Mihin saippuan vaahtoaminen perustuu?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aamusuihkussa huomasin, että vajaa parivuotias tyttöni on huomattavan kiinnostunut saippuan ja shampoon vaahtoamisesta... Siitä sitten aloin miettimään, että vaikka kyseessä on hyvin arkipäiväinen asia, niin en tiedä mitä siinä oikein tapahtuu. Tuolle olisi siis kovin mukava saada kemiallinen/fysikaalinen selitys joltain asiaan paremmin perehtyneeltä

Sivut

Kommentit (18)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10619
Liittynyt16.3.2005

Saippua pienentää veden pintajännitystä, jolloin kuplat eivät mene rikki niin
helposti kuin puhtaalla vedellä. Todella pysyviä kuplia saat sekoittamalla lveteen saippuan lisäksi glyserolia. Vastakkaisen efektin saa sekoittamalla
veteen etanolia. Kokeile vaikka saada ravistamalla kossupulloon kuplia. Ei
oikein onnistu.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Muistelen siitä olleen joitain tieteellisiäkin tutkimuksia. Siitä miten rykelmä kuplia organisoituu vaahdoksi (?).
Kupla taitaa olla maailman kevein astia suhteessa tilavuuteensa?

Vierailija

Tarkennan, että kysymykseni ei ole filosofinen.

Veteen siis sekoittuu ilmaa "klöntteinä", jotka nousevat pallomainsina muodostumina saavuttaen veden pinnan. Entä tästä eteenpäin?

Vierailija

Ilman kolmiulotteisesti laajenevat molekyylit tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan ja samalla kohti vähemmän tiheää tilaa eli ylöspäin.

Veden molekyylit tönivät ilmaa enemmän, koska veden molekyyleistä avautuu tiheämpiä/energisempiä energia-aaltoja, jotka saavat ilman molekyylien atomien ytimet laajenemaan/palamaan/räjähtämään auki voimakkaammin ja tietysti enemmän alapuoleltaan, jolloin liike on poispäin maapallon keskipisteestä.

Ja kun loogisesti tarkastelee tuota edellistä viestiäsi, niin eiköhän ne veden kolmiulotteisesti laajenevat molekyylit sitten kietoudu veden pinnan yläpuolelle pyrkivien ilman molekyylien työntäminä ilman molekyylien ympärille jne.

Savor

;):)

Vierailija

Kuplienmuodostuminen ei johdu pintäjännityksen pienentämisestä:
Wikipediasta lainaus
"A common misconception is that soap increases the water's surface tension. Actually soap does the exact opposite, decreasing it to approximately one third the surface tension of pure water. Soap does not strengthen bubbles, it stabilizes them, via an action known as the Marangoni effect."
Linkki Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Soap_bubble

Vierailija
vilosovi
Kuplienmuodostuminen ei johdu pintäjännityksen pienentämisestä:
Wikipediasta lainaus
"A common misconception is that soap increases the water's surface tension. Actually soap does the exact opposite, decreasing it to approximately one third the surface tension of pure water. Soap does not strengthen bubbles, it stabilizes them, via an action known as the Marangoni effect."
Linkki Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Soap_bubble

No sitähän se nimeonomaan tekee, eli pienentää pintajännitystä. Sehän vielä lukeekin tuossa.

Vierailija

Aivan, mutta se ei kai ole olennaista.
Tarvitaan kalvon muodostus ja että kalvo pysyy stabiilina. Auttaako siihen pintajännityksen lasku? Ei se ainakaan ole riittävä ehto.

Vierailija

Tiskatessa muuten vaahdon saa nopeammin pois kun laskee kuumaa vettä. Se laskee pintajännitystä, ts. lämpimässä vedessä on pienempi pintajännitys kuin kylmässä. Molekyylit liikkuvat enemmän lämpimässä, siihen se mikroaaltouunikin perustuu. Kuinka isoa mikroaaltosäteily on? Osuuko se yksittäisiin atomeihin tai edes molekyyleihin? Ei kai sentään. Miksei radion antenni lämpene?

Vierailija

Lämmön vaikutus taitaa olla sellainen että kuplassa oleva ilma laajenee lämpösäteilyn vaikutuksesta ja paine rikkoo kalvon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikroaaltouuni
"Mikroaaltouunissa oleva magnetroni synnyttää mikroaaltoja eli sähkömagneettista säteilyä, jonka taajuus on yleensä 2450 MHz. Mikroaaltojen ruokaa lämmittävä vaikutus perustuu ruoassa olevien poolisten molekyylien (esim. vesimolekyyli) liikutteluun. Poolisen molekyylin toinen pää on varautunut positiivisesti ja toinen negatiivisesti, jolloin muuttuvassa sähkökentässä molekyylit alkavat liikkua sähkökentän mukaan. Molekyylien liike aiheuttaa ruoan lämpenemisen."

Vierailija

Mikroaaltouunissa on tarpeeksi suuri teho ja taajuus sellainen, että aine absorboi radioaallot lämmöksi.
Ainakin vesimolekyylit absorboivat uunin 2.45 GHz taajuutta. Eli siinä säteilyteho vaikuttaa molekyyleihin.
Radiovastaanotin ei vastaanota eikä säteile tarpeeksi suuria tehoja, eikä taajuuskaan ole yleensä sopiva.

Vierailija
Ville1Suuri2
Miksi neste on juoksevaa?

Viksummat voivat korjata tarpeen vaatiessa.

Syy on mielestäni atomien liikkeessä. Kiinteässä aineessa, otetaan esimerkiksi vaikka jäätynyt vesi, kylmyyden takia atomit eivät juurikaan liiku. Kaasussa atomit taas lämmön vaikutuksesta liikkuvat paljon ja holtittomasti. Neste on näiden välimuoto, eli atomit pysyvät yhdessä, mutta kuitenkin liikkuvat. Tästä syystä vesi ei karkaile lasista, mutta sitä voi kuitenkin kaadella. Ja mitä kiinteämmäksi neste muuttuu, sitä pienemmäksi atomien liike käy ja sitä hitaammin ja vaikeammin tämä massa liikkuu.

Noh, toivottavasti tuosta saa tolkkua. On sormet vähän ruosteessa melkein viikon tauon jälkeen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat