Selitä tämä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Siinä allahan se selitetään:

brettcgb

Super conductivity [ +10 interesting ]
This is an excellent demo of super conductivity. The liquid is liquid nitrogen. The disk is a magnet. The black block is the super conducting (SC) material (but becomes SC only below its critical temperature, somewhat higher than liquid nitrogen).

When warm, the block has no particular magnetic / electric properties. When cooled, it becomes a SC. One of the properties of a SC is that magnetic fields can be pinned in place in the SC.

A moving magnetic field generates eddie currents within conductors, and can be felt as a resistance to relative motion. In most materials, this current quickly decays due to electrical resistance. In SC, eddie currents do not decay, but instead will tend to hold the magnetic field in place.

Vierailija
kunkku
http://www.metacafe.com/watch/55826/who_can_explain_this/[/quote]


Äähh. ettekö te kuninkaalliset osaa käyttää hakua!!

Aikaisempi persoonani "untitled" selitti tämän niin hyvin puolivuotta sitten:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... highlight=

untitled
Siinähän on tuttu Meissner ilmiö. Suprajohteeseen indusoituu virta (olikohan tämä jokin Lenzin laki), joka kumoaa täydellisesti ulkoisen magneettikentän aiheuttaman vuon (sillä suprajohteessa resistanssi häviää).
Vierailija

Näyttää siltä että suprajohde pyrkii olemaan tietyllä etäisyydellä magneetiista:
Kun nostaa magneettia supra nousee mukana, mutta estää kuitenkin magneetin tippumasta päälle. Miksi?

Vierailija
Massi^-
Onko muuten suprajohteessa resistanssi oikeasti tasan 0, vai onko se vain hyvin pieni?

Se on aivan tasan nolla. Ei siellä muuten virta kiertäisi ikuisesti.

Vierailija
pullahiiri
Massi^-
Onko muuten suprajohteessa resistanssi oikeasti tasan 0, vai onko se vain hyvin pieni?



Se on aivan tasan nolla. Ei siellä muuten virta kiertäisi ikuisesti.

No mistäs tiedät, että se virta kiertää siellä ikuisesti? Mitä jos se kiertäisi vaikka esimerkiksi vain 10^9999999 vuotta?

Vierailija

Onnistuuko, jos tuota yrittää kestomagneeteilla? Laitetaan muutama magneetti alustalle niin päin, että ne hylkivät teräskuulaa ja sitten kuula tiputetaan paikalleen leijumaan. Leijuuko se oikeasti, vai tipahtaako magneettikentän 'reunan yli'? Ei nyt itselläni ole magneetteja, että pääsisin kokeilemaan käytännössä.

Vierailija

No tavallisella magneeteilla saa myös leijumisen, mutta se kappale pitää pyöriä, muuten se lähtee poispäin heti.

Lelun nimi on levitron, itselläni on sellanen.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
jussipaita
Onnistuuko, jos tuota yrittää kestomagneeteilla? Laitetaan muutama magneetti alustalle niin päin, että ne hylkivät teräskuulaa ja sitten kuula tiputetaan paikalleen leijumaan. Leijuuko se oikeasti, vai tipahtaako magneettikentän 'reunan yli'? Ei nyt itselläni ole magneetteja, että pääsisin kokeilemaan käytännössä.

Kuulan tulee olla myös magneettinen. Teräskuulaahan magneetit vain vetävät puoleensa.

Jos taas kuula on magneettia, niin se muljahtaa välittömästi siten, että hylkiminen muuttuukin vedoksi. Kuulaan täytyy syöttä jatkuvasti energiaa, jotta sen asentoa voidaan kontroloida.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Kanadalainen insinööri Wilbert Smith ilmoitti saaneensa magneettikokeissaan erään esineen leijumaan. Smithin poika James Smith ilmoittaa: "Tiedot isäni kokeista lähetettiin Tampereen yliopistolle Suomeen."

Ufoasioissa Kanada jää miltei aina suuren naapurinsa USA:n varjoon. Samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa, Kanadassa on tehty runsaasti ufohavaintoja, joista jotkut on selostettu myös tässä Campagnan kirjassa. Yleensä kuitenkin, kun ufoasioissa ajatellaan Kanadaa, niin mieleen tulee insinööri Wilbert Smith ja hänen Project Magnet, kanadalaisen AVRO- lentokonetehtaan valmistama 'lautanen', sekä tunnettu Stefan Michalakin ufohavainto.

Kanadalainen insinööri Wilbert Smith tuli tunnetuksi siitä, että hän sai hallituksen myötävaikutuksella perustaa Shirley Bay -nimiselle paikkakunnalle 'ufo-observation', jonka tarvitsemat laitteet Smith sai lainata ilmaiseksi valtiolta. Smith oli vakuuttunut siitä, että ufot ovat olemassa, ja ne toimii magnetismin avulla. Shirley Bayn 'ufo-observatorion' tarkoituksena oli kehittää menetelmä, jonka avulla voitaisiin havaita lähelle tulevat ufot. Smith onkin omissa raporteissaan kertonut, miten hänen laitteensa eräänä päivänä reagoivat voimakkaasti, mutta kun Smith ryntäsi ulos niin taivas oli pilvien peitossa, eikä hän nähnyt taivaalla mitään. Smith yritti myös itse kehittää magnetismin avulla leijuvan laitteen, ja onnistuikin siinä omien sanojensa mukaan. Laite leijui kuitenkin niin vähän, että kriitikkojen mielestä se ei edes leijunut, vaan että kysymyksessä oli mittausvirhe.

Maailman ufohistorian suuriin mysteereihin kuuluu amerikkalainen tiedemies, tri Robert Sarbacher. Sarbacherilla oli loistava äly, kuten hänestä kertova luku Who's Who:ssa osoittaa. Hän oli Yhdysvaltojen hallituksen tutkimus- ja kehityshallituksen konsultti ja myöhemmin arvostetun Washington Institute of Technologyn puheenjohtaja. Jo vuonna 1950 Wilbert Smith haastatteli Sarbacheria, jolloin Sarbacher kertoi, että USA:n hallituksella oli hallussaan maahan syöksynyt ufo miehistöineen. Sarbacher kertoi myös, että muukalaiset muistuttivat rakenteeltaan hyönteisiä, ja amerikkalainen tiedemies Vannevar Bush 'aivan varmasti' oli mukana ufotutkimuksissa. Sarbacher kertoi jopa, että hänetkin oli kutsuttu mukaan tutkimuksiin, mutta hänellä ei ollut aikaa siihen. Sarbacher on tuon haastattelun jälkeen useitakin kertoja myöntänyt kertoneensa nämä asiat Smithille, ja toistanut ne monelle ufotutkijalle myöhemminkin.

Sarbacherin lausunnot kuuluvatkin ufologian suuriin mysteereihin, ja Campagna pohtiikin kautta koko kirjaansa tätä Smithin ja Sarbacherin välistä keskustelua ja sen merkitystä, ja julkaisee kirjassaan kopiot haastattelun alkuperäisistä muistiinpanoista. Smith oli myös se, joka kertoi, että hän kerran ollessaan Washingtonissa oli kysynyt ufoista, jolloin hänelle oli ilmoitettu että 'ufotutkimukset ovat niin salaisia, että niiden salassapitoluokka on kaksi luokkaa korkeammalla kuin vetypommin'.

Campagna kertoo myös, että 'koko antigravitaatioidea perustuu suomalaisen Tampereen yliopiston tri Eugene Podkletnovin työhön. Podkletnovin mukaan ilmiö havaittiin, kun hän suoritti rutiinityötä suprajohteiden parissa. Hänen laitteensa muodostuu käämistä, jonka läpimitta on noin 30 cm ja jonka yläpuolella on suprajohtava kiekko, joka pyörii 5000 r/min nopeudella. Sen jälkeen, kun uutiset Podkletnovin työstä on levinnyt maailmalle, niin toiset ovat toistaneet kokeen. Näin ollen NASA on päättänyt jatkaa tutkimuksia'. Wilbert Smithin poika James Smith on nopea huomauttamaan, että tiedot hänen isänsä työstä todellakin lähetettiin Tampereen yliopistolle.

Campagnan mukaan AVROn lentokonetehdas suunnitteli useita malleja lautasenmuotoisesta AVRO-koneestaan. Campagnan mukaan erään AVROn mallin piti saavuttaa jopa 3680 km/h nopeus ja 24 km:n korkeus. Lukijan täytyy nyt kuitenkin pysähtyä tässä kohtaa ja miettiä, että kuka laskee nyt leikkiä kenen kustannuksella? AVRO-konehan oli suunniteltu siten, että kiekkomaisen laitteen keskellä oli 'tuuletin', joka pyöriessään painoi ilma alaspäin ja nosti AVROn ilmaan. Ainakin se laite, jota on näytetty lukuisissa dokumenttifilmeissä, nousi vaivalloisesti noin puoli metriä maapinnan yläpuolelle horjuen sinne ja tänne laite saavutti viranomaisten mukaan 56 km/h huippunopeuden. Projektista luovuttiinkin, koska sitä pidettiin fiaskona. Lukijan täytyykin nyt kysyä, että kuka oli muka laskenut, että tällainen laite saavuttaisi 3680 km/h huippunopeuden ja 24 km:n korkeuden? Sen sijaan Campagna huomauttaa aivan oikeutetusti, että jos AVROn insinöörit olisivat oivaltaneet laittaa laitteen ympärille helman, niin he olisivatkin huomanneet keksineensä vahingossa ilmatyynyaluksen. Ikävä kyllä AVROn insinöörit eivät oivaltaneet laittaa tällaista helmaa.

Stefan Michalakin kuuluisasta ufohavainnoista Campagna kertoo seikkaperäisesti ja on onnistunut saamaan julkisuuteen mm. Kanadan ratsupoliisin asiaan liittyvät muistiinpanot ja raportit. Campagnan kirjasta käykin ilmi, että Michalakin tapausta todellakin tutkittiin varsin perusteellisesti, ja että hänen metsässä olevaa havaintopaikkaakin etsittiin useita kertoja jopa helikopterin avulla. Campagna jatkaa kuitenkin edelleen AVRO- linjallaan ja miettii, että jatkettiinko kaikessa hiljaisuudessa AVROn ja samanlaisten laitteiden, kehittelyä? Campagna puhuu jopa atomikäyttöisten kiekkojen suunnitelmista. Campagna toteaakin, että vaikka Michalakin havainto olisikin tosi, niin mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut vieras avaruusalus. Campagna pohtii, olisiko Michalak vahingossa nähnyt salaisen sotilaslaitteen.

Täytyy sanoa että vaikka kirjassa on perusteellisia selostuksia insinööri Smithistä, Project Magnetista ja AVROn lentolaitteesta jne., niin kirja sisältää luvattoman paljon jossittelua ja kysymyksiä: Oliko tri. Omond Solandt tietoinen tästä tai tuosta? Oliko tri. Solandt puhunut Vannebar Bushin kanssa tästä tai tuosta? Tiesikö Bush sitä tai tätä? Tiesikö Smith että Bush ja Solandt olivat keskustelleet tästä tai tuosta?

Kirjassa on valtava määrä tällaisia kysymyksiä, jotka väistämättä saattaa johdattaa lukijan aivan vääriin johtopäätöksiin. Kun Campagna retorisesti kysyy, että oliko tri Solandt tietoinen esim. Bushin ufotyöryhmästä, niin Campagna on itse asiassa jo johdattanut lukijan siihen käsitykseen, että Bushilla todellakin oli joku ufotyöryhmä (josta sitten tri. Solandt joko tiesi tai ei tiennyt). Se seikka, ettei kukaan ole näyttänyt tai todistanut, että Vannebar Bushilla ikinä olisi ollut minkään näköistä ufotyöryhmää, jää tässä varjoon. (Sarbacher tosiaan kyllä oli sanonut, että Bush 'oli mukana tutkimuksissa', mutta se ei ole sama asia kuin että hänellä olisi ollut joku työryhmä).

Tässä onkin Campagnan kirjan eräs tyypillinen piirre. Jatkuvilla kysymyksillään ja arveluillaan Campagna rakentaa kirjan sivuilla ufoalan kontaktiverkoston, jonka olemassaolosta hänellä ei ole mitään näyttöä. Sen sijaan kysymys tiedemies Sarbacherin roolista ufologiassa on edelleen täysi mysteeri.

Campagnan saavutuksiin kuuluu se, että hän nyt on saanut julkisuuteen Kanadan julkisuuslain perusteella lukusia asiakirjoja jotka osoittavat, että ufoasioita on kautta vuosien pohdittu monessakin kanadalaisessa virastossa. Campagna on mm. löytänyt asiakirjan, jonka mukaan Kanadan lentomarsalkka Dunlap vuonna 1963 on kirjoittanut vastauksen parlamentissa tehtyyn kyselyyn, ja vastauksessaan kertoo, että ufotutkimuksissa Kanada on yhteistyössä USA:n kanssa.

Kirjan lopussa Campagna kertoo tapauksesta vuodelta 1976, jolloin Kanadan koillisrannikon edustalla ilmassa oli ollut kolme KC-135 tankkauskonetta ja yksi C-5 -lentokone, joita seurasi tuntematon kohde. Miehistön mukaan kohteen valot olivat huomattavasti kirkkaammat, kuin tavallisen lentokoneen valot. Kohde oli noin 800 m heidän takanaan ja noin 300 m matalammalla. KC-135 koneen tutka havaitsi kohteen, sen sijaan maassa oleva tutka ei rekisteröinyt sitä. Myöhemmin NORADin henkilöstö moitti lentokoneiden miehistöjä siitä, etteivät he heti ilmoittaneet havainnostaan NORADille. Campagna lopettaa kirjansa sanoilla: "Petos, salaiset lentokoneet tai vieraat avaruusalukset? Totuuden etsintä jatkuu."

http://www.ufofinland.org/index.php?id=3&pid=1123

Vierailija
pullahiiri
Massi^-
Onko muuten suprajohteessa resistanssi oikeasti tasan 0, vai onko se vain hyvin pieni?



Se on aivan tasan nolla. Ei siellä muuten virta kiertäisi ikuisesti.

Eipäs johdeta harhaan. "Kyllä se kiersi ikuisesti, kunnes minä sen lopetin"

Todellisuudessa ette voi ikinä tietää onko se absoluuttinen nolla.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
buugie
Todellisuudessa ette voi ikinä tietää onko se absoluuttinen nolla.

Kyllä suprajohteiden resistanssi on tasan nolla. Muuten mm. ylläolevassa videossa esitetty ilmiö ei olisi mahdollinen. Itseasiassa suprajohteen määritelmään kuuluu, että sen resistanssi katoaa täysin tietyn lämpötilan alitettua. Suprajohteen elektronit muodostavat ns. Cooper-pareja, jolloin ne pääsevät liikkumaan elektroniverhossa täysin vapaasti.

Kyllä se virta kiertäisi siellä ikuisesti, jos vaan annetaan kiertää.

∞ = ω^(1/Ω)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
derz

Kyllä se virta kiertäisi siellä ikuisesti, jos vaan annetaan kiertää.

Ei kai nyt sentään. Virta muodostaa magneettikentän, joten energiaa häviää. Resistanssi voi toki olla nolla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat