Sähköopin ongelmia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olis pari kysymystä sähköopista, kun tuli tossa viikko sitä luettua asiaa ja nämä jäi vaivaamaan?

1. Jos mikroaaltouunin teho on 800W(wattia) niin tarkoittako se että se tekee 800J(joulen) suuruisen työn sekunnin aikana.

2. Mistä johtuu se, että sulake palaa talossa kun johonkin huoneeseen on kytketty sulakkeen nimellisvirran suurempi virtaa vaativa laite. Eihän se laite kuin kuluta sitä virtaa, mistä se suurempi virta tulee joka sen sulakkeen polttaa? Syöttääkö kodinsähköverkko lisää virtaa muuntajan kautta joka saa sulakken palamaan vai mitä?

3.Johtuuko negatiivisesti varatun kappaleen vetovoima ulkoisesti varaamattomaan kappaleeseen siitä, että ulkoisesti varaamattomassa kappaleessa on saman verran negatiivisia elektroneja ja positiivisia protoneja joka saa aikaan sen, että kun negatiivisesti varattu kappale työntää elektronit ulkoisesti varaamattomasta kappaleesta mahdollisimman kauas itsestään jolloin negattivisten elektronien välinen työntövoima on pienempi kuin negatiivisten elektronien ja positiivisten protonien vetovoima.

4.Miten lasketaan kaavan η = W2/W1 avulla jonkin laitten hyötysuhde:

esim: lampun jonka jännite on 230V ja tehon kulutus 40 W

5. Viimeinen ja tärkein kuinka monta alkeisvarausta on 1C varauksessa

eikö se lasketa näin:

1C/1,6 x 10^-19 ( 1 coulombi jaettuna yhden alkeisvarauksen arvo)

josta tulee 1,6 x 10^-19 = 1,6 x 0,000000000000000001 = 0,0000000000000000016

1C/0,000000000000000016 = 625000000000000000 =

6,25 x 10^17 eikö tämä 6,25 tule siitä kun pilkkua siirretään 17 kertaa vasemmalle ja 17 kaikien numeroiden yhteismäärä miinus 1.

Kirjan vastaus, mistä kopioin tämän laskun oli 6,3 x 10^18 6,25 pyöristetään 6,3

Tuossa tuli paljon kielioppi virheitä, mutta koittaisitteko ymmärtää edes jotain?

Kommentit (5)

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Liittynyt29.8.2005

1. Käsittääkseni näin se on. Toki se ainoastaan työntää sen 800J/s mikroaaltotehona uuniin, ottoteho on huomattavasti suurempi ernäisten häviöiden takia, josta pääsemme kohtaan 4.

2. Laite kuluttaa tehoa. Teho riippuu virrasta. Sähkövirta aiheuttaa aina lämpenemistä kulkiessaan resistanssin, tässä tapauksessa sulakkeen, läpi. Mitä enemmän virtaa, sitä enemmän lämpöä. Liikaa virtaa, sulakelanka sanoo poks.

4. Niin, syötetty energia/annettu energia=hyötysuhde. Jos haluat sen lampustasi laskea ota selvää paljonko sen ottamasta tehosta muuttuu valoksi. Esim 2W/40W=0,05=5%. jos siis haluat laskea hyötysuhteen valon osalta. Antamillasi lähtöarvoilla ei mitään hyötysuhteita sellaisenaan lasketa.

3. ja 5. Ei hajuakaan...

P.S. väsyttää niin perkeleesti, selittäköön joku paremmin asiat...

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

Vierailija

1)

Kyllä. Watin yksikkö on Joulea sekunnissa.

2)

Tutustu Kirchoffin lakeihin. Jos jännitelähteen sisäinen vastus on nolla, sen kanssa piirissä olevat muut vastukset määräävät kuinka suuri virta piirissä kulkee.

Kotitalouteen sähköä syöttävän muuntajan toisiopuolen vastus on käytännössä lähes nolla.

Sulakkeen läpi kulkee se virta mikä laitteelle menee, ja jos virta on tarpeeksi suuri, se lämmittää ja sulattaa sulakkeen langan poikki. (Tai nykyisin siellä on termostaatti joka aukaisee releen)

3)

Vaikea sanoa, kun en hahmota mitä tarkoitat.

4)

Liian vähän tietoa. Kyseisistä tiedoista ei voi laskea hyötysuhdetta. Kaava itsessään tarkoittaa: "Hyötysuhde on ulos tuleva teho jaettuna sisään menevällä teholla". Annetuista teidoista ei selviä kuin toinen vaadituista.

5)

Luottaisin tässä MAOL:in taulukkoihin. Jos aletaan viilaamaan pilkkua, niin tuon tuloksen voi pyöristää arvoon 6, koska annetut lähtöarvotkin ovat samalla tarkkuudella. (1 C eikä 1,0 C)

Vierailija

Sulakkeet ovat varsinaisesti vahinkojen toteamisen varalta, siis
jos oikosulun tai vuodon takia sähkö virtaa ulos käyttämättä ylivoimaisen paljon, josta aiehtuu myös tulipalon tai hengenvaara.

Yksivaihevirta kuitenkin. Jännite siinä 220 V aiemmin, nykyään lie 240 V, on oletus. Tosiasiassa kolmivaihevirta on jouduttu jakamaan kolmeen vain oletettavasti samanveroiseen osaan. Käytännössä kuormitus vaihtelee käytön mukaan, ja jos jonnekin on hankittu uusia kuluttavia laitteita. Siten jännite heilahtelee ylös ja alas. Jos heilahtaa ylös, laitteet voivat aiheuttaa ylisuuren virran, ja sulakehan palaa. Muistan entisiä aikoja tälläkin mökillä. Sulakkeita paloi aina silloin tälläin, ja niitä piti olla varalla mukava varasto. Vuonna 1984 remontissa vaihdettiin samalla kolmivaihevirtaan. Nyt jännitesyistä ei ole palanut yhtään sulaketta.
Vasta tämän kesän alussa, kun vanhan sähköpatterilistan johto simahti oikosulkuun, paloi sitä vastaava alisulake, ja ilmeisesti rele katkaisi virran hetkeksi kauempaakin. Pääsulake oli edelleen kunnossa, ja virta hetken päästä palasi.

Releitä on asennettu yksivaihejakelulinjoihin, semmoinen naapurillekin rakennuttaessaan koisuminsa vuosikymmen sitten viereen. Ylijännitteen sattuessa rele katkaisee virran joksikin aikaa. Näin tässäkin sulakkeen tehtävä on ilmoittaa todellisesta vahingosta.

Ukkonen onhan mahtavaa, ja oli varsinkin ennen, kun linjoissa ei ollut maadotuksia. Nykyään tarvitsee ukkosen uhantessa irroittaa linjasta vain herkkä elektroniikka, kuten televisiot, tietokoneet. Virtamäärät kuitenkin ukkosella ovat yleensä pieniä. Mainittuna entisenä aikana
ei yhtään kertaa tällä mökillä sulake palanut ukkosen takia, tosin ne taidettiin usein ottaa pois mittaritaulusta. Yhden kerran salama tuli sisään, jakorasia hajosi ja seinä leimahti tuleen, isä kyllä äkkiä sammutti. Vaan sulake ei palanut.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10634
Liittynyt16.3.2005

5) mielestäni
1 / 1.6E-19 = 6.3E18.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

2. On olemassa hitaita sulakkeita. Niissä on sisällä massaa, joka sitoo lämpöä. Joidenkin kuormien virta laskee käynnistyksen jälkeen jolloin suolake kestää virran.
Sähkömoottoreissa muistan olevan kaksi erillaista käynnistyskytkentätapaa tuon ilmiön vuoksi.

Uusimmat

Suosituimmat