Kappaleiden putoamisesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tästä on kysytty varmaan jo tuhansia kertoja mutta enpä tuolla haulla onnistu löytämään mitään, en ehkä osaa käyttää oikein, no mutta vastatkaapa nopeasti tähän helppoon kysymykseen niin ei tarvitse sitä sen enempää murehtia:
Putoavatko kappaleet tosiaan yhtä nopeasti tyhjiössä? Miksi? Siis johtuuko se vaan siitä että erot ovat niin pieniä ettei niitä oteta huomioon? Siis vaikuttaako se ollenkaan, oletetaan että kappale olisi massaltaan itse maapallon luokkaa. Putoaisiko se edelleen yhtä nopeasti kuin höyhen maahan? Eikö muka tämän "toisen" maapallon massa kiihdyttäisi itse maapalloa itseään kohti yhtä nopeasti kuin maapallo tätä? Niin että ne törmäisivät puolta nopeammin kuin höyhen ja maapallo?

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Ei putoa yhtä nopeasti. Kappaleet vetävät toisiaan puoleensa. Mitä raskaampi kappale sitä enemmän se vetää myös maapalloa puoleensa eli putoaa nopeammin. Erot ovat vaan niin pieniä, että ei taideta pystytä mittaamaan.

Vierailija
Eimikäänviisas
Tästä on kysytty varmaan jo tuhansia kertoja mutta enpä tuolla haulla onnistu löytämään mitään, en ehkä osaa käyttää oikein, no mutta vastatkaapa nopeasti tähän helppoon kysymykseen niin ei tarvitse sitä sen enempää murehtia:
Putoavatko kappaleet tosiaan yhtä nopeasti tyhjiössä? Miksi? Siis johtuuko se vaan siitä että erot ovat niin pieniä ettei niitä oteta huomioon? Siis vaikuttaako se ollenkaan, oletetaan että kappale olisi massaltaan itse maapallon luokkaa. Putoaisiko se edelleen yhtä nopeasti kuin höyhen maahan? Eikö muka tämän "toisen" maapallon massa kiihdyttäisi itse maapalloa itseään kohti yhtä nopeasti kuin maapallo tätä? Niin että ne törmäisivät puolta nopeammin kuin höyhen ja maapallo?

Kummankin kappaleen massa kyllä vaikuttaa vetovoiman suuruuteen, mutta kiihtyvyys on sama kappaleen massasta riippumatta. Tämä johtuu siitä, että tietyn voiman kappaleelle aiheuttama kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen ko. kappaleen massaan. Eli painavampaa kappaletta kyllä maa vetää puoleensa (ja toisin päin) suuremmalla voimalla kuin kevyttä, mutta koska kiihdyttämiseen tarvittava voima on myös tasan samassa suhteessa suurempi, kiihtyvyys pysyy vakiona.

Kaavoja pyörittämällä tämä ilmenee siten, että kappaleen massa supistuu lopulta kiihtyvyyden suhteen ratkaistussa yhtälössä pois.

Vierailija

Kappalehan ei oikeasti "putoa" vaan kaksi esinettä vetää toisiaan puoleensa. Jos ei ole mitään vastusta (esim. ilmaa) niin kappaleen koolla ei ole väliä? Se on kai joku gravitaatiovakio hienosti sanottuna. Samantapainen asia kuin sanotaan että Aurinko nousee. Kyllä se on Maa joka pyörii.

Maa ei kierrä Aurinkoa vaan molemmat kiertävät gravitaatiopistettä, joka kyllä on aika lähellä Auringon keskustaa. Asiaan vaikuttavat myös muut planeetat Aurinkokunnassa. Mitenkäs muut tähdet, vaikuttaako ne? Mihin gravitaatio häviää? Mitä se muuten on? Ainetta vai säteilyä?

Kirjoitetaanko Aurinko isolla? Onhan se nimi.

Vierailija
Lance
Eimikäänviisas
Tästä on kysytty varmaan jo tuhansia kertoja mutta enpä tuolla haulla onnistu löytämään mitään, en ehkä osaa käyttää oikein, no mutta vastatkaapa nopeasti tähän helppoon kysymykseen niin ei tarvitse sitä sen enempää murehtia:
Putoavatko kappaleet tosiaan yhtä nopeasti tyhjiössä? Miksi? Siis johtuuko se vaan siitä että erot ovat niin pieniä ettei niitä oteta huomioon? Siis vaikuttaako se ollenkaan, oletetaan että kappale olisi massaltaan itse maapallon luokkaa. Putoaisiko se edelleen yhtä nopeasti kuin höyhen maahan? Eikö muka tämän "toisen" maapallon massa kiihdyttäisi itse maapalloa itseään kohti yhtä nopeasti kuin maapallo tätä? Niin että ne törmäisivät puolta nopeammin kuin höyhen ja maapallo?



Kummankin kappaleen massa kyllä vaikuttaa vetovoiman suuruuteen, mutta kiihtyvyys on sama kappaleen massasta riippumatta. Tämä johtuu siitä, että tietyn voiman kappaleelle aiheuttama kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen ko. kappaleen massaan. Eli painavampaa kappaletta kyllä maa vetää puoleensa (ja toisin päin) suuremmalla voimalla kuin kevyttä, mutta koska kiihdyttämiseen tarvittava voima on myös tasan samassa suhteessa suurempi, kiihtyvyys pysyy vakiona.

Kaavoja pyörittämällä tämä ilmenee siten, että kappaleen massa supistuu lopulta kiihtyvyyden suhteen ratkaistussa yhtälössä pois.

edit: Taitaa olla virheellistä infoa tässä. Ville1Suuri2 on kai oikeassa. Eli maapallo aiheutta kaikille kappaleille kyllä yhtäsuuren kiihtyvyyden, mutta kappaleen maapallolle aiheuttama kiihtyvyys riippuu tuon kappaleen omasta massasta.

Vierailija

Mutta, asiahan on niin eikös, että jos olet vaikka jupiterin massainen ja putoat maapallolla, maapallo oikeastaan putoaa sinuun, ja jupiterissahan on suurempi gravitaatio kiihtyvyys kuin maapallolla, joten te törmäätte nopeammin kuin tavallinen esine maapallolla. Eli kappaleen massa vaikuttaa siihen "putoamis"nopeuteen?

EDIT: tarkoittaako tämä siis sitä, että jos tarkkaillaan jonkin ulkopuolisen "paikallaanpysyvän" silmin mitä tuossa tapahtuu, niin maapallo alkaa kiihtyä sinua kohti sinun aiheuttaman vetovoiman nopeudella ja sinä alat kiihtyä kohti maapalloa maapallon aiheuttaman vetovoiman nopeudella? Eli te kiihdytte toistenne suhteen sitä nopeammin, mitä suurempi on massasi, mutta absoluuttisesti tai miten se nyt sanotaankaan, kiihdyt yhtä nopeasti massastasi riippumatta?

Vierailija

Kappaleiden käytös tyhjössä sotii arkikäsityksiä vastaan siksi ettei siitä ole kokemusta. Siksi on miltei mahdotonta mieltää että höyhen käyttäytyy samoin kuin kuula.
Ajattelun kaavamaisuutta voi testa ns, "optisilla harhoilla", joita löytää psygologian kirjoista tai taikureiden temppuja seuraamalla.
Ihmisen aivokapasiteetista kuluttaa näköaisti 1/3.

Vierailija
tietää
Kappaleiden käytös tyhjössä sotii arkikäsityksiä vastaan siksi ettei siitä ole kokemusta. Siksi on miltei mahdotonta mieltää että höyhen käyttäytyy samoin kuin kuula.
Ajattelun kaavamaisuutta voi testa ns, "optisilla harhoilla", joita löytää psygologian kirjoista tai taikureiden temppuja seuraamalla.
Ihmisen aivokapasiteetista kuluttaa näköaisti 1/3.

Ei, hellppoa mieltää että höyhen putoaa kuin kuula. Koulussahan se on näytettykin.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Ainakin lähtökohtaisesti molemmat putoavat kohti yhteistä massakeskipistettä. Kiihtyvyys riippuu sitten massojen määrästä. Höyhen ei maapalloa kauhesti saa kiihtymään, toinen maapallo kyllä. Massojen etäisyyden pieneneminen nopeutuu sitä enemmä mitä enemmän massat vastaavat toisiaan ( optimitilanne ). Jos toisen massa on nolla, periaatteessa lähentymistä ei tapahdu ollenkaan. (Jos jätetään suhteellisuusteoreettinen aika-avaruuden kaareutuminen huomioimatta.)

Lisäksi täytyisi huomioida se, että se vaikuttava voima (so. kiihtyvyys) lisääntyy etäisyyden pienentyessä, koska gravitaatio on sitä suurempi mitä lähempänä massat ovat toisiaan.

Tilanne ei siis ole täysin selvä, koska myös massojen viemä tila vaikuttaa siihen miten gravitaatio pääsee vaikuttamaan nopeuksien muodostumiseen. En jaksa ruveta miettimään tätä nyt sen syvällisemmin.
Optimitilanne löytynee tietenkin jollain tietyllä kombinaatiolla. (Tai sitten kirjoittelen vaihteeksi puutaheinää huomioimatta kaikkia seikkoja.)

Vierailija
tietää
Kappaleiden käytös tyhjössä sotii arkikäsityksiä vastaan siksi ettei siitä ole kokemusta. Siksi on miltei mahdotonta mieltää että höyhen käyttäytyy samoin kuin kuula.
Ajattelun kaavamaisuutta voi testa ns, "optisilla harhoilla", joita löytää psygologian kirjoista tai taikureiden temppuja seuraamalla.
Ihmisen aivokapasiteetista kuluttaa näköaisti 1/3.

Höyhenen ja painon putoamista on muistaakseni testattu käytännössä yhdellä kuulennolla ja siellä ne kyllä putosivat ihan yhtä nopeasti.

Vierailija

Niin, kyllähän kolmiulotteisesti laajenevan höyhenen ja kolmiulotteisesti laajenevan painon vauhti hidastuu suht koht yhtä hitaan nopeasti poispäin kuun keskipisteestä, samalla kun kuun pinta jatkaa työntymistään poispäin kuun keskipisteestä, jolloin se tavoittaa ne suht koht yhtä aikaa ja tömähtää niihin.

Savor

;):)

Vierailija

Vaan jos ajatellaan tarpeeksi isoa kappaletta, jonka pinnan pitää työntyä isommalla kiihtyvyydellä poispäin kappaleen keskustasta, että sen koko pysyy suhteellisesti yhtä isona esim. suhteessa pieniin kappaleisiin, niin silloin ajatuksissamme ymmärrämme, että tämän kappaleen pinta tömähtää nopeammin toiseen isoon kappaleeseen kuin pienen kappaleen pinta.

Eli ei se isompi kappale vedä esim. maapalloa puoleensa, vaan sen pinta työntyy nopeammalla kiihtyvyydellä kohti maapallon pintaa, jolloin syntyy kolmiulotteinen illuusio siitä että se muka vetäisi maapalloa puoleensa.

Savor

;):)

Vierailija

Eikö tälle saatanan puppugeneraatorille voi tehdä mitään? Palstalle ei voi enää tulla törmäämättä egomaanikon iänikuiseen jaaritteluun. Eikö keskustelijoilla ole minkäänlaista turvaa keskustella kuta kuinkin rauhassa tieteestä?

Mikään perinteinen julkaisu ei katselisi viiropään temmellystä hetkeäkään.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Savor

Eli ei se isompi kappale vedä esim. maapalloa puoleensa, vaan sen pinta työntyy nopeammalla kiihtyvyydellä kohti maapallon pintaa, jolloin syntyy kolmiulotteinen illuusio siitä että se muka vetäisi maapalloa puoleensa.

Savor

;):)

Jaahas, etureuna siis työntyy kohti toisen kappaleen vastaavaa etureunaa ja takareunat sitten vain tulevat kiltisti perässä vaikka muuten laajentuisivatkin samalla tavalla

Vaikuttaa siltä, että on tullut otettua sitä samppakaljaa hieman etukäteen. Kyllähän nämä juttusi jonkinlaisena vitsinä menee, mutta useaan kertaan toistettuina alkavat lukijoita ärsyttämään enemmän kuin tarpeeksi.

Jos tuo ärtymysgenerointi on tarkoituksesi, niin ihmettelen motiivejasi. Jos taas todella yrität esittää jotain teoriaa, niin sitten ei riitä edes ihmettely. Järjenvastaisuus on "teoriassasi" varsin ilmeinen piirre ( ei sitä järjenvastaisuutta tarvitse itsetarkoitukseksi ottaa, vaikka suhteellisuusteoriassa samoja "ongelmia" esiintyykin).

No niin, nyt sitten minullakin tuli näköjään mitta täyteen ( taikka yli ) tämän Savorin suhteen. Ovatko jotkut asiat sittenkin suhteettomia.

Vierailija
Lepakko
Eikö tälle saatanan puppugeneraatorille voi tehdä mitään? Palstalle ei voi enää tulla törmäämättä egomaanikon iänikuiseen jaaritteluun. Eikö keskustelijoilla ole minkäänlaista turvaa keskustella kuta kuinkin rauhassa tieteestä?

Mikään perinteinen julkaisu ei katselisi viiropään temmellystä hetkeäkään.

Savor varmaa kehitti koko teoria vaa että vois uskoa olevasa muita parempi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat