Seuraa 
Viestejä848

Yhtenä päivänä tuli mieleeni, että säästäisinkö sähkölaskussa, jos vaihtaisin pöytäkoneen (arvio 150 W) kannettavaan (50 W). Laskin että jos pitäisin konetta auki 6 h päivässä, vuoden kulutus maksaisi ensimmäisessä tapauksessa 3,3 € ja jälkimmäisessä 1,1 €. Aivan merkityksetöntä. Ei ihme ettei sähkön kulutuksen pienentäminen ole yksittäisen ihmisen näkökulmasta motivoivaa.

Sivut

Kommentit (58)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
iisakka
Yhtenä päivänä tuli mieleeni, että säästäisinkö sähkölaskussa, jos vaihtaisin pöytäkoneen (arvio 150 W) kannettavaan (50 W). Laskin että jos pitäisin konetta auki 6 h päivässä, vuoden kulutus maksaisi ensimmäisessä tapauksessa 3,3 € ja jälkimmäisessä 1,1 €. Aivan merkityksetöntä. Ei ihme ettei sähkön kulutuksen pienentäminen ole yksittäisen ihmisen näkökulmasta motivoivaa.

Tuo 150 W on kyllä pöytäkoneelle aivan liian vähän. Näyttökin nappaa jo yli 200 W.

Mutta toisaalta koneen ottama energia muuntuu lämmöksi, joka taas merkitsee suurimman osan vuotta vastaavan suuruista energian säästöä lämmityskuluissa. Kesällä, jos käytössä on jäähdytys, syntyy taasen vastaava jäähdytystehon lisätarve.

Eipä sitä tuollaisen yksittäisen laitteen kohdalta säästöjä synnykään. Mutta kun esim. vaihdetaan vanhat kylmäkoneet uusiin ja hankitaan suoran sähkölämmityksen lisäksi jotakin tukilämmönlähdettä kuten ilma-ilmalämpöpumppu tai takka, niin jo alkaa säästöt motivoimaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David
Seuraa 
Viestejä8877
iisakka
Yhtenä päivänä tuli mieleeni, että säästäisinkö sähkölaskussa, jos vaihtaisin pöytäkoneen (arvio 150 W) kannettavaan (50 W). Laskin että jos pitäisin konetta auki 6 h päivässä, vuoden kulutus maksaisi ensimmäisessä tapauksessa 3,3 € ja jälkimmäisessä 1,1 €. Aivan merkityksetöntä. Ei ihme ettei sähkön kulutuksen pienentäminen ole yksittäisen ihmisen näkökulmasta motivoivaa.

Kaiken lisäksi talvella joutuisit kuitenkin tuottamaan sen sadan watin erotuksen verran lämpötehoa huoneistoosi, ellet sitten suostu palelemaan senkin edestä. Joten tuokin säästö jonka sait, likimain puolittuisi.

älkää herrantähden säästäkö energiaa: nythän onpi hyvinkin pitkälti niin, että energian tuottaja pystyypi tuottamaan entistä pienemmällä kapasiteetilla isommallekin porukalle, joten se irtisanoo väkeä ja lakkauttaa etenkin länpiminä talvina täysin tarpeettomia energiantuotantolaitoksia, jotta voitot etenkin lyhyellä tähtäyksellä maksimoituisivat ja korottaa hintaansa, ettei teidän pienentyneestä kulutuksestanne johtunut laskunne pienenisi, koska olihan teillä oli sen energianne tuottajan kylmän logiikan mukaisesti ennen energiansäästylanppuanne varaa hyvin maksaa, joten ei ole mitään syytä energiansäästölanppunnekaan jälkeen laskuanne ainakaan pinentää... ja sitten tulee se keskimääräisen kylmä eli viileähkö talvi ja sitten ei ole kapasiteettia, millä tuottaa länpyä ja sitten sen energiantuottajan logiikan mukaisesti on pakko korottaa hintoja ja se maksaa, joka pystyy... hullut...uuuh...lopettakaa...aaah...energiansäästö, niin maailma pelastuu...

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Volitans
Tuo 150 W on kyllä pöytäkoneelle aivan liian vähän. Näyttökin nappaa jo yli 200 W.

No ei kyllä 17" perusnäyttö, oli sitten litteä tai pullea, kuluta noin paljoa. Isot plasmathan vievät 200-500 W, eivät LCD- TFT- tai CRT-näytöt.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Olbe
Volitans
Tuo 150 W on kyllä pöytäkoneelle aivan liian vähän. Näyttökin nappaa jo yli 200 W.



No ei kyllä 17" perusnäyttö, oli sitten litteä tai pullea, kuluta noin paljoa. Isot plasmathan vievät 200-500 W, eivät LCD- TFT- tai CRT-näytöt.

Tuli katsottua oman vanhan LCD:n takaa: 1.2 A / 240 V eli 288 W, tosin jännitehän on oikeasti 230, joten siinä 250W:n hujakoilla pitäisi olla maksimi ottoteho. Tosin pikaisella surffailulla löytyi uusi 19":n näyttö, jonka kulutus mitä ilmeisimmin 60 W - en sitten tiedä miten ovat tuon laskeneet. '

Toisaalta näyttö on monesti virransäästötilassa, joten sen tehoa ei voi suoraan laskea mukaan kulutukseen.

iisakka
Yhtenä päivänä tuli mieleeni, että säästäisinkö sähkölaskussa, jos vaihtaisin pöytäkoneen (arvio 150 W) kannettavaan (50 W). Laskin että jos pitäisin konetta auki 6 h päivässä, vuoden kulutus maksaisi ensimmäisessä tapauksessa 3,3 € ja jälkimmäisessä 1,1 €. Aivan merkityksetöntä. Ei ihme ettei sähkön kulutuksen pienentäminen ole yksittäisen ihmisen näkökulmasta motivoivaa.

Joku kertoi säästäneensä jotakuinkin näin noin 70 senttiä vuodessa ja pelanneensa sen jälkeen hyvällä omalla tunnola lottoa yhden rivin, jolla oli voittanut yli miljoona euroa.

Väitti, ettei olisi muuten pelannut lottoa ollenkaan.

Savor

;):)

Volitans
Olbe
Volitans
Tuo 150 W on kyllä pöytäkoneelle aivan liian vähän. Näyttökin nappaa jo yli 200 W.



No ei kyllä 17" perusnäyttö, oli sitten litteä tai pullea, kuluta noin paljoa. Isot plasmathan vievät 200-500 W, eivät LCD- TFT- tai CRT-näytöt.




Tuli katsottua oman vanhan LCD:n takaa: 1.2 A / 240 V eli 288 W, tosin jännitehän on oikeasti 230, joten siinä 250W:n hujakoilla pitäisi olla maksimi ottoteho. Tosin pikaisella surffailulla löytyi uusi 19":n näyttö, jonka kulutus mitä ilmeisimmin 60 W - en sitten tiedä miten ovat tuon laskeneet. '

Toisaalta näyttö on monesti virransäästötilassa, joten sen tehoa ei voi suoraan laskea mukaan kulutukseen.

Eikai vaihtovirtaa voi laskeaa suoraan P=UI kaavalla, varsinkin jos ei tiedetä onko kyseessä RMS vai huippuarvot. Pitäisi laittaa väliin joko kulutusmittari, tai sitten katsoa skoopilla minkälaisen käyrän mukaan sitä virtaa menee sisään ja integraalilla siitä todellinen teho.

Melko kuumana kävisi tuo LCD jos se todella 250 W nappaa ja tuskin kukaan käyttää näyttöä niin, että taustavalo palaa kuin praasu ja jokainen pikseli vilkkuu täysiä mustasta valkoiseen.

Pääosa LCD näytön sähkönkulutuksesta tulee sen taustavalosta. Itse kuvan pitäminen ruudulla ei juuri tehoa syö vuotovirtoja lukuunottamatta.

Yleensäottaen tehokkaillekkin tietokonelaitteille on mitattu 200 - 300 W yhteistä kulutusta näytön kanssa. Keskitason vehkeet pärjää justiin tuolla 150 - 200W teholla.

14" telkun kotelossa on 44W. Epäilen 19" näytön vievän paljonkaan enempää. Sen kotelossa on 2,5A. Tarkoittanee millaisen sulakkeen taakse sen voi kytkeä.

Jokatapauksessa kodinkoneilla ei säästä energiaa. Painopiste vain muuttuu hieman.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Volitans

Tuli katsottua oman vanhan LCD:n takaa: 1.2 A / 240 V eli 288 W, tosin jännitehän on oikeasti 230, joten siinä 250W:n hujakoilla pitäisi olla maksimi ottoteho. Tosin pikaisella surffailulla löytyi uusi 19":n näyttö, jonka kulutus mitä ilmeisimmin 60 W - en sitten tiedä miten ovat tuon laskeneet. '

Kuumenisi varmaan rajusti, jos todella tehonkulutus olisi tuota luokkaa... itse katsoin omasta LCD-näytöstäni muuntajasta: 3A, 12V tasavirtaa. Eli noin 36W maksimissaan antaa tuo muuntaja. Muuntaja (oikeammin virtalähde) itse ei juuri kuumene, joten vähäistä on sen kulutus. Eräs tuttu mittasi oman tietokoneensa kulutuksen, ja sai tulokseksi 120W. Siinä on uudempaa rautaa kuin omassani, joten ainakin näytönohjaimen osalta tässä kulutus on vähäisempää. (tässä n. 10W, uudemmissa himopelaajan laitteissa voi olla yli 100W ilmoitettu huippukulutus)

Jossain niksipirkassa muuten oli oiva vinkki, että kännykkä laturia ei kannata pitää pistorasiassa, vaikka kännykkä ei ole siihen kytkettynä. Se vie hieman tehoa kuormittamattomanakin... Sähkössä siis säästetään, kun otetaan ylimääräiset muuntajat pois pistorasiasta!

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Veikko
Eikai vaihtovirtaa voi laskeaa suoraan P=UI kaavalla, varsinkin jos ei tiedetä onko kyseessä RMS vai huippuarvot. Pitäisi laittaa väliin joko kulutusmittari, tai sitten katsoa skoopilla minkälaisen käyrän mukaan sitä virtaa menee sisään ja integraalilla siitä todellinen teho.



Ainakin minun kirjani väittävät seuraavaa:

Sähkötekniikan Alkeet
Sähkökoneissa syntyneen virran arvo vaihtelee samalla tavoin kuin jännitekin. Olisi tietysti hyvin epämääräistä puhua jatkuvasti vaihtelevien suureiden arvoista ja laskea niitä, ellei samalla määriteltäisi, minkä pisteen arvoja tarkoitetaan. Sen takia on sovittu, että vaihtosähkön arvolla tarkoitetaan, ellei nimenomaan mainita toisin, ns. tehollista arvoa, joka on sama kuin sen tasasähkön teho, joka tietyssä resistanssissa synnyttää yhtä suuren lämpötehon kuin ko. vaihtosähkö.
bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Ertsu

Pätöteho voidaan laskea tehollisen jännitteen, tehollisen virran ja tehokertoimen cosφ tulona:

Joo, ja laitteesta riippuu, onko tuo cosφ lähellä yhtä. Useissa laitteissa sen voi huoletta jättää huomiotta. (esim vastuksella toimivissa laitteissa kuten vedenkeitin)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
iisakka
Yhtenä päivänä tuli mieleeni, että säästäisinkö sähkölaskussa, jos vaihtaisin pöytäkoneen (arvio 150 W) kannettavaan (50 W). Laskin että jos pitäisin konetta auki 6 h päivässä, vuoden kulutus maksaisi ensimmäisessä tapauksessa 3,3 € ja jälkimmäisessä 1,1 €. Aivan merkityksetöntä. Ei ihme ettei sähkön kulutuksen pienentäminen ole yksittäisen ihmisen näkökulmasta motivoivaa.

hmm, oliskohan tullut pilkkuvirhe taikka sit on halpaa sähköä...
vuoden kulutus
150W*6h*365=328500Wh=328,5kWh
ja jos sähkön hinnaksi arvotaan 5 senttiä kilowattitunnilta niin saadaan 16,43€ ja eroksi saadaan jo noin 11 euroa. jiihaa

pitääkin tuo sähkön käypä hinta tarkistaa jostain..

edit: joops kyl toi 5 snt/kWh on ihan jees
http://www.sahkonhinta.fi/

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Näemmä on oman Panasonicini tyyppikilvessä aika kovat arvot yläkanttiin. Toisaalta vieressä on 17":nen vanha CRT, jonka tyyppikilvessä 1.4 A ja se ainakin lämpenee ihan kivasti.

Ei ole kulutusmittaria nyt käsillä, enkä viitsi viritellä yleismittariakaan tuohon hommaan.

Kuten jo aikaisemmin totesin, niin kyllä sähkön säästäminen kannattaa ja se motivoikin ihan kahisevan kautta. Siis tämä kunhan säästää oikeista paikoista.

Esimerkkinä oma tönöni, jossa suora sähkölämmitys ja lämmityskulut olivat luokkaa 2500 euroa/v. Sen jälkeen kun hankin ILP:in ja ilmanvaihtojärjestelmään PILP:in, niin vuotuiset lämmitysenergian kustannukset pyörivät siinä 1200 euroa/vuosi hujakoilla.

En ole tarkemmin analysoinut tilannetta, mutta ilmeisesti ILP tuo leijonanosan säästöistä (sanovat sen tuovan 40% säästöjä lämmitysenergiassa), ja tämä etenkin investointikustannuksiinsa verrattuna. ILP:ini kustansi asennettuna kahdella sisäyksiköllä luokkaa 1500 euroa, joten se on jo suunnilleen puolessatoista vuodessa kuoletettu.

Tuo PILP taisi olla hieman turha hankinta, nimittäin investointina varsin kova (3000 euroa) ja sähkönsäästö ei ilmeisesti laisinkaan ILP:in luokkaa.

Lisäbonuksena näistä investoinneista saa sitten mahdollisuuden jäähdyttää tönö mukavan viileäksi kesäaikaan - mutta tämä syö tietenkin kovastikin lämmityskaudella saavutettuja säästöjä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Snaut

Esimerkkinä oma tönöni, jossa suora sähkölämmitys ja lämmityskulut olivat luokkaa 2500 euroa/v. Sen jälkeen kun hankin ILP:in ja ilmanvaihtojärjestelmään PILP:in, niin vuotuiset lämmitysenergian kustannukset pyörivät siinä 1200 euroa/vuosi hujakoilla.

Kiintoisaa.

Oletko huomioinut vuotuiset lämpötilavaihtelut laskemissasi - mutuna tai muutenkin?

Itse olen harkinnut tuollaisen ILP:n hankkimista, mutta on hieman arveluttanut sen aiheuttama melu.

Volitans
Snaut

Esimerkkinä oma tönöni, jossa suora sähkölämmitys ja lämmityskulut olivat luokkaa 2500 euroa/v. Sen jälkeen kun hankin ILP:in ja ilmanvaihtojärjestelmään PILP:in, niin vuotuiset lämmitysenergian kustannukset pyörivät siinä 1200 euroa/vuosi hujakoilla.



Kiintoisaa.

Oletko huomioinut vuotuiset lämpötilavaihtelut laskemissasi - mutuna tai muutenkin?

Itse olen harkinnut tuollaisen ILP:n hankkimista, mutta on hieman arveluttanut sen aiheuttama melu.

Kuten kerroin, en ole tarkemmin tilannetta analysoinut. Nuo havaintoni ovat ihan empiirisiä reilun kolmen vuoden ajalta. Mutta omat mutu-kokemukseni istuvat hyvin mm. Motivan tutkimuksiin, jossa ilmalämpöpumpun todetaan säästävän noin 40% lämmitysenergian kustannuksissa suorasähkölämmitteisessä omakotitalossa.

Ilpin suurin ongelma on todellakin sen äänitaso. Siis vaikka modernien uusien pumppujen sisäyksikön äänitasoksi ilmoitetaankin jopa alle 30 dB, niin se on monille ainakin makuuhuoneessa liikaa. Eli sisäyksikköä ei ehkä pidä makuuhuoneeseen sijoittaa, vaan sen ulkopuolelle avaraan tilaan, jotta ilma pääsee kiertämään koko huusholliin.

ILP:in ulkoyksikön äänitaso onkin sitten usein huomattavasti suurempi ja tästä on jopa kehkeytynyt naapuririitoja. Siis kun sinun pohjoisseinälläsi kesähelteillä pörisevä lauhduttimesi on naapurisi kannalta suoraan hänen etelään viettävän auringonottopaikkansa edessä!

Edit: Lisäys sisäyksikön äänitasoon:
Sisäyksikön äänitasoa pohdittaessa ei siis pidä tuijottaa vain ilmoitettuja hirmu pieniä desibeliarvoja. Nimittäin jäähdytyskäytössä sisäyksikkö pitää usein sen tasaisen puhaltimen huminan lisäksi kaikenlaista epäsäännöllistä ääntä - niksuu, napsuu ja sirisee, surisee. Tämän äänen aiheuttaa lämpölaajeneminen höyrystimen rakenteissa sekä ennen kaikkea kondenssiveden pumppu, joka siis pumppaa kondensoituneen veden letkua pitkin ulkoyksiköön ja sieltä maahan (tai vaihtoehtoisesti pumppaa sisäyksiköstä suoraan viemäriin). Talvella lämmityskäytössä sisäyksikköön ei luonnollisestikaan kondensoidu vettä, vaan se tapahtuu ulkoyksikössä - joten silloin ongelma on pienempi.

Lainasin kerran (olikohan se 2003 vuonna) tuollaisen sähkönkulutusmittarin. Sen mukaan 17 tuuman näyttö vuodelta -96 nappasi n. 65 wattia huonolla virkistystaajuudella kuva himmeänä, parhaimmalla virkistystaajuudella ja kirkkaimmalla kuvalla n. 80W. Näyttöä (myös televisiota) päällelaitettaessa laite ottaa huomattavan virtapiikin joka saattaa näkyä esim. kattolampun hetkellisenä himmenemisenä, sen takia niissä pitää varmaan olla iso sulake.

Kännykän laturin, nokia acp-7e mittaus (ilman kännykkää) olikin vaikeampaa, kun mittari ei edes rekisteröinyt sitä (tarvitsi olla vähintään 2W kuorma). Laitoin mittariin jatkojohdon kiinni johonka 60W lampun ja laturin, laturin irroittaminen vaihtoi lukemaa 0.4-0.5 wattia. Mutta latureissa ja muuntajissa on eroja, jos muuntaja lämpenee vaikka siinä ei ole mitään kiinni, niin silloin se kuluttaa myös sähköä (tuo acp-7e laturi tuntuu hieman lämpimältä tyhjillään). Kun olin kakara niin faijalla oli eräs halogeenivaloille tarkoitettu muuntaja ja se oli KUUMA, vaikka valo ei ollut päällä. Digiboksissani oleva ilmeisesti modernimpi hakkurimuuntaja ei tunnu lainkaan lämpimältä jos sen irrottaa boksista, hakkureissa on kait muutenkin paremmat suhteet joten eivät lämpene niin paljoa.

Tietokone ilman näyttöä kulutti 86W jos prosessorin käyttö oli minimissään ja hieman yli 100W täydessä rasituksessa. Koneessa oli yksi kovalevy, heikko näytönohjain ja 1300MHz duron prosessori, siinä kait tärkeimmät virrankulutukseen vaikuttavat osat. Koitin myös vaihtaa vanhemman 700MHz duron prosessorin koneeseen jolloin kulutus laski 86-100 watista 68-80 wattiin. Tietokone otti 4 wattia sammutettuna. Nykyajan järeistä jäähdytysratkaisuista voi päätellä että prosessorien ja näytönohjaimien virrankulutuskin on kasvanut jonkin verran.

Telkuista, 14 tuuman salora 90 luvun alusta kulutti 37-50W (valmiustila 8W) ja 21 tuuman philips 90 luvun lopusta 50W-60W (valmiustilaa en kait sitten mitannut mutta uusissa telkuissa se on kait paljon vähemmän).. riippuu kuvan kirkkaudestakin. Muistan myös että wanhan 21 tuuman asan takana luki 130W ja lämpöäkin sieltä nousi varsin mukavasti.. Erään 28 tuumasen 1992 ostetun grundigin käyttöohjeessa luki n.70W mutta en mitannut sitä. Luulen että 100Hz telkut kuluttavat enemmän kun 50Hz, katsoin netistä erään 29 tuumasen 100Hz philipsin tietoja ja siinä luki 110W. Tuli tässä vaan mieleen että kun nuo kuvaputket vanhuuttaan kuluvat niin tulee laitettua enemmän kirkkautta, jolloin laite vie myös hieman enemmän sähköä.

Unterseeboot
Veikko
Eikai vaihtovirtaa voi laskeaa suoraan P=UI kaavalla, varsinkin jos ei tiedetä onko kyseessä RMS vai huippuarvot. Pitäisi laittaa väliin joko kulutusmittari, tai sitten katsoa skoopilla minkälaisen käyrän mukaan sitä virtaa menee sisään ja integraalilla siitä todellinen teho.



Ainakin minun kirjani väittävät seuraavaa:

Sähkötekniikan Alkeet
Sähkökoneissa syntyneen virran arvo vaihtelee samalla tavoin kuin jännitekin. Olisi tietysti hyvin epämääräistä puhua jatkuvasti vaihtelevien suureiden arvoista ja laskea niitä, ellei samalla määriteltäisi, minkä pisteen arvoja tarkoitetaan. Sen takia on sovittu, että vaihtosähkön arvolla tarkoitetaan, ellei nimenomaan mainita toisin, ns. tehollista arvoa, joka on sama kuin sen tasasähkön teho, joka tietyssä resistanssissa synnyttää yhtä suuren lämpötehon kuin ko. vaihtosähkö.

Niin on sovittu, mutta noudatetaanko sopimusta, on eri asia.

Esim. kaupassa löytyy 1200 Watin "kotiteatteri" settejä, joiden kaiuttimien yhteenlaskettu tehonkesto on 35 W

Käytännössä laitteiden tyyppikilvissä on järkevämpää ilmoittaa se virran maksimi, mitä laite eri käyttötilanteissa voi ottaa, koska siten on helpompi mitoittaa sulakkeet laitteiden mukaan, tai laitteet sulakkeiden mukaan.

Joku laitehan voi nimittäin ottaa esim. 2 ampeeria 10 sekunnin ajan ja sitten 0,5 ampeeria seuraavan 10 sekunnin, jolloin teholliseksi arvoksi muodostuu pitemmällä tarkastelujaksolla 1,25 ampeeria. Voiko tällaisen laitteen kytkeä sulakkeeseen, joka kestää 1,5 ampeeria?

Tyypillinen esimerkki on vaikkapa jääkaappi, jossa kompressori ei pyöri jatkuvasti. Kompressorilla on tosin tässä tapauksessa yleensä oma tyyppikilpensä, joka ilmoittamat arvot on laskettu kun kompressori käy. Pelkästään näistä arvoista laskemalla saadaan silti liian suuri energiankulutus.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat