Lääketieteen symboli

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vanha sumerilainen maljakko:

MD käyttämä lääketieteen symboli:

Tuollainen miekan tapainen keppi ensimmäisessä kuvassa esiintyi muuten Suomen ensimmäisissä postimerkeissä. Myöhemmin siitä tuli ilmeisesti sapeli Suomen leijonavaakunassa?

Kommentit (6)

Vierailija

Mainitsemani postimerkkisymboli, käyrä sapelin tapainen keppi, löytyy seuraavasta linkistä, kohdasta:

Finland 1866 – 1874:

http://postage.20m.com/p0000000.htm

Kuva ei näy kovin selvästi, mutta olen nähnyt alkuperäisen British Museumissa.

Tämä muistui vaan mieleen, koska juuri kirjoitan muualla Sumerien symboleista.

Vierailija

Herra Tohtorin syytä, että keksin tuon Caduceuksen sauvan symbolikseni.

Lainaan nyt röyhkeästi hänen kirjoitustaan tuolta "hömppätestistä", siinä tuli niin paljon mielenkiintoista. Käärmesymboliikka on varsin yleinen.

"Herra Tohtori
LähetäLähetetty: Lau Hei 15, 2006 9:49 pm

Itse asiassa tuo on juurikin Cadeuceus jossa on siivekkään sauvan ympärille kietoutunut kaksi käärmettä. Yksikäärmeinen versio on Asklepioon sauva, ja lääkinnän (apteekkarien) tunnus on nimeltään Hygieian malja.

Hygieia oli Asklepioon tytär. Asklepios puolestaan oli Apollonin poika... Kaikki nämä kolme kreikkalaista jumalolentoa liittyivät parantamiseen tavalla tai toisella. Apollon oli parannustaidon, ennustuksen ja runouden jumala, Asklepios puolestaan oli lääkinnän ja terveyden jumala. Hygieia puolestaan oli terveyden ja puhtauden (ja puhdistautumisen) jumalatar... hän edusti enemmänkin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kun Asklepioksen alaa oli tautien parantaminen.

Asklepios oli muuten niin taitava että hän onnistui parantamaan kuolleetkin. Siksi Zeus surmasi hänet.

Caduceus on vähän eri juttu. Alun perin Caduceus oli sekin kreikkalainen symboli, mutta se yhdistettiin enemmänkin Hermes-jumalaan (siitä siivet), ja se tunnettiin nimellä kerykeion. Sill oli myös läheinen yhteys Merkuriukseen (joka oli roomalaisten uudelleennimetty Hermes...)

Lääketieteeseen, tai oikeammin sen edeltäjään, se alettiin yhdistää vasta seitsemännellä vuosisadalla... ja yhteys oli seuraava: Tuolloin lääketieteen perusperiaatteet olivat astrologiset, ja Merkuriuksen/Hermeen symboli sitten päätyi edustamaan "lääketiedettä". Yhteys Asklepioon sauvaan on itse asiassa vain käärme, eikä sekään alun perin samassa merkityksessä...

No, onhan noita käärmesauvoja muuallakin kuin kreikassa. Exoduksesta ainakin löytyy sauva jonka ympärillä on pronssinen käärme... Tuplakäärmekuvio on ilmeisesti aivan alkujaan peräisin jostain päin Mesopotamiaa.

Muuten, aika mielenkiintoinen tuo pätkä minkä postasit, voimaeläimistä. Nuo ovat amerikan alkuperäisasukkaiden voimaeläimiä, ja on aika mielenkiintoista että niin moniin eläimiin on Euroopan mytologioissa liitetty melko lailla samoja ominaisuuksia.

Otetaan nyt esimerkki:

Lainaus:
KORPPI: rohkeus, itsetuntemus, havainnot, velho.

Esimerkiksi muinaisnorjalaisessa mytologiassa korppi on Odin-jumalan apuri. Odin oli yksi tärkeimmistä jumalista, itse asiassa häntä pidetään jumalien päällikkönä, vaikka hänen roolinsa olikin täysin eri kuin esimerkiksi Zeun tai Jupiterin, joiden roolia toimittivat kaksi tärkeää jumalaa, Thor (ukkosen ja hedelmällisyyden) ja Tyr (sodan jumala).

Odin oli erittäin monipuolinen jumala. Hän oli yleensä hahmoltaan silmäpuoli tietäjä, mutta hän oli kuitenkin hahmonvaihtaja ja kykeni ottamaan minkä tahansa hahmon. Odinin sanotaan olleen parantaja, mikä viittaa shamanistiseen alkuperään (aivan kuten Apolloninkin tapauksessa!), mutta hän oli myös viisauden, hulluuden, sodan ja kuoleman jumala - tai kuolleiden. Odin kykeni aloittamaan sotia vain heittämällä keihäänsä maahan, tai vaikuttamaan sotien kulkuun lähettämällä valkyriat vaikuttamaan taisteluun... ja samaiset valkyriat toivat taistelussa kaatuneet soturit Odinin saliin, Valhallaan.

Odinilla oli apunaan kaksi korppia, Huginn ja Muninn (suom. Ajatus ja Muisto), joilla oli maagisia ominaisuuksia; Odin itsekin yhdistetään velhouteen muiden ominaisuuksiensa rinnalla. Odin uhrasi toisen silmänsä saadakseen vastineeksi aikakausien viisauden; velhouden on ajateltu vaativan samanlaisia uhrauksia, siitäpä korppien yhteys velhouteen.

Lisäksi Odinin kerrotaan kehittäneen kirjoituksen, riimut. Riimut, ja muita tietoja ja taitoja, hän sai riiputtuaan Maailmanpuuhun, Yggdrasiliin, hirtettynä yhdeksään päivää ja yhdeksän yötä, ja hänen kylkensä puhkaistiin hänen omalla keihäällään... Tästä vastineeksi hän sai voiman ja vallan kaikkiin yhdeksään maailmaan, yhdeksän maagista laulua tai runoa, sekä yhdeksän taikariimua...

Skandinaavinen mytologia on *hyvin* mielenkiintoista. Kreikkalainenkaan ei jää kauas jälkeen, eikä egyptiläinenkään kalpene. Roomalaiset vain ottivat kaikki uskonnot mitä löysivät, liimasivat ne yhteen ja nimesivät jumaluudet uudelleen, kristinuskon symboliikka taas on älyttömän köyhää, mistä johtuen symboliikka etsittiin - ei mitenkään yllättävästi - vanhoista uskonnoista ja nimettiin uudelleen ja puettiin kristillisiin arvoihin, ja esiteltiin pakanoille uutena uskontona."

Vierailija
iisakka
Symboloiko tuo kuva-aihe sitten sumereille jotain tiettyä asiaa?

Esittämässäni maljakossa on sumerilaista kirjoitusta, jota en valitettavasti osaa tulkita.

Käärme oli ainakin hyvin vanha viisauden symboli, joka esiintyi jo Dilmunissa. Käärme esiintyi usein Mesopotamian eläinradan symboleissa. Veden jumalaa ”Ea” pidettiin myöskin lääketieteen suojelijana. ( ”e” sumerien talo tai temppeli, ”a” tarkoitti vettä). Ea (Eva) oli mahdollisesti alunperin naispuolinen jumalatar, mutta esitettiin myöhemmin miespuolisena.

Mielenkiintoista on kuitenkin, että tuo vanha Sumerilainen maljakkosymboli on muuntunut nykykäyttöön monella tavalla, myöskin Suomessa.
---

OK, MD

Vierailija

Arno Forsius on kirjoittanut vuosia Lääkärilehteen lääketieteen historiasta. Tässä osa antiikin jumalista kertovasta jutusta:

"Yleisimmän tarun mukaan lääkintätaidon jumala Asklepios oli Apollonin poika. Homeroksen runoissa Asklepios mainitaan vain tessalialaisena ruhtinaana, mutta aikaa myöten hänestä kehittyi lääkintätaidon jumala, joka oli maineeltaan lähes Zeun veroinen. Asklepioksen palvonta siirtyi myös antiikin roomalaiseen kulttuuriin, jossa hänestä käytettiin latinankielistä nimeä Aesculapius. Roomalaisten välityksellä hänestä tuli yleisesti tunnettu lääketieteen vertauskuva.

Kuvissa Asklepios nojasi sauvaansa, jota kiersi käärme, salaisen parannustaidon vertauskuva jo tuohon aikaan. Käärme oli merkkinä siitä, että Asklepios oli kuulunut ennen parantajaksi tuloaan ennustustaitoisiin maahenkiin. Asklepioksen vierellä seisoi usein pienoisfiguurina hänen apulaisensa Telesphoros, huppukauluksiseen viittaan puettu poika. Telesphoros oli periytynyt itämaisista kulttuureista ja hänet rinnastettiin egyptiläiseen Harpokratekseen. Hän oli toipilaiden suojelija.

Asklepioksen parannusteot olivat tunnettuja. Asklepios oli erityisesti itsesyntyisten vaivojen tuntija. Hän oli niin taitava, että hän jopa herätti henkiin kuolleita, mistä manalan ruhtinas Hades valitti Zeulle. Asklepios oli parantanut Polyanthoksen mielenvikaisuuden, Herakleen lantioonsa saaman vamman sekä Phineuksen sokeuden. Viime mainittu teko oli kohtalokas, sillä Phineuksen sokeus oli Zeun tälle antama rangaistus jumalien salaisuuksien ilmaisemisesta kuolevaisille. Sen johdosta Zeus surmasikin salamalla Asklepioksen, joka kuitenkin kohotettiin sen jälkeen jumaluuteen Olympoksen vuorelle. Asklepiosta palvottiin kaikkialla Kreikassa sadoissa temppeleissä, joiden jäänteitä on edelleen nähtävissä Epidauroksessa, Kos-saarella, Ateenassa, Pergamonissa ja monessa muussa paikassa.

Myös Asklepioksen perhekunta liittyy monin tavoin lääketieteen ja parannustaidon suojeluun. Asklepioksen puoliso oli Epione, joka lievitti kipuja. Asklepioksen tyttäriä olivat Akeso, Iaso, Hygieia ja Panakeia. Akeso ja Iaso olivat molemmat parantamisen jumalattaria. Hygieia oli terveyden jumalatar ja hänestä on saanut nimensä hygienia, puhtaus. Panakeia oli lääkeaineiden suojelija, josta johtuu nimitys panacée, yleislääke. "

Vierailija

Kreikkalaisten mytologia on sotkuista, ja perustuu paljolti sumerilaisiin myytteihin, kuten egyptiläisten vastaavat tarinat.

Kreikkalaiset saivat paljon tietoja sumerin vanhasta kulttuurista Berossos nimiseltä historioitsijasta, joka itse oli kotoisin sumerien alueelta, Kaldeasta:
---
Berossos oli babylonialainen historiankirjoittaja, jonka n. vuonna 279 eaa. kirjoittamasta Babylonian historiasta on säilynyt katkelmia. Berossos oli syntynyt Kaldeassa mutta muutti myöhemmin asumaan Kosin saarelle Kreikkaan. Noin vuonna 280 eaa Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaca tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Hänen on arvioitu eläneen Aleksanteri Suuren kuoleman ja vuoden 268 välisenä aikana eli joka tapauksessa yli kaksi sataa vuotta Nebukadnessarin jälkeen.( Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensikäden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiinkin myös Ateenan gymnasionissa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Berossos

Uusimmat

Suosituimmat