Alakarppaaminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ruotsissa suosittu GI_-tietoinen ruokavalio tuntuu sittenkin vaikuttavan.

Ylen tiedeuutisista tänään:
Verensokeripitoisuutta tasaava ruokavalio edistää painonpudotusta ja vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä
24.07.2006, klo 23.00
Uuden tutkimuksen mukaan hiilihydraattipitoisella ja pitkään verensokerin tasaisena pitävällä ruokavaliolla on useita terveyshyötyjä. Nämä alhaisen glykeemisen indeksin (GI) ruoka-aineet auttavat painonpudotuksessa, kehon rasvapitoisuuden vähentämisessä sekä sydän- ja verisuonitautiriskin pienentämisessä, kertoo uusi tutkimus.

Matalan glykeemisen indeksin ruoka-aineet nostavat hitaasti verensokeritason ylös ja pitävät sen tasaisena pitkään. Tällaisia elintarvikkeita ovat muun muassa täysjyväleipä, kaurapuuro, jogurtti, omena ja pavut. Koska alhaisen glykeemisen indeksin elintarvikkeet saavat aikaan pitkäkestoisen kylläisyyden tunteen, niitä suositellaan laihdutukseen ja painonhallintaan.

Korkean glykeemisen indeksin ruoka-aineita puolestaan ovat esimerkiksi valkoinen leipä, maissilastut, riisi ja perunamuusi. Korkean glykeemisen indeksin omaaville elintarvikkeille on tyypillistä, että ne nostavat verensokeritason jyrkästi ylös ja tiputtavat sen varsin pian alas. Sokerin glykeeminen indeksi 100 kuvaa korkeinta arvoa. Kaikki muut elintarvikkeet luokitellaan asteikolla 1-100.

Hiilihydraattien käyttö painonhallinnassa on ollut viime aikoina kiivaiden väittelyiden aihe. Yleistä mielenkiintoa on herättänyt matalan glykeemisen indeksin ja runsasproteiinisen ruokavalion yhdistelmä. Silti lääkärit yhä suosittelevat painonhallintaan vähärasvaista, runsashiilihydraattista sekä kasvisrasvaa suosivaa ruokailua.

Viime aikoina ravitsemuksen asiantuntijat ovat kohdistaneet yhä enemmän tutkimusvoimavaroja erilaisten ruokavalioiden hyviin ja huonoihin puoliin. Matalan glykeemisen indeksin ruoka-aineita suosiva ravitsemusteoria perustuu siihen, että korkean glykeemisen indeksin nopeasti sulava, hiilihydraattipitoinen ruoka aiheuttaa voimakkaita verensokeri- ja insuliinitason heilahteluita, nopeuttaa näläntunteen uusiutumista sekä hidastaa rasvan hajoamista.

Sydneyn yliopiston ravitsemustutkija Joanna McMillan-Price tutkimusryhmineen kutsui 129 ylipainoista mukaan tutkimukseen. Neljään eri ravintoryhmään jaetut koehenkilöt olivat iältään 18-40-vuotiaita. He söivät 12 viikon ajan vähäenergistä ja niukkarasvaista ruokaa. Kahden ruokaryhmän ravinto koostui runsaasti hiilihydraattia sisältävistä elintarvikkeista, muiden ryhmien ravitsemuksen painottuessa runsaasti proteiinia sisältäviin aterioihin. Hiilihydraatti- ja proteiinipitoisissa ruokavalioissa toinen kahdesta ryhmästä painottui korkean glykeemisen indeksin ruokiin ja toinen puolestaan alhaisen glykeemisen indeksin vaihtoehtoihin. Tutkimuksen aluksi koehenkilöiden rasvaprosentti mitattiin. Lisäksi heidät punnittiin kerran viikossa ja heiltä otettiin verinäytteet tutkimuksen kuudennella ja viimeisellä viikolla.

Tutkimuksen loppuvaiheessa kaikki koehenkilöt olivat tiputtaneet painoaan. Merkittäviä eroja eri ruokavalioiden ja rasvaprosentin vähenemisen tai vyötärön hoikistumisen välillä ei löytynyt. Sen sijaan merkittävät erot löytyivät terveydelle merkittävän viiden prosentin painonpudotuksen kohdalla. Verrattaessa kahta runsas-hiilihydraattipitoista ruokavalioryhmää keskenään, alhaisen glykeemisen indeksin koehenkilöiden kehosta hupeni lähes kaksinkertainen määrä rasvaa verrattuna korkean glykeemisen indeksin ruokavaliota noudattaneisiin. Tämä vaikutus oli erityisen tuntuva naisilla, jotka olivat syöneet hiilihydraattipitoista, matala-glykeemistä ruokaa. Vastaavaa eroa ei havaittu proteiiniryhmässä. Proteiinipitoista ruokavaliota noudattaneiden ryhmässä korkea glykeeminen ruoka näkyi huonon kolesterolin lisäyksenä, kun taas alhaisen glykeemisen indeksin ryhmässä kehitys oli päinvastainen. Kaikki sydän- ja verisuonitautien riskitekijät olivat samansuuntaisia kaikissa tutkimusryhmissä.

"Yhteenvetona, voin sanoa, että erikoisesti lyhytaikaisessa käytössä tutkimustuloksemme osoittavat, että ruokavalion glykeeminen luku vaikuttaa ravinnon energiapitoisuuden kanssa painonpudotukseen ja aterian jälkeiseen verensokeritasoon. Maltillinen ruokavalion glykeemisen indeksin lasku näkyy lisääntyneenä rasvan palamisena, erikoisesti naisilla. Täysjyvätuotteisiin painottunut alhaisen glykeemisen indeksi ruokavalio maksimoi sydän- ja verisuonitautiriskin pudotuksen erikoisesti, jos ruokavalio sisältää paljon proteiineja. Tämä suositus sopii jo käytössä oleviin ruokavalio-oppeihin", McMillan-Price kertoo.

(Radion tiedeuutiset, JAMA)

: Tiedeuutiset

Sivut

Kommentit (652)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

No nyt varmaan täytyy pyytää erikseen anteeksi eräältä tuttavalta. Ei sillä, että olisin mitään ääneen sanonut, mutta kun tuli kyseisen "GI-hömpötyksen" vuoksi tuomittua...

Vierailija

Kyllä minäkin olen todennut hiilihydraattien rajoissa pitämisen olevan omalla kohdallani ainoa toimiva painonhallintakeino.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Jep, tämä oli tiedossa. Hienoa että tutkimustietoakin tulee, kakkostyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää tässä pitkälti ehkäistään.

Kokonaan toinen juttu on ruokavalion monipuolisuus: yksikään poppakonsti ei ounaa, jos kokonaisuus tökkii.

Käytännössä tiedetyjen korkeaglykeemisten ruokien välttely tarkoittaa huonojen hiilareiden välttelyä. Tätähän on toitotettu jo iät ajat, ei mitään uutta.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Minä olen luullut että tämä on ollut selvä asia jo vuosia ja että vastaan ovat hangoitelleet vain ne terveysviranomaiset, jotka vuosia ovat suositelleet meille hiilihydraatteja ja varoitelleet rasvasta.

Peruna kannattaa korvata muilla lisukkeilla, koska se nostaa verensokeria liikaa ja liian nopeasti. Itse sain perunasta aina väsymyksen tunteen iltapäiväksi, mutta nyt olen päässyt siitä eroon kun olen vähentänyt perunan ja riisin syöntiä. Paino-ongelmia ei minulla ole koskaan tosin ollut.

Aamiaismurot pitää myös korvata esim. juuri kaurapuurolla niin elämänlaatu paranee.

Vierailija

Täytyy perehtyä tarkemmin alakarppaukseen. Mitenkäs on pastan laita, hidas vai nopea hiilari?

Rasvassa on tärkeää laatu. Vaikka sen kokonaismäärää alentaa, pitäisi hyviä rasvoja, kalanrasvaa ja rypsiöljyä, olla riittävästi.

Vierailija

Oikein tuntui menevän. Kuiduista ei mainittu suoraan. Tietenkin kokojyväiset sisältävät kuitua. Se on se ratkaiseva ero hiilareiden suhteen. Kuitua voi lisäillä leseiden muodossa tai apteekkitavarana.
Hiilarit ovat se joka lihottaa. Niitä säätelemällä painonhallinta onnistuu.

Rasvan suhteen on varmasti mennyt perille ettei sillä kannata läträtä, mutta tuo rasvattomien hiilareiden kaupustelu on rahastusta.

Pastan kiinteä rakenne vaikuttaa sen sulavuuteen.

Ilman riittävää liikuntaa, ruuan kanssa taiteilu on hukkaanheitettyä työtä.

Vierailija
Mummo
Täytyy perehtyä tarkemmin alakarppaukseen. Mitenkäs on pastan laita, hidas vai nopea hiilari?



Riippuu pastasta. Suosittelisin vaikkapa Kauraplus-makaronia jossa on enemmän kuituja kuin perusdurumvehnäpastassa. Tosin en sitäkään suuria määriä perustallaajalle. Urheilijat ovat asia erikseen.

Energiatiheys on GI-luvun ohella varsin hyvä mittari arvioitaessa hiilareita, mikäli haluaa panostaa vaikkapa laihdutukseen. Samoin kuin kuitumäärä. Ts. vihanneksia mahdollisimman paljon.

Rasvassa on tärkeää laatu. Vaikka sen kokonaismäärää alentaa, pitäisi hyviä rasvoja, kalanrasvaa ja rypsiöljyä, olla riittävästi.

Mummon kannattaa muistaa myös se, että tyydyttynyttä rasvaa on demonisoitu turhaan viimeiset pari vuosikymmentä. Sen kohtuullinen saanti (vaikkapa n. 10% kokonaisenergiasta, rasvan ylipäätään tuodessa 30% kokonaisenergiasta) ei aiheuta sen kummempia ongelmia, etenkään jo se hiilihydraattipuoli on kunnossa, samoin kuin kokonaisenergian saanti.

Vierailija

Kiitos lisätiedoista. Erityisesti hiilareiden ja proteiinien suhteista on opiskeltavaa.

Rasvahommat hallitsen. Kaikki suvussani ovat kuolleet sydäninfarktiin,i seurannut suosituksia. Yleensä pyrin välttämään rasvaisia ruokia (silti vyö vaan pitenee..). Ruoanlaitossa rypsiöljyä, leivällä kevytBeceliä. Sitten voi herkutella voinokareella uusien perunoiden kanssa tai aidolla kermalla sienikastikkeessa.

Kamppailu on kannattanut: varjoainekuvauksessa sepelvaltimoni olivat plakittomat ja veren rasvaprofiili parempi kuin Pekka Puskalla. Kröhöm ja kehukehu, mutta rasvaskulailu kannattaa m.o.t.

Vierailija
Ding Ding
Minä olen luullut että tämä on ollut selvä asia jo vuosia ja että vastaan ovat hangoitelleet vain ne terveysviranomaiset, jotka vuosia ovat suositelleet meille hiilihydraatteja ja varoitelleet rasvasta.

Peruna kannattaa korvata muilla lisukkeilla, koska se nostaa verensokeria liikaa ja liian nopeasti. Itse sain perunasta aina väsymyksen tunteen iltapäiväksi, mutta nyt olen päässyt siitä eroon kun olen vähentänyt perunan ja riisin syöntiä. Paino-ongelmia ei minulla ole koskaan tosin ollut.

Aamiaismurot pitää myös korvata esim. juuri kaurapuurolla niin elämänlaatu paranee.

Vaan kun peruna ja riisi ovat halpoja ja hyvänmakuisia.

Pastaan kyllästyy.

Mitä halpoja hiilihydraatin lähteitä sitä sitten suositellaan? Puuron lisäksi?

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005

Hittolainen. Mä kun olen aina luullut, että sekä makaroni/pasta, peruna sekä riisi sisältävät hitaita hiilareita, ja tämän takia niitä käytätään pääruoissa.

Pitänee sitten tehdä tästä lähin ainoataan tonnikalapastaa vihanneksilla höystettynä, niin ei kuolo korjaa pitkään aikaan.

Vierailija

Aterian rakenne ratkaisee paljon: Perinteinen perunaan, pastaan ja riisiin perustuvat ateriat suosivat noita hiilihydraatteja ja proteniinit ovat lisukkeina ja maku saadaan rasvoista.
Ongelmaa koetettiin vähentää verottamalla rasvan osuutta, mutta se ei toimi.
On rakennettava ateria proteiinin varaan ja käyttää vähäenergisiä hiilihydraatteja lisukkeina. Kuitujen saanti pitää erityisesti huomioida. Rasvaa kohtuullisesti makua antamaan.
Ateriat kannattaa jaotella muutamaan annokseen, jotta verensokerinvaihtelut eivät vaikuta liikaa, vaikkei ne tuolla koostumuksella heilukkaan niin paljon. Proteiinivoittoinen ruokavalio pidättelee nälkää parhaiten (tutkimus).

Itse olen koostanut ateriani tuon periaatteen mukaan. Sillä Paino pysyy vakiona tai jopa alenee. Se karkaa heti kun sorrun hiilihydraattipainotteiseen ruokaan. Peruna on päässyt herkkuruokien joukkoon. Pastaa tai riisiä en juuri syö.

Vierailija
tietää
Aterian rakenne ratkaisee paljon: Perinteinen perunaan, pastaan ja riisiin perustuvat ateriat suosivat noita hiilihydraatteja ja proteniinit ovat lisukkeina ja maku saadaan rasvoista.
Ongelmaa koetettiin vähentää verottamalla rasvan osuutta, mutta se ei toimi.
On rakennettava ateria proteiinin varaan ja käyttää vähäenergisiä hiilihydraatteja lisukkeina. Kuitujen saanti pitää erityisesti huomioida. Rasvaa kohtuullisesti makua antamaan.
Ateriat kannattaa jaotella muutamaan annokseen, jotta verensokerinvaihtelut eivät vaikuta liikaa, vaikkei ne tuolla koostumuksella heilukkaan niin paljon. Proteiinivoittoinen ruokavalio pidättelee nälkää parhaiten (tutkimus).

Itse olen koostanut ateriani tuon periaatteen mukaan. Sillä Paino pysyy vakiona tai jopa alenee. Se karkaa heti kun sorrun hiilihydraattipainotteiseen ruokaan. Peruna on päässyt herkkuruokien joukkoon. Pastaa tai riisiä en juuri syö.

Liha on kallista.

Vierailija

Mitenkäs tavallinen venhäjauho? Tykkään leipoa kaikenlaista pikkuvehnäistä, on maukasta ja halpaa, mutta syönköhän sitä jopa liikaa. Miten vehnäjauhon GI vertautuu perunaan ja riisiin. Onko itsetehty jauhelihapitsa terveellisempi kuin perunat jauhelihakastikkeella? Pastathan ovat yleensä myös pelkkää vehnää.

Vierailija

Asia ei ole ihan noin yksiselitteinen.

Glykeeminen indeksi ei ole sama kuin glykeeminen kuorma, joka tarkoittaa, kuinka nopeasti tietyn ravintoaineen hiilihydraatti nostaa verensokeria.
Korkeahkonkin GI:n omaava hiilihydraatti voi olla alhaisen glykeemisen kuorman omaava hiilihydraatti.

En nyt ehdi etsiä taulukkoa.

Pastoja on monenlaisia, Suomessa ja Italiassakin. Kaura- ja ruispasta ovat alemman GI:n tai glykeemisen kuorman sisältäviä.

Myös muu ruoka, minkä yhteydessä perunaa esim. syödään, vaikuttaa hiilihydraattien imeytymiseen. Paljon kuituja sisältävä ruokavalio hidastaa imeytymistä. Lisäksi tietenkin vaikuttaa perunoiden määrä kokonaisateriassa.

Kuituja käytetään myös diabeteksen hoidossa.

Ja henkilökohtainen mielipiteeni ja käyttäytymistapa: En käytä margariineja, leivän päällä en mitään rasvaa, paitsi jonkus oliiviöljyä.

Käytän paistamisessa voita tai voi-öljyseosta.

Margariineihin suhtauden epäluuloisesti. Kasviöljyjen muuttaminen kiinteään muotoon vaatii kemiallisia prosesseja, joiden terveysvaikutuksia en tunne.

Muistaakseni hiljattain luin tutkimuksen, jossa eroja sydän-verisuonitauteihin ei ollut osoitettavissa, käyttikö eläinperäisiä tuotteita vai suosiko kasvisöljyjä. En muista enää tarkkaan. Olen voinut myös nähdä unta. Ensimmäisen lomaviikon opiskelin öisin milloin missäkin yliopistossa: Pariisissa, New Yorkissa ym. ja kävin seminaareissa. Enää ei ole tarvinnut, öisin, unissa opiskella.

No juu, se oli tämä.

Lähde: Lääkärin tietokannat

"Omega-3-rasvahappojen hyödyllisyys taitaa olla epävarmaa

Jos tyydyttymättömän rasvahapon ensimmäinen kaksoissidos on hiiliatomiketjun kolmannessa välissä, yhdistettä kutsutaan omega-3-rasvahapoksi. Sellaisia ovat eikosapentaeenihappo ja dokosaheksaeenihappo ja niitä joitakin hiiliatomia lyhyempi linoleenihappo. Pitkäketjuisia omegahappoja on varsinkin rasvaisessa kalassa ja lyhytketjuista soija- ja rypsiöljyssä.

Nämä yhdisteet ovat elämälle välttämättömiä. Niiden saannin lisäyksen terveysvaikutuksia on viime vuosina tutkittu runsaasti. On saatu viitteitä siitä, että voivat olla hyödyllisiä verenkiertoelimistölle - ehkä se vuoksi, että ne muuttavat seerumin rasvoja ja vähentävät veren hyytymistä sekä estävät rytmihäiriötä. Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Lisäksi rasvaiset kalat voivat sisältää dioksiinia, bifenyylejä ja orgaanisia elohopeajäämiä, joiden on pelätty aiheuttavan mm. syöpää. Joka tapauksessa käytännön lääkäri vakuuttuu työssään lähes päivittäin siitä, että ainakin terveyskaupat ja apteekit hyötyvät näistä valmisteista.

Brittiläiset tutkijat tekivät meta-analyysin 48 satunnaistetusta tutkimuksesta, joiden aineistoihin kuului kaikkiaan yli 36 000 henkilöä, ja liittivät mukaan myös 41 kohorttiselvitystä, joissa omega-3-rasvahappojen saanti korreloitiin terveydentilaan (BMJ 2006;332:752). Kokonaiskuolleisuus oli ehkä vähentynyt 13 %, mutta 95 %:n luottamusväli sisälsi myös mahdollisuuden kuolleisuuden lisääntymisestä 3 %:lla. Sydän- ja verisuonitapahtumissa tai syöpien määrässä ei ollut eroa. Kun analyysiin otettiin vain sellaiset selvitykset, joiden menetelmät kestivät hyvin kriittisen tarkastelun, mahdollinenkin kuolleisuusero hävisi. Rasvahappojen pituudella, annoksella tai saannilla kala-ateriasta taikka tableteista ei ollut vaikutusta.

Omega-3-rasvahappojen saannin lisäyksen yleinen vaikutus terveyteen on epävarma. Näihin happoihin sijoitetuilla euroilla taitaisi olla parempaakin käyttöä. -JP"

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat