Voimalan hukkalämmöstä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Taannoin luin jostakin, että esimerkiksi Loviisan ydinvoimalan lauhdevedessä olisi hyvinkin lämpöenergiaa kaupungin kaukolämmön tarpeiksi. Jutussa kuitenkin kerrottiin veden lämpötilan olevan liian alhainen käytettäväksi kaukolämpöverkossa.

Ja sitten kysymys: Mikä estäisi ottamasta tätä energiaa talteen lämpöpumpuilla? Jos maailmalla on voimaloita, jotka pumppaavat järvistä lämpöpumpuilla kaukolämpöä, miksi se ei täällä onnistuisi keräilyaltaasta, jossa on jo valmiiksi lämmitettyä vettä?

Sama tekniikka soveltuisi tietenkin riippumatta siitä onko kyseessä ydinlaitos tai jollakin muulla polttoaineella toimiva voimala. Esimerkkinä vain oli tämä ydinvoimala, koska palautui tuo lehtijuttu mieleen tätä palstaa lukiessa.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Olen ihmetellyt samaa jo kauan.
Miksei sitä voisi ottaa lämpöpumpulla voimalan omaan prosessiin, jolloin sen tuoma lisäenergia olisi helppo hyödyntää?

vorrester
Seuraa 
Viestejä615
Liittynyt22.7.2005

Onhan siellä hyötykäyttöä. Isoa taimenia saa uistella läpi talven sulasta vedestä. Tosin voimalan aidatulla alueella. Eli vaatii kulkuluvat.

Eikö sampia kasvateta juuri paperiteollisuuden lauhdevesi altaassa. Kun veden lämpö on talvisinkin korkeampi. Siellähän voisi kasvattaa kirjolohen poikasia mätimunista. Ne kun ei oikein selviydy kylmästä ensi talvesta. Sehän olisi hienoa kun kahdesta kohtaa suomen rannikkoa lähtee teräspää lohia vaellukselle.

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

Vierailija

Luulen että ydinvoimalan tapauksessa ihmisillä on olemassa pelko saastuneesta vedestä vain koska se tulee sieltä. Toisaalta kaukolämpöä tarvitaan vain rajallinen määrä, kuten näin kesällä käytännössä todella vähän, että jos siellä on lämmitys jo muulla tavalla hoidettu niin tarvittaisiin iso uusi asiakaskunta.

Siitä en tiedä miten kaukana kaupungista voimala on, mutta luonnollisesti mitä kauemmas lämpöä viedään sitä kalliimmaksi putkien rakentaminen tulee ja aina tapahtuu enemmän lämpöhukkaa.

Vierailija

Josstain on jäänyt mieleen 25 km. Ydinvoiman kohdalla on tuo tunneperäinen elementti, joka pitää huomioida. Siksi kait ne eivät Hesan kupeessa olekkaan?

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005

Olettaisin että ei ole järkevää (kallista)
rakentaa lämpöpumppuja ottamaan
talteen matalaenergistä lämpöä, kun
vielä käyttökohteet eivät ole vierellä.

Vierailija
boddah
Olettaisin että ei ole järkevää (kallista)
rakentaa lämpöpumppuja ottamaan
talteen matalaenergistä lämpöä, kun
vielä käyttökohteet eivät ole vierellä.

Tuo päätelmä sotii koko lämpöpumppuideaa vastaan.
Niitä tehdään ja käytetään pelkästään hyödyntavoittelun nimissä. Tuloksetkin ovat kannustavia.
Etäisyys on selvä rajoittava tekijä. Siksi heitin ajatuksen hyödyntää sitä itse voimalan prosessissa.

Vierailija

Onko se nyt sitten niin kovin matalaenergistä. En muista varmaksi, mutta taisi olla jotakin ~70 astetta sen veden lämpötila, eli jos järvivedestäkin saadaan kannattavasti lämpöä talteen pumpuilla, niin miksi ei tästä.

Ja lisäksi tässä oli ajatus käsitellä asiaa yleisemmin, ei pelkästään Loviisan ja ydinvoimalan tapausta. Se oli vain esimerkki, joten etäisyyskään ei ole perustelu, kun vielä otetaan huomioon ensimmäisen vastaajan ajatus.

Vierailija
Vipunen
Onko se nyt sitten niin kovin matalaenergistä. En muista varmaksi, mutta taisi olla jotakin ~70 astetta sen veden lämpötila, eli jos järvivedestäkin saadaan kannattavasti lämpöä talteen pumpuilla, niin miksi ei tästä.

Ja lisäksi tässä oli ajatus käsitellä asiaa yleisemmin, ei pelkästään Loviisan ja ydinvoimalan tapausta. Se oli vain esimerkki, joten etäisyyskään ei ole perustelu, kun vielä otetaan huomioon ensimmäisen vastaajan ajatus.

No ensiksikin on hyvä tietää mistä puhutaan... Turbiinilta tuleva höyry on tuskin, ainakaan paljon, alle 100 asteista, sillä ainakin oman käsitykseni mukaan turbiinilta tuleva vesi on edelleen suurimmaksi osaksi höyryä. Lauhduttimessa höyry nesteytetään, jotta se voitaisiin pumpata takaisin reaktoriin, tai vaihtoehtoisesti reaktorin lämmönvaihtimelle, mikäli reaktorissa käytetään jotain erillistä jäähdytyskiertoa.

Voimalasta lähtevä jäähdytysvesi ei kuitenkaan ole kovinkaan lämmintä, koska voimalasta ei saa laskea vesistöön kuumia vesia, minkä vuoksi jäähdytyskierto mitoitetaankin siten että jäähdytysvesi lämpenee vain muutaman asteen. Jotta jäähdytysteho olisi riittävä niinkin pienillä lämpötilaeroilla pitää jäähdytysvettä pumpata valtavat määrät, ja energiaa tosiaankin riittää, lämpötilat vain ovat aika pieniä.

MUTTA mikäli lämpöä halutaan hyödyntää, niin millään lämpöpumpuilla ei sitä kannata tehdä, sillä korkeampia lämpötiloja kyllä saadaan. Reaktori kun on lämmönlähde siinä missä vaikka hiilikattilakin, se että nykyiset voimalat on tehty vain lauhdeajoon ei tarkoita sitä etteikö ydinreaktorilla voisi tuottaa lämpöä myös yhteistuotantolaitoksen tarpeisiin.

Olemassaolevien voimaloiden jäähdytysvesistä tuskin kannattaa lähteä lämpöä repimään, mutta ei ole olemassa mitään teknistä estettä sille etteikö voitaisi rakentaa yhteistuotantolaitoksia, jotka tuottaisivat sekä lämpöä että sähköä, ja jos niin halutaan, niin voitaisiinpa tehdä vaikkapa ydinvoimalla käyviä kaukolämpölaitoksia.

Vierailija

Jos en aivan väärin muista, Olkiluodon ydinvoimalat lämmittävät merivettä noin 10 asteella.

Ydinvoimalat on kuitenkin suunniteltu sähkön tuotantoon; generaattoria pyörittävän turpiinin hyötysuhde riippuu aika pitkälti turpiinin päiden välisistä lämpötilaeroista (tuorehöyryn lämpötila n. 280 astetta ja merivesi n. 0-20 astetta celsiusta). Jos osa höyryn sisältämästä lämmöstä hyödynnettäisiin kaukolämmöksi, sähköntuotantokapasiteetti laskisi oleellisesti.

Tietenkin olisi mahdollista suunnitella laitos, joka voisi dynaamisesti muutella sähkön-/lämmöntuotantosuhdetta, mutta talvisin, jolloin lämpöä tarvittaisiin eniten, tarvitaan myös sähköä eniten, joten tämänkaltainen laitos olisi tuskin taloudellisesti kovin järkevä laitos.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot

No ensiksikin on hyvä tietää mistä puhutaan... Turbiinilta tuleva höyry on tuskin, ainakaan paljon, alle 100 asteista, sillä ainakin oman käsitykseni mukaan turbiinilta tuleva vesi on edelleen suurimmaksi osaksi höyryä. Lauhduttimessa höyry nesteytetään, jotta se voitaisiin pumpata takaisin reaktoriin, tai vaihtoehtoisesti reaktorin lämmönvaihtimelle, mikäli reaktorissa käytetään jotain erillistä jäähdytyskiertoa.



Lauhduttimessa on alipaine ja höyry on huomattavasti alle sata-asteista. Muistankohan väärin, että se olisi likimain huoneenlämpöistä.


Olemassaolevien voimaloiden jäähdytysvesistä tuskin kannattaa lähteä lämpöä repimään, mutta ei ole olemassa mitään teknistä estettä sille etteikö voitaisi rakentaa yhteistuotantolaitoksia, jotka tuottaisivat sekä lämpöä että sähköä, ja jos niin halutaan, niin voitaisiinpa tehdä vaikkapa ydinvoimalla käyviä kaukolämpölaitoksia.

On se teknisesti mahdollista, mutta järkevä kaukolämmön tuotanto vaatisi pieniä yksiköitä taajamiin. Kun ottaa huomioon ihmisten yleisen asenteen ydinvoimaa kohtaan, ei siitä sen enempää.

Vierailija
Agnes
Luulen että ydinvoimalan tapauksessa ihmisillä on olemassa pelko saastuneesta vedestä vain koska se tulee sieltä. Toisaalta kaukolämpöä tarvitaan vain rajallinen määrä, kuten näin kesällä käytännössä todella vähän, että jos siellä on lämmitys jo muulla tavalla hoidettu niin tarvittaisiin iso uusi asiakaskunta.

Siitä en tiedä miten kaukana kaupungista voimala on, mutta luonnollisesti mitä kauemmas lämpöä viedään sitä kalliimmaksi putkien rakentaminen tulee ja aina tapahtuu enemmän lämpöhukkaa.

Suomessa ydinvoimala-alueet ovat lain mukaan suunnilleen seuraavat (ydinvoimalasta katsoen):

- laitosalue 1km
- suoja-alue 5km, asutus rajoitettu 200 henkilöön
- varautumisalue 20km, viranomaisilla oltava pelastussuunnitelma. Asutus rajoitettu pelastussuunnitelman perusteella.

Tarkemmin: http://www.stuk.fi/saannosto/YVL1-10.html

Periaatteessa siis voisit viedä kaukolämpöputken vaikka ydinvoimalalle vievää tietä sulana pitämään 5 km edestakaisen matkan ja katsoa mitä jää jäljelle. Niin, kai ne suoja-alueenkin asukit voisi teoriassa saada ydinkaukolämpöä.

Eri tahoilta kuulemieni juttujen mukaan homma ei olisi kannattava. Lämpöä ei ole riittävästi.

Vierailija
Neutroni
Unterseeboot

No ensiksikin on hyvä tietää mistä puhutaan... Turbiinilta tuleva höyry on tuskin, ainakaan paljon, alle 100 asteista, sillä ainakin oman käsitykseni mukaan turbiinilta tuleva vesi on edelleen suurimmaksi osaksi höyryä. Lauhduttimessa höyry nesteytetään, jotta se voitaisiin pumpata takaisin reaktoriin, tai vaihtoehtoisesti reaktorin lämmönvaihtimelle, mikäli reaktorissa käytetään jotain erillistä jäähdytyskiertoa.



Lauhduttimessa on alipaine ja höyry on huomattavasti alle sata-asteista. Muistankohan väärin, että se olisi likimain huoneenlämpöistä.


Olemassaolevien voimaloiden jäähdytysvesistä tuskin kannattaa lähteä lämpöä repimään, mutta ei ole olemassa mitään teknistä estettä sille etteikö voitaisi rakentaa yhteistuotantolaitoksia, jotka tuottaisivat sekä lämpöä että sähköä, ja jos niin halutaan, niin voitaisiinpa tehdä vaikkapa ydinvoimalla käyviä kaukolämpölaitoksia.



On se teknisesti mahdollista, mutta järkevä kaukolämmön tuotanto vaatisi pieniä yksiköitä taajamiin. Kun ottaa huomioon ihmisten yleisen asenteen ydinvoimaa kohtaan, ei siitä sen enempää.

Katso tätä, (SECURE, urbaani ydinreaktori): http://www2.hs.fi/klik/arkisto/urbaanir ... ori99.html

Vierailija
Tigeri

Ydinvoimalat on kuitenkin suunniteltu sähkön tuotantoon; generaattoria pyörittävän turpiinin hyötysuhde riippuu aika pitkälti turpiinin päiden välisistä lämpötilaeroista (tuorehöyryn lämpötila n. 280 astetta ja merivesi n. 0-20 astetta celsiusta). Jos osa höyryn sisältämästä lämmöstä hyödynnettäisiin kaukolämmöksi, sähköntuotantokapasiteetti laskisi oleellisesti.

Tarkennetaan nyt vielä: alkuperäinen ajatus oli, että sieltä laitoksesta jo ulos laskettu , lämmin vesi ennen mereen päästämistä menisi altaaseen, jossa lämmönkeräily putket olisi. Ei siis vaikuttaisi itse voimalan toimintaan mitenkään.

Vierailija
Vipunen

Tarkennetaan nyt vielä: alkuperäinen ajatus oli, että sieltä laitoksesta jo ulos laskettu , lämmin vesi ennen mereen päästämistä menisi altaaseen, jossa lämmönkeräily putket olisi. Ei siis vaikuttaisi itse voimalan toimintaan mitenkään.

No olisihan tämä periaatteessa mahdollista, mutta kyseessä on kuitenkin vain maksimissaan 10 asteen lämmönnousu verrattuna meriveden lämpötilaan, eli talvella veden maksimilämpö voimalan jälkeen on n. 10 astetta, joka tosin viilenee sekoittuessaan kylmään meriveteen kauempana purkuaukosta.

Eli käytännössä maalämpöpumppuun verrattavalla tekniikalla saataisiin lämpöä pihalle, mutta ongelmana on ydinvoimaloiden sijainti asutukseen nähden. Ja toisaalta, maalämpöpumpuilla saadaan lämpöä asutusten lähellä ilman ydinvoimalaakin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat