Tanko

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tällainen omituinen päähänpinttymä vaivaa.
Että jos kahden planeetan välillä on viisi valovuotta matkaa, ja niiden välillä on tanko joka on teoriassa "kiinteä". Niin eikös se valo jää nopeudessa merkittävästi tälle "informaatiolle" jos tankoa liikautetaan saman aikaisesti kun valoa väläytetään? Nää on näitä juu..

Sivut

Kommentit (36)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Luutnantti Perälä
Tällainen omituinen päähänpinttymä vaivaa.
Että jos kahden planeetan välillä on viisi valovuotta matkaa, ja niiden välillä on tanko joka on teoriassa "kiinteä". Niin eikös se valo jää nopeudessa merkittävästi tälle "informaatiolle" jos tankoa liikautetaan saman aikaisesti kun valoa väläytetään? Nää on näitä juu..

Homma menee keturalleen juuri tuossa "kiinteä"-teoriassa. Lyhytkään tanko ei välitä liikettä viiveettä, vaan tanko taipuu. Valovuosien mittaisessa tangossa olisi jo itsessän niin paljon massaa, että kaikki toisen pään liikuttamiseen käytetty energia muuttuisi lämmöksi jo paljon ennen Kuuta.

Vierailija

Liike tankoakaan ei etene valon nopeutta nopeammin, ja valon nopeus on kiinteässä aineessa pienempi kuin tyhjössä. Eli siis jos siirrät viiden valovuoden tankoa toisesta päästä, se ilmenee toisessa päässä vasta mainitun viiden valon vuoden kuluttua. Että tämmöisiä asioita seuraa
suurten nopeuksien ja suhteellisuusteoriasta.

Tarkkaan ottaen tällä maallisessakin elämässä pienilläkin nopeuksilla vaikka parin metrin tangon tai seipään toinen pää taipuu toista jäljessä. Viive vain on ihmisen aisteille huomaamaton.

Tangon hyvät tanssijathan sen sijaan ajoittavat liikkeensä parinsa tahtiin.
Huonojen yhteispelissä sen sijaan viiveet ovat helposti nähtävissä.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Niinkuin Arkos kirjoittaa ei tangossa mikään vaikutus etene valoa nopeammin. Itse asiassa vaikutus etenee äänen nopeudella, joka on yleensä paljon valon nopeutta pienempi.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Impulssi tangossa siirtyy samalla nopeudella kuin ääni tangon aineessa. Arkos näyttää luulevan, että tanko liikahtaisi valon nopeudella, mikä on tietenkin väärinkäsitys.

Vierailija

Niin, ja tän ymmärtää siten kun miettii asiaa atomitasolla kuinka liike liikkuu atomeissa valon-nopeudella, ja käytännössä hitaammin.

Vierailija
Sepi
Impulssi tangossa siirtyy samalla nopeudella kuin ääni tangon aineessa. Arkos näyttää luulevan, että tanko liikahtaisi valon nopeudella, mikä on tietenkin väärinkäsitys.

Impulssi kylläkin siirtyy, siis äänen impulssi eli sykäys. Vaan luutnantti Perälä puhuikin taivuttamisesta. Siis mikä on asia tässä asiassa? Että valon nopeus on ylittämätön vakionopeus, ja sitä ei edes taivuttaminen voi ylittää. Kiinteässä aineessa se on pienempi kuin jokseenkin tyhjössä, joten siis valon välähdys olisi perillä ennen taivutusta.

Liike tangon taivutuksissa tapahtuu äänen nopeudella etenevän musiikin ohjaaman. En ole varma, tarkoittiko myös Tep juuri sitä.

Vierailija

Taivutetaan? alkuperäisessä puhuttiin:"jos tankoa liikautetaan".
Jokatapauksessa normaalissa aineessa, jos sitä vaikka työnnetään, siirtyy voimat sähkömagneettisten kenttien kautta atomilta toiselle, ja etenevät valonnopeudella.
Voisiko kiinteää kappaletta ollakkaan, edes pientä? Sanotaan vaikka protoni tai kvarkki. Sitäkin pitäisi työntää jollain voimalla, joka välittyisi taas valonnopeudella. Kulkisiko vaikutus sitten tämän hiukkasen (kiinteän kappaleen) läpi yli valonnopeudella?

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Luutnantti P ei puhunut taivuttamisesta:

"Niin eikös se valo jää nopeudessa merkittävästi tälle "informaatiolle" jos tankoa liikautetaan saman aikaisesti kun valoa väläytetään?"

Kysymys liittyy usein esitettyyn olettamukseen siitä, että kiinteän kappaleen, esimerkiksi tangon, liikuttaminen siirtäisi tangon päitä samanaikaisesti.

Vierailija

Luutnantti Perälä puhui liikauttamisesta. Vaan ennenkuin toisen pää esimerkissämme liikku, tanko joutuu taipumaan.

Sepi, esität viesteissäsi vain asiaan kuulumattomia epäolennaisuuksia, joten sinusta ei ole kanssani keskustelukumppaniksi.

Vierailija
ArKos itse
Tarkkaan ottaen tällä maallisessakin elämässä pienilläkin nopeuksilla vaikka parin metrin tangon tai seipään toinen pää taipuu toista jäljessä. Viive vain on ihmisen aisteille huomaamaton.

Entäs jos on esim. 10 kilometrin mittainen vaikka 50mm. pyöröteräs ja sen toiseen päähän lyö kahden kilon lekalla nimbal kun lähtee. Kuinka paljon myöhemmin valon nopeuteen verrattuna tuon lyönnin aiheuttama täräys, eli informaatio, rekisteröityy tangon toisessa päässä? Tai lekan sijaan käyttää jotain mekaanista iskuria lyönnin voimakkuuden lisäämiseksi. Ei ainakaan taivu tanko.

Vierailija

Luulen, että luutnantti aiheen avattuaan oletti saavansa nauraa makeasti.
Lyönnistä eli liikautuksesta kyllä seuraa ääntä ja lämpöfotonisia seurauksia ja tietyin edellytyksin sähköisiäkin. Vaan mikä hyvänsä noista vaikutuksista vaimenee kiinteässä aineessa, metallissakin, annettuun etäisyyteen nähden varsin nopeasti. Viiden valovuoden päästä yksi liikahdus ei aiheuta kerrassaan mitään. Tanko ainostaan värisee ja voi taipuukin ihan lähellä lähtöpäätä. Jos taivutusliike siis kohtisuoraan on jatkuvaa ja kiihtyvyysvoima suuri, todettava taipumakin voi kasvaa
aurinkokuntamme ulottuvuuden mittoihin.

Vasaralla lyötävä naula, tai tuo kymmenen kilometriä, se toki on reaalista.
Ääni metallissa kulkee noin viidessä sekunnissa matkan. Lämpöfotoninen ilmiö tai sähkövirta ehtii paljon nopeammin.

Planeettamme Maa tarkasteluun aiheen kannalta. Maanjäristysaallot
kösittääkseni äänen nopeudella, siis noin 2 km/s? Maan magneettikenntän vaiktus, suuremmalla nopeudella, ei läheskään sentää valon. Maapallon
sisässä rautaplasma kyllä säteilee fotoneja, mutta ne eivät pääse muiden kerrosten läpi, vaan pintaan saakka johtuu hyvin hitaasti lämpö.
Valo pallon pinnalta, sehän kulkeekin suoraan avaruuteen eli ei mene horisontin taa. Andeilta tai Himalajalta kyllä jo pitemälle. Yllättäen pisisimmälle pääsevät vanhan radiotekniikan pitkät ja keskipitkät aallot, valon nopeudella Maa vaika päästä päähän tai myös pallon ympäri.
Energia tietysti heikkenee käänteisessä suhteessa etäisyyden neliöön.

Vaan kas, vetovoiman vaikutushan etenee Maan pinnassa kohteen vaikka kilon massaan jo vapaan putoamisen ensimmäisen sekunnin 48 watin keskiteholla, ja vaikutus Maan sisästä tulee valon nopeudella. Samoin annetun esimerkin viiden valovuoden mittaisessa tangossa vetovoima
etenee valon nopeudella. Myös toisesta päästä tänne, ja ihan yhtä nopeasti ja vahvana, langan vaikutuksen osalta. Tässä päässä kuitenkin on Maa, kohteen toisen pään massaa ei ole ilmoitettu.

Jatketaanpa luutnantti Perälän pähkinää nyt toisella. Kuinka vahva on gravitaatio eli vetovoima mainitun viiden valovuoden metallitangon kummassakin päässä? Kertokaa te, minäkään en nyt tiedä.

Tai tiedän sittenkin, joskaan en tarkkaa kiihtyvyysarvoa. Vetovoima tangossa on riitävä luhistamaan sen päästä päähän. Tässä hyvin tärkeä seikka havaintoon, että avaruuden massat pyrkivät olemaan pallon muotoisia, pienet jonkinlaisia klönttejä nekin.

No jatketaan vielä yhdellä pähkinällä. Paljonkohan olisi vaikka tuuman paksuisen viiden valovuoden mittaisen tangon massa. Olisikohan jopa suurempi kuin Maan? Aurinkomassakin kenties, eli raskas rauta romahtaisikin vähintään valkoseksi kääpiöksi, jos ei peräti tiheämassaksi eli mustaukoksi?

Vierailija

Milloin ääni on alkanut noin nopeasti liikkua?

Arkos Itse
Maanjäristysaallot
kösittääkseni äänen nopeudella, siis noin 2 km/s?
Vierailija
MD
Milloin ääni on alkanut noin nopeasti liikkua?
Arkos Itse
Maanjäristysaallot
kösittääkseni äänen nopeudella, siis noin 2 km/s?

Kyllä se aina noin nopeasti on liikkunut. Väliaineenahan on kallio eikä ilma. Esim. teräksessä äänen nopeus on luokkaa 5 km/s.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat