Äo vimon näkökulmasta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Älykkyyden tutkimisesta:

Muistaakseni joissain tutkimuksissa, missä älykkyyttä pyrittiin ensimmäisen kerran määrittämään, annettiin eri älykkyyden lajeille oma painoarvo. Pyrittiin löytämään jokin yhteinen tekijä ns. g-tekijä. Tämä yhteinen tekijä, g-faktori olisi siten edustanut henkilön älykkyyttä.

Koska yliopistokoulutuksen saaneita henkilöitä pidetään nykyään vähän tyhminä, niin onko älykkyyden mitta jotenkin muuttunut tai muuttumassa?

Kommentit (1)

Vierailija

Annan yleisen pätevyyden puhua aivoistani tälle palstan tapaukselle.

Näin maallikon sanoi haluan todeta, että koulutus ei voi kertoa ihmisen älykkyydestä kaikkea. Älykäs voi olla laiskakin tai sairas. Älykäs ei myöskään saata kohdistaa älykkyyttä fiksusti, esimerkiksi johonkin tiettyihin asioihin.

Huomiona vielä se, että älykkäällä saattaa olla itsetunto-ongelmiakin tai stressinsietokyky ei ole hyvä. Itseensä luottaminen on kaikilla ihmisillä joskus ongelmana, joten se vaikuttaa ainaki joissakin tilanteissa meillä kaikilla. Joku älykäshän saattaa olla koulukiusattukin ja jäänyt siten elämässä jotenkin "muiden jalkoihin".

Meidän keskuudessahan saattaa olla piilonerojakin, jotka aivan tietoisesti ovat taka-alalla ja näkymättömissä. Jo pelkkä älykäskin saattaa joutua olemaan erossa iymisryhmästä ja entäs sitten, jos kyseessä on vieläpä nero?

Mitään g-faktorijuttuun ei ole mitään sanomista.

Uusimmat

Suosituimmat