjoitti. Hän oli lähtenyt taisteluun tietoisena siitä että hän voittaisi ellei aikalaisten niin jälkimaailman silmissä.

Voitajaksi häntä on epäilemättä sanottava, sillä hänen ansionsa evoluutioteorian ensimmäisenä esittäjänä ovat paljon painavammat kuin hänen virheensä evoluution selitysten etsinnässä. Hän sai itse kokea sitä tiedon löytäjän iloa, joka on vain harvoille sallittu.

>>Luonnon havainnointi, sen tuotteiden tarkkailu, niiden yleisten ja erityisten suhteiden tutkiminen joita se on painanut luomustensa piirteisiin ja vihdoin sen järjestyksen tavoittelu, jonka luonto on saattanut olemaan kaikkialla sekä sen kulun, sen lakien ja niiden äärettömän moninaisten keinojen etsintä, joita se käyttää järjestystään toteuttaakseen, tämä kaikki merkitsee mielestäni, että asetutaan hankkimaan ainoaa varmaa tietoa joka on ulottuvillamme ja lisäksi ainoaa joka voi olla meille todella hyödyksi, ja se merkitsee samalla toteuttajalleen iloa, joka on kaikkein suloisinta ja parasta hyvittämän elämämme väistämättömiä vaivoja.>>

Tätä tekstiä kannattaa lainata useampaankin otteeseen.

Nukutko sinä onnesi ohi, vai oletko hereillä, kun historiaa tehdään ja fysiikan oppikirjat pistetään täysin uusikisi?

Savor

;):)

Sivut

Kommentit (42)

Vierailija

Hienoa tekstiä.

Löytämisen ilo on hieno ilo ja se osaa olla myös suuri ilo.

Tunnen tiettyä surua siitä ettei lopullisen totuuden löytäminen osunut jonkun kohdalle, josta tämä löytämisen ilo on suurin elämän suoma ilo.

Niin suuri kuin iloni oman ajatukseni löytämisestä onkin, niin silti suuremman ilon tuo se kun saa elämänkumppaninsa tuntemaan mielihyvää ja suurimman mielihyvän itselleen saa, kun saa hänet saamaan.

Savor

;):)

Vierailija

Toivottavasti kaikki ne henkilöt jotka ovat luvaneet tehdä kuperkeikkoja, jos kansainvälinen tiedeyhteisö päätyy lopulta samaan kuin me Kuopiossa olemme jo päätyneet, kokevat mielihyvää tehdessään lupaamiaan kuperkeikkoja.

Ja pitäkäähän sitten pilke silmäkulmassa ja alla pehmeä alusta.

Savor

;):)

Vierailija

Elektronivaje syntyy siis niin päin että atomin ohi menee niin energinen aalto/hiukkanen, ettei se taivu atomin ytimeen, vaan tempaa atomin ytimestä avautuvaa energiaa mukaansa, joka palaessaan loppuun tiheämpään energiaan, sitoutuu siihen ja ei näin saakaan energiaa taipumaan kohti atomin ydintä.

Nyt atomin ytimeen ei mene normaalia määrää energiaa, joka lisäisi ulospäin avautuvan energia-aallon määrää niin että se saisi taipumaan sisään päin normaalin määrän energiaa, jolloin elektronivaje säilyy.

Elektroniylimäärä selittyy toisinpäin, koska kohti ydintä menevä energinen energia-aalto/hiukkanen saa lisättyä itsellään ulospäin avautuvan energia-aallon energiaa niin paljon, että ulospäin avautuva energia-aalto kykenee taivuttamaan tarpeeksi energiaa atomin keskustaan jne, jolloin elektroniylimäärä säilyy.

Vaan eikö tämä ole loogisen yksinkertaista, mitä?

Savor

;):)

Vierailija

Kantasolullahan on kyky kehittyä sen mukaan missä osassa elimistöä kyseinen solu sattuu sijaitsemaan.

Ne ovat monikykyisiä ja pystyvät näin tuottamaan kaikkia aikuisen kudoksia.

Ulkoinen paine saa ne tuottamaan juuri sille aueelle oikeita kudoksia.

Ja kun ulkoinen paine aina välittyy energia-aaltoina, niin näinhän tässäkin tapauksessa.

Kantasoluihin tulee infoa energia-aaltoina, jotka saavat ne tuottamaan juuri sille alueelle tarvittavia kudoksia.

Savor

;):)

Vierailija

Anto Leikola kirjassaan ongelmana elämä.

>>Tieteiden historiassa usein nähty ilmiö on, että havaintotodellisuudesta irronneen teorioinnin aikaa seuraa tiukan empirismin aika, sillä liian kauas havainnoista etenevä tiede menettää kykynsä selittää havaittavaa todellisuutta ja tulkita uusia havaintoja, lakkaa olemasta tiedettä ja tulee käyttökelvottomaksi>>

Eikö näin ole juuri käynyt viimeisen sadan vuoden aikana?

Tila laajenee Simsalapim, niin ettei se laajene ulospäin jo olevaan tilaan.

Huh huh.

Savor

;):)

Vierailija
Savor
Lainaan Lamarckia suoraan hänen julkaisustaan Eläintieteen filosofia.

>>Monet tässä teoksessa esiin tuotavat uudet ajatuskulut vaikuttavat lukijasta väistämättä ja luonnollisesti heti alkuun torjuttavilta pelkästään siksi, että omaksutuilla käsityksillä on yleensä taipumus torjua uudet, jotka pyrkivät kumoamaan niitä. Koska tämä vanhojen ideoiden voima ensi kertaa ilmaantuvien ideoiden yli on omiaan vahvistamaan hylkäystuomiota, varsinkin jos vähäisinkään intressi tulee asiaan mukaan, seurauksena on, että jos uusien totuuksien löytämisessä luontoa tutkimalla on ollut vaikeuksia, näiden totuuksien tunnustetuiksi saamisen vaikeudet ovat vielä suuremmat.

Nämä vaikeudet, jotka johtuvat eri syistä, ovat pohjimmiltaan yleiselle tietämykselle pikemminkin eduksi kuin haitaksi. Sillä sama ankaruus , joka vaikeuttaa esitettyjen uusien ideoiden hyväksymistä totuuksiksi, saa myös melkoisen määrään erikoisia ja enemmän tai vähemmän houkuttelevia mutta perusteettomia ideoita häviämään unohdukseen pian ilmestyttyään. Toisinaan kuitenkin samoista syistä hylätään tai lyödään laimin loistavia näkemyksiä ja luotettavia ajatuksia. Mutta on parempi että kerran tavoitettu totuus taistelee pitkäänkin saamatta ansaitsemaansa huomiota kuin että kaikki mitä ihmisen palava mielikuvitus tuottaa, otettaisiin hetimiten vastaan.

Mitä enemmän mietin tätä aihetta ja erityisesti niitä monia syitä, jotka voivat muuttaa arvostelmiamme, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että lukuun ottamatta fyysisiä ja moraalisia tosiseikkoja, joita kenenkään vallassa ei ole asettaa epäiltäviksi, kaikki muu on vain mielipidettä tai järkeilyä, ja tiedetään että järkeilyjä voidaan aina vastustaa toisilla järkeilyillä. (Nimittäin tässä moraalisiksi tosiseikoiksi matemaattisia totuuksia, so. sekä laatuja että voimia koskevien laskelmien ja mittausten tuloksia, koska tunnemme nämä asiat järkemme eikä aistiemme ansiosta. Nämä moraaliset tosiseikat ovat samalla positiivisia totuuksia, kuten myös havaittavissamme olevien esineiden olemassaoloon ja moneen muuhunkin puoleen liittyvät tosiseikat.) Niinpä vaikka ihmisten erilaisten mielipiteiden todennäköisyydessä, uskottavuudessa ja arvossakin on ilmeisesti suuria eroja, minusta näyttää siltä että tekisimme väärin moittiessamme niitä jotka kieltäytyvät omaksumasta meidän käsityksiämme.

Onko perustelluiksi myönnettävä vain yleisimmin hyväksytyt mielipiteet? Kokemus osoittaa että ne yksilöt joiden äly on kehittynein ja jotka kokoavat itseensä eniten valistusta ovat kaikkina aikoina äärimmäisen pienenä vähemmistönä. Sitä ei voida kiistää: kun tiedoista on kysymys; todellisuudessa tämä arviointi tosin on hyvin vaikeaa.

Mutta vaikka otettaisiin lukuun ne monet ankarat ehdot, jotka hyvän arvostelman on täytettävä, ei ole kuitenkaan varmaa että näiden ihmisten käsitys, joista yleinen mielipide tekee auktoriteetteja, olisi sekään täysin oikea.

Ihmisellä ei siis todellakaan ole muita varmoja totuuksia, sellaisia joihin hän voisi lujasti luottaa, kuin havaittavissa olevat tosiseikat - mutta ei niistä tehtävät johtopäätökset-, näitä tosiseikkoja ilmentävän luonnon olemassaolo sekä sen osien liikkeitä ja muutoksia hallitsevat lait. Sen ulkopuolella kaikki on epävarmuutta, vaikka jotkin päätelmät, teoriat jne. ovat todennäköisempiä kuin toiset.

Koska ei voida luottaa mihinkään järkeilyyn, mihinkään päätelmään, mihinkään teoriaan, kun näet näiden suorittajat ja laatijat eivät voi olla varmoja että he ovat käyttäneet todella niitä elementtejä joita pitääkin ja pelkästään niitä, ainoatakaan unohtamatta, ja koska varmaa meille on vain aisteihimme vaikuttavien kappaleiden ja niille ominaisten todellisten laatujen olemassaolo sekä vihdoin ne fyysiset ja moraaliset tosiseikat, jotka ovat tunnettavissamme, niin niitä ajatuksia, päättelyjä ja selityksiä, jotka tässä teoksessa tuodaan julki, on pidettävä vain yksinkertaisina mielipiteinä, joita esitän ilmaistakseni sen miten asioiden laita minusta näyttää olevan ja miten tosiasiallisesti saattaisi olla.

Oli miten hyvänsä, antautuessani suorittamaan niitä havaintoja, jotka ovat antaneet aiheen tässä teoksessa esitettäville mietteille, olen nauttinut sitä iloa mitä niiden totuudellisuus on minulle antanut, samoin kuin korvausta rasituksista joita tutkimuksistani ja pohdinnoistani on koittanut; ja julkaistessani nämä havainnot ja niistä johtamani tulokset on päämääräni pyytää valistuneita luonnontutkimusta rakastavia ihmisiä seuraamaan niitä, osoittamaan niitä oikeiksi ja tekemään omalta osaltaan niistä soveliaiksi katsomansa johtopäätökset.>>

Anto Leikola jatkaa itse näin:

Ehkäpä Lamarckin elämä ei sittenkään ollut niin kovaonnista kuin hänen ulkonaisten vaiheidensa perusteella voisi ajatella. Vaikka hän varovasti esittikin oppinsa vain eräänä mahdollisuutena, eräinä päätelminä, hän oli itse asiassa vakuuttunut niiden totuudesta.

>> Johtopäätökseni näyttävät minusta niin oikeilta ja välttämättömiltä, että vakaan käsitykseni mukaan olisi vaikea esittää parempia niiden tilalle>>

hän kirjoitti. Hän oli lähtenyt taisteluun tietoisena siitä että hän voittaisi ellei aikalaisten niin jälkimaailman silmissä.

Voitajaksi häntä on epäilemättä sanottava, sillä hänen ansionsa evoluutioteorian ensimmäisenä esittäjänä ovat paljon painavammat kuin hänen virheensä evoluution selitysten etsinnässä. Hän sai itse kokea sitä tiedon löytäjän iloa, joka on vain harvoille sallittu.

>>Luonnon havainnointi, sen tuotteiden tarkkailu, niiden yleisten ja erityisten suhteiden tutkiminen joita se on painanut luomustensa piirteisiin ja vihdoin sen järjestyksen tavoittelu, jonka luonto on saattanut olemaan kaikkialla sekä sen kulun, sen lakien ja niiden äärettömän moninaisten keinojen etsintä, joita se käyttää järjestystään toteuttaakseen, tämä kaikki merkitsee mielestäni, että asetutaan hankkimaan ainoaa varmaa tietoa joka on ulottuvillamme ja lisäksi ainoaa joka voi olla meille todella hyödyksi, ja se merkitsee samalla toteuttajalleen iloa, joka on kaikkein suloisinta ja parasta hyvittämän elämämme väistämättömiä vaivoja.>>

Tätä tekstiä kannattaa lainata useampaankin otteeseen.

Nukutko sinä onnesi ohi, vai oletko hereillä, kun historiaa tehdään ja fysiikan oppikirjat pistetään täysin uusikisi?

Savor

;):)

Vierailija
Savor
Lainaan Lamarckia suoraan hänen julkaisustaan Eläintieteen filosofia.

>>Monet tässä teoksessa esiin tuotavat uudet ajatuskulut vaikuttavat lukijasta väistämättä ja luonnollisesti heti alkuun torjuttavilta pelkästään siksi, että omaksutuilla käsityksillä on yleensä taipumus torjua uudet, jotka pyrkivät kumoamaan niitä. Koska tämä vanhojen ideoiden voima ensi kertaa ilmaantuvien ideoiden yli on omiaan vahvistamaan hylkäystuomiota, varsinkin jos vähäisinkään intressi tulee asiaan mukaan, seurauksena on, että jos uusien totuuksien löytämisessä luontoa tutkimalla on ollut vaikeuksia, näiden totuuksien tunnustetuiksi saamisen vaikeudet ovat vielä suuremmat.

Nämä vaikeudet, jotka johtuvat eri syistä, ovat pohjimmiltaan yleiselle tietämykselle pikemminkin eduksi kuin haitaksi. Sillä sama ankaruus , joka vaikeuttaa esitettyjen uusien ideoiden hyväksymistä totuuksiksi, saa myös melkoisen määrään erikoisia ja enemmän tai vähemmän houkuttelevia mutta perusteettomia ideoita häviämään unohdukseen pian ilmestyttyään. Toisinaan kuitenkin samoista syistä hylätään tai lyödään laimin loistavia näkemyksiä ja luotettavia ajatuksia. Mutta on parempi että kerran tavoitettu totuus taistelee pitkäänkin saamatta ansaitsemaansa huomiota kuin että kaikki mitä ihmisen palava mielikuvitus tuottaa, otettaisiin hetimiten vastaan.

Mitä enemmän mietin tätä aihetta ja erityisesti niitä monia syitä, jotka voivat muuttaa arvostelmiamme, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että lukuun ottamatta fyysisiä ja moraalisia tosiseikkoja, joita kenenkään vallassa ei ole asettaa epäiltäviksi, kaikki muu on vain mielipidettä tai järkeilyä, ja tiedetään että järkeilyjä voidaan aina vastustaa toisilla järkeilyillä. (Nimittäin tässä moraalisiksi tosiseikoiksi matemaattisia totuuksia, so. sekä laatuja että voimia koskevien laskelmien ja mittausten tuloksia, koska tunnemme nämä asiat järkemme eikä aistiemme ansiosta. Nämä moraaliset tosiseikat ovat samalla positiivisia totuuksia, kuten myös havaittavissamme olevien esineiden olemassaoloon ja moneen muuhunkin puoleen liittyvät tosiseikat.) Niinpä vaikka ihmisten erilaisten mielipiteiden todennäköisyydessä, uskottavuudessa ja arvossakin on ilmeisesti suuria eroja, minusta näyttää siltä että tekisimme väärin moittiessamme niitä jotka kieltäytyvät omaksumasta meidän käsityksiämme.

Onko perustelluiksi myönnettävä vain yleisimmin hyväksytyt mielipiteet? Kokemus osoittaa että ne yksilöt joiden äly on kehittynein ja jotka kokoavat itseensä eniten valistusta ovat kaikkina aikoina äärimmäisen pienenä vähemmistönä. Sitä ei voida kiistää: kun tiedoista on kysymys; todellisuudessa tämä arviointi tosin on hyvin vaikeaa.

Mutta vaikka otettaisiin lukuun ne monet ankarat ehdot, jotka hyvän arvostelman on täytettävä, ei ole kuitenkaan varmaa että näiden ihmisten käsitys, joista yleinen mielipide tekee auktoriteetteja, olisi sekään täysin oikea.

Ihmisellä ei siis todellakaan ole muita varmoja totuuksia, sellaisia joihin hän voisi lujasti luottaa, kuin havaittavissa olevat tosiseikat - mutta ei niistä tehtävät johtopäätökset-, näitä tosiseikkoja ilmentävän luonnon olemassaolo sekä sen osien liikkeitä ja muutoksia hallitsevat lait. Sen ulkopuolella kaikki on epävarmuutta, vaikka jotkin päätelmät, teoriat jne. ovat todennäköisempiä kuin toiset.

Koska ei voida luottaa mihinkään järkeilyyn, mihinkään päätelmään, mihinkään teoriaan, kun näet näiden suorittajat ja laatijat eivät voi olla varmoja että he ovat käyttäneet todella niitä elementtejä joita pitääkin ja pelkästään niitä, ainoatakaan unohtamatta, ja koska varmaa meille on vain aisteihimme vaikuttavien kappaleiden ja niille ominaisten todellisten laatujen olemassaolo sekä vihdoin ne fyysiset ja moraaliset tosiseikat, jotka ovat tunnettavissamme, niin niitä ajatuksia, päättelyjä ja selityksiä, jotka tässä teoksessa tuodaan julki, on pidettävä vain yksinkertaisina mielipiteinä, joita esitän ilmaistakseni sen miten asioiden laita minusta näyttää olevan ja miten tosiasiallisesti saattaisi olla.

Oli miten hyvänsä, antautuessani suorittamaan niitä havaintoja, jotka ovat antaneet aiheen tässä teoksessa esitettäville mietteille, olen nauttinut sitä iloa mitä niiden totuudellisuus on minulle antanut, samoin kuin korvausta rasituksista joita tutkimuksistani ja pohdinnoistani on koittanut; ja julkaistessani nämä havainnot ja niistä johtamani tulokset on päämääräni pyytää valistuneita luonnontutkimusta rakastavia ihmisiä seuraamaan niitä, osoittamaan niitä oikeiksi ja tekemään omalta osaltaan niistä soveliaiksi katsomansa johtopäätökset.>>

Anto Leikola jatkaa itse näin:

Ehkäpä Lamarckin elämä ei sittenkään ollut niin kovaonnista kuin hänen ulkonaisten vaiheidensa perusteella voisi ajatella. Vaikka hän varovasti esittikin oppinsa vain eräänä mahdollisuutena, eräinä päätelminä, hän oli itse asiassa vakuuttunut niiden totuudesta.

>> Johtopäätökseni näyttävät minusta niin oikeilta ja välttämättömiltä, että vakaan käsitykseni mukaan olisi vaikea esittää parempia niiden tilalle>>

hän kirjoitti. Hän oli lähtenyt taisteluun tietoisena siitä että hän voittaisi ellei aikalaisten niin jälkimaailman silmissä.

Voitajaksi häntä on epäilemättä sanottava, sillä hänen ansionsa evoluutioteorian ensimmäisenä esittäjänä ovat paljon painavammat kuin hänen virheensä evoluution selitysten etsinnässä. Hän sai itse kokea sitä tiedon löytäjän iloa, joka on vain harvoille sallittu.

>>Luonnon havainnointi, sen tuotteiden tarkkailu, niiden yleisten ja erityisten suhteiden tutkiminen joita se on painanut luomustensa piirteisiin ja vihdoin sen järjestyksen tavoittelu, jonka luonto on saattanut olemaan kaikkialla sekä sen kulun, sen lakien ja niiden äärettömän moninaisten keinojen etsintä, joita se käyttää järjestystään toteuttaakseen, tämä kaikki merkitsee mielestäni, että asetutaan hankkimaan ainoaa varmaa tietoa joka on ulottuvillamme ja lisäksi ainoaa joka voi olla meille todella hyödyksi, ja se merkitsee samalla toteuttajalleen iloa, joka on kaikkein suloisinta ja parasta hyvittämän elämämme väistämättömiä vaivoja.>>

Tätä tekstiä kannattaa lainata useampaankin otteeseen.

Nukutko sinä onnesi ohi, vai oletko hereillä, kun historiaa tehdään ja fysiikan oppikirjat pistetään täysin uusikisi?

Savor

;):)

Eskimot sanoivat aikoinaan että esineet kuluvat lainatessa niitä muille, mutta elämänkumppani sen kuin paranoo.

Tätä Lamarckin tekstiä kannattaa lainata useaankin otteeseen.

Savor

;):)

Vierailija
Savor
Hyvin sanottu, kyllä tätä Lamarckia kannattaa lainata tulevaisuudessakin monta kertaa.

Savor

;):)

Hyvin sanottu. Lukekaapa vähän asiaa eli LAMARCKIA.

Savor

;):)

Vierailija
Savor
Savor
Hyvin sanottu, kyllä tätä Lamarckia kannattaa lainata tulevaisuudessakin monta kertaa.

Savor

;):)





Hyvin sanottu. Lukekaapa vähän asiaa eli LAMARCKIA.

Savor

;):)

Huhhuh! On tämäkin keskustelu! Savor-ressukka täällä yksin paasaa "ajatustaan", vastailee itselleen että 'hyvin sanottu', sitten vielä kommentoi tätä omaa vastaustaan itselleen sanomalla 'hyvin sanottu'. No onhan se kieltämättä aika hyvin sanottu - jos on hullu.

Vakavasti puhuen: nappi nieluun tai otsaan, siinä ovat kaksi ainoaa vakavasti otettavaa vaihtoehtoa tälle Savon Sankarille, Kuninkaalle, Tulevaisuuden Nobelistille jne. jne.

Enäähän tämä ei kylläkään ole Savorin synkkää yksinpuhelua, kun minäkin tähän ketjuun osallistuin. Pahus! Vituttaa jo nyt vaikka en ole vielä edes painanut enteriä.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Olisiko jo aika ehdottaa Kuopion Joulupokille etabloitumista blogspot.comiiin?

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Savor taitaa vain tykätä omasta äänestään, tai tässä tapauksessa tekstistään. Voisin kuvitella hänet kulkemassa ympyrää kotonaan, ja puhelemassa itsekseen - samalla kehuen viisaita sanojaan, ja taputtamassa käsiään yhteen.

Mutta älä sure Savor, on se hienoa että sinä teet täällä arvokasta työtä tärkeän asian parissa. Yritä vain muistaa ottaa ne lääkkeet ajallaan.

Vierailija

Galileo Galilei bannattiin Pisan yliopistosta kolmen vuoden professuurin jälkeen.

Ja minkä työn hän tekikään väitellessään sen ajan oppineiden kanssa sen hetken "totuuksista"?

Savor

;):)

Vierailija

Kuinkahan paljon Pisalaisia ottaa päähän se, että heidän kaupunkinsa yliopisto tunnetaan siitä, että se bannasi Galileo Galilein kolmen vuoden työn jälkeen?

Savor

;):)

Vierailija
Savor
Galilei Galileo bannattiin oliko se Firenzen yliopistosta kolmen vuoden professuurin jälkeen.

Ja minkä työn hän tekikään väitellessään sen ajan oppineiden kanssa sen hetken "totuuksista"?

Savor

;):)

Tätähän sinä oletkin aina toitottanut. Mutta ei se, että jatkuvasti ja tarkoituksella lyöt päätäsi laitostieteen seinään tee sinusta mitään uutta Galileoa, Newtonia tai Einsteinia. Tajuatko ollenkaan, kuinka monta kaltaistasi kylähullua maailmalla haahuilee "ajatuksineen", ja kuinka TODELLA harvat niistä mitään saavuttavat? Puhutaan luultavasti promillen miljoonasosista. Tunnettua sanontaa mukaellen: jos se kävelee kuin ankka, vaakkuu kuin ankka, se todennäköisesti on Savor.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat