Elämä Linnunradassa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Taannoisessa IRC-keskustelussa eräs henkilö viittasi laskelmiin, jonka mukaan Linnunradassa on asunut ja asuu 3000 sivilisaatiota tietyin etäisyyksin. Hän ei kuitenkaan tiennyt, miten asia oli laskettu.

Joten, kysyn, onko kenelläkään täällä informaatiota siitä, miten nämä ovat laskettu? Olettaen, että joku muukin olisi kuullut siitä. Suhtaudun teoriaan kovin epäileväisesti, ja minua kiinnostaakin, minkälainen se itse asiassa on.

Arvostan kovasti vastauksia.

Sivut

Kommentit (32)

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Lainattua tekstiä netin kätköistä..

N = N0 * f1 * f2 * f3 * f4 * f5

N = teknisten sivilisaatioiden määrä Linnunradalla

N0 = tähtien määrä Linnunradassa, n. 10^11

f1 = Todennäköisyys sille, että tähdellä on elinkelpoisia planeettoja.

Kirjassa "Tähtitieteen perusteet" (ainoa tässä saatavilla oleva referenssi Draken kaavalle) tälle annetaan varovainen arvio 0.1 (eli joka kymmenennellä tähdellä on elinkelpoisia planeettoja). Nykytietämyksen mukaan planeettojen syntyminen tähdille on enemmän sääntö kuin poikkeus. "Tähtitieteen perusteet" -kirjassa mukaan on otettu vain yksinkertaiset pääsarjan tähdet. Mielestäni olisi kuitenkin turvallista ottaa mukaan myös kaksoistähdet, sillä myös Aurinkokunta on "kaksikomponenttinen" - Jupiter vain on komponenttina niin pieni, ettei se loista itse. Lisäksi pitää huomioida, että vaikka elämä ehkä helpoimmin syntyy hiilen ympärille, myös muut aineet saattaisivat olla mahdollisia muissa olosuhteissa. Pidetään kuitenkin kiinni kertoimesta 0.1.

f2 = kuinka suurella todennäköisyydellä tällaiselle planeetalle kehittyy elämää.

Kirjassa "Tähtitieteen perusteet" tälle annetaan arvo 0.5, mutta minusta se on vieläkin suurempi - lähellä ykköstä. Tosin tässä tapauksessa pitää tarkastaa sitten edellistä kerrointa.

f3 = Todennäköisyys sille, että elämä johtaa älykkääseen elämään.

Kuten sanottu, minusta kehitys on vääjäämätön, ainoastaan aika ratkaisee - kerroin on 1. Enkä suinkaan ole ainoa, joka on tätä mieltä. Ensinnäkin, sivilisaation perustaminen antaa elämänmuodolle lisääntymisedun. Toisekseen, ihminen ei ole Maapallolla tapahtuneen evoluution ensimmäinen "yritys" - evoluution kannalta ei tarvitse natsata kuin kerran lukemattomien "yritysten" joukosta.

f4 = Ilmoittaa, kuinka suuri osa sivilisaatioista kehittyy sille tasolle, että voivat kommunikoida muiden sivilisaatioiden kanssa.

Mielestäni kerroin on hyvin lähellä ykköstä - samaa mieltä on myös Ursan kirjoittajakunta.

---
Kerrottakoon ennen viimeistä todennäköisyyttä, että edellä esitetyt todennäköisyydet ovat helpoimmin arvioitavissa. Lisäksi kerrottakoon, että meteori-iskut yms. luonnonkatastrofit hidastavat sivilisaatioiden kehittymistä, mutteivät normaalisti estä sitä.

Ennen viimeistä tekijää lasketaan potentiaalisten sivilisaatioiden määrä galaksissa mun kertoimilla:

100 000 000 000 * 0.1 * 1 * 1 * 1 = 10 000 000 000 (10^10)

---
f5 = Viimeinen tekijä, joka kertoo sivilisaatioiden iän.

Tämä tekijä on kaikkein hankalin. Ensimmäisenä voitaisiin arvioida, että mikä on todennäköisyys, että galaksissa on tällä hetkellä suunnilleen samassa vaiheessa olevia sivilisaatioita kaikista potentiaalisista (menneistä ja tulevista): Otetaan aikaskaalaksi 10 000 vuotta (eli suunnilleen sivilisaatiot kehitysasteella 3000 eKr - 7000 jKr). Linnunradan ikä on n. 10^10 vuotta, josta seuraa, että kerroin on 10^4 / 10^10 = 10^-6, josta seuraa, että tällaisia sivilisaatioita on Linnunradalla n. 10 000 (eli n. yhdellä kymmenestä miljoonasta tähdestä).

Vanhempia sivilisaatioita voi olla paljon enemmän - jos oletetaan, että elämää on Linnunradassa voinut syntyä esim. 0.5 mrd vuotta ennen Maapalloa (ja että kehitys on voinut olla nopeampaa), niin aika-ikkunatekijä f5 on silloin 0.5 * 10^9 / 10^10 = 0.05, josta seuraa, että tässä "ikkunassa" olevia sivilisaatioita olisi Linnunradalla 10^10 * 0.05 = 500 miljoonaa. Eli siis: 500 miljoonaa sivilisaatiota, jotka ovat saavuttaneet ihmisen kehitystason viimeisten 0.5 miljardin vuoden aikana.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
installer
f2 = kuinka suurella todennäköisyydellä tällaiselle planeetalle kehittyy elämää.

Kirjassa "Tähtitieteen perusteet" tälle annetaan arvo 0.5, mutta minusta se on vieläkin suurempi - lähellä ykköstä. Tosin tässä tapauksessa pitää tarkastaa sitten edellistä kerrointa.


Voihan tuo todennäköisyys olla myös lähellä nollaa?

Siis elämää on löytynyt vasta yhdeltä planeetalta, tietääkseni. Todennäköisyyden laskeminen on aika hankalaa, jos on vain yksi tapaus tutkittavana eikä kaikkia mahdollisia muuttujia tunneta (siis vielä ainakaan).

Jos tuo todennäköisyys on lähellä ykköstä, voisi kai olettaa elämää löytyvän muualtakin aurinkokunnasta (vaikkapa Europa-kuusta), jolloin voisimme mahdollisesti lähivuosikymmeninä tietää enemmän? Jos taas todennäköisyys on lähellä nollaa, emme ehkä koskaan saa varmaa vastusta, ja joudumme elämään kuin tämä meidän tuntemamme olisi ainut.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai
Voihan tuo todennäköisyys olla myös lähellä nollaa?

Siis elämää on löytynyt vasta yhdeltä planeetalta, tietääkseni.


No tietysti jos nojaamme vain tutkittuun tietoon niin voimme laskea todennäköisyyden koska tiedämme a) kuinka monta planeettaa olemme tutkineet ja b) kuinka monelta on löytynyt elämää. Ihan kohtuullisen hyvä % siitä silti tulisi. Eli jos nyt lasketaan varovaisesti kaikki planeetat mukaan, niin 1/9.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005
installer

---
f3 = Todennäköisyys sille, että elämä johtaa älykkääseen elämään.

Kuten sanottu, minusta kehitys on vääjäämätön, ainoastaan aika ratkaisee - kerroin on 1. Enkä suinkaan ole ainoa, joka on tätä mieltä. Ensinnäkin, sivilisaation perustaminen antaa elämänmuodolle lisääntymisedun. Toisekseen, ihminen ei ole Maapallolla tapahtuneen evoluution ensimmäinen "yritys" - evoluution kannalta ei tarvitse natsata kuin kerran lukemattomien "yritysten" joukosta.

f4 = Ilmoittaa, kuinka suuri osa sivilisaatioista kehittyy sille tasolle, että voivat kommunikoida muiden sivilisaatioiden kanssa.

Mielestäni kerroin on hyvin lähellä ykköstä - samaa mieltä on myös Ursan kirjoittajakunta.


Maapallolla elämä syntyi noin 4 miljardia vuotta sitten. Nyt vasta meillä on jonkinlaista älykästä ja kommunikoimaan pystyvää elämää. Elämä siis syntyi helposti, mutta älykäs elämä ei.
Maapallo on läpikäynyt monta katastrofia, jotka ovat karsineet lajeja hyvin ankaralla kädellä. Vasta sitten on löytynyt jotain älykästäkin. En pitäisi älykkään elämän syntyä kovin todennäköisenä, sillä 4 miljardia vuotta on pitkä aika ja olot sen aikana voivat muuttua elämälle mahdottomiksi.
Juuri katastrofit saattavat olla välttämättömiä älyn löytymiselle ja tämä tie on aina hidas.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Gravity:
Ollaan yhtä mieltä ilmeisesti, että tällä hetkellä osoittajan arvo=1.

Minun käsittääkseni 1/(mikä tahansa luku) on ensimmäinen nollasta poikkeava arvo todennäköisyydelle. Joten toistaiseksi olen kyllä oikeassa, kun sanon "Voihan tuo todennäköisyys olla myös lähellä nollaa?"

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Eh, toistaiseksi lienee melko mahdotonta arvioida sivilisaatioiden lukumäärää maailmankaikkeudessa millään kaavalla. Maapallo on ainut kappale koko universumissa jolla tiedämme olevan elämää joten monta muuttujaa tuossa kaavassa jää täysin "mielikuvituksen" varaan.

EDIT. mm.. kertaus on opintojen äiti.

Finlandes
Seuraa 
Viestejä1399
Liittynyt19.6.2005

Lukaiskaapa kirja "Missä kaikki ovat?". Siinä annetaan 50 ratkaisua miksi emme ole saaneet yhteyttä maan ulkopuoliseen älyyn. Lopuksi kirjoittaja kertoo oman käsityksensä. Todella viihdyttävää lukemista asiasta kiinnostuneille.

Kirjan ISBN on 952-5329-45-3. Suosittelen.

Vierailija

Tässä voi kokeilla sitä ihan itse: http://cs.joensuu.fi/~vtenhu/drake.html ilman laskinta ja paperia.

Miksi muuten Draken kaavassa puhutaan vain meidän omasta galaksistamme, Linnunradasta? Ovatko muut galaksit niin kaukana ettei niitä kannata ottaa huomioon? Eivät nuo naapuritähdetkään nyt kovin lähellä ole.

Universumin tähtien määrä on kaikken maailman aavikoiden ja rantojen hiekanjyvät * 10, kuulemma. Olisi aika ihmeellistä jos siinä määrässä EI olisi mitä tahansa. Sehän on ihan käsittämätön luku. Riittäisi uskovaisille ikuisuudeksi monta kertaa.

Vierailija
Asimov
Tässä voi kokeilla sitä ihan itse: http://cs.joensuu.fi/~vtenhu/drake.html ilman laskinta ja paperia.

Miksi muuten Draken kaavassa puhutaan vain meidän omasta galaksistamme, Linnunradasta? Ovatko muut galaksit niin kaukana ettei niitä kannata ottaa huomioon? Eivät nuo naapuritähdetkään nyt kovin lähellä ole.

Universumin tähtien määrä on kaikken maailman aavikoiden ja rantojen hiekanjyvät * 10, kuulemma. Olisi aika ihmeellistä jos siinä määrässä EI olisi mitä tahansa. Sehän on ihan käsittämätön luku. Riittäisi uskovaisille ikuisuudeksi monta kertaa.


Nämä tuntemattomat kirjoittajat sen Draken kaavan ratkaisun ilmeisesti tietävät:

UB Page-173:
In your superuniverse not one cool planet in forty is habitable by beings
of your order. And, of course, the superheated suns and the frigid outlying
worlds are unfit to harbor higher life. In your solar system only three
planets are at present suited to harbor life. Urantia, in size, density, and
location, is in many respects ideal for human habitation.

Käännös:
SIVU.173 - §5 Teidän superuniversumissanne (linnunradan systeemissä) ei edes yksi kylmä
planeetta neljästäkymmenestä kelpaa kaltaistenne olentojen
asuttamiseen. Korkeamman elämänmuodon tyyssijoiksi sopimattomia ovat
tietenkin myös hirvittävän kuumat auringot ja kaukana auringosta
olevat jääkylmät maailmat. Aurinkokunnassanne on nykyisellään vain
kolme elämän ylläpitämiseen soveltuvaa planeettaa. Urantia on kokonsa,
tiheytensä ja sijaintinsa puolesta sekä monissa muissakin suhteissa
ihmisasutuksen kannalta ihanteellinen.

Vierailija
Asimov
Universumin tähtien määrä on kaikken maailman aavikoiden ja rantojen hiekanjyvät * 10, kuulemma.

Pieni korjaus. Kyseessä on näkyvän universumin tähtien määrä. Tähtiä voi toki olla paljon enemmänkin.

Vierailija
Asimov
Tässä voi kokeilla sitä ihan itse: http://cs.joensuu.fi/~vtenhu/drake.html ilman laskinta ja paperia.

Miksi muuten Draken kaavassa puhutaan vain meidän omasta galaksistamme, Linnunradasta? Ovatko muut galaksit niin kaukana ettei niitä kannata ottaa huomioon? Eivät nuo naapuritähdetkään nyt kovin lähellä ole.

Naapuritähtiin voimme saada ehkä jopa yhteyden jonain päivänä. Galaksiamme voimme havainnoida. Naapurigalaksit ovat sen sijaan
niin kaukana, että vaikka tietäisimmekin, että jossain siellä on elämää, niin emme voisi havainnoida sitä käytännössä lainakaan, unohtamatta, että jos lähettäisimme sinne viestin, kuluisi miljoonan vuoden verran(vähintään) että se olisi perillä.

Vierailija
wizard
unohtamatta, että jos lähettäisimme sinne viestin, kuluisi miljoonan vuoden verran(vähintään) että se olisi perillä.

Entä jos he ovatkin lähettäneet miljoona vuotta sitten meille viestin? Toisekseen oletat nyt, että nykyisiin havaintoihin perustuvat tiedot olisivat tosia. Eli ettemme voisi keksiä valoa nopeampaa keinoa liikkua tai välittää viestejä galaksien välillä. Ehkä me keksimme scifistä tuttuun tyyliin keinon luoda portteja tai poimuttaa avaruutta matkataksemme siinä nopeammin. Tuskin ihan lähitulevaisuudessa, mutta uskoisin että meillä on aikaa.

Vierailija

Niin. ja se kuuluisa Draken kaavahan sai alkuunsa kun Enrico Fermi oli lounastamassa yliopiston kuppilassa kavereidensa Konopinskin ja Yorkin ym. kera, jolloin hän äkkiä kysyi "missä kaikki ovat?".

No, siinä raapustettiin muuttujia ja kertomerkkejä servetille ja etsittiin todennäköisyyksiä. Pikku hiljaa kysymys "missä kaikki ovat" levisi tiedeyhteisössä ja jossakin vaiheessa radioastronomi Frank Drake toi muutaman lisätermin jonoon ja sitä myöten Fermin "kysymystä" alettiin kutsumaan Draken kaavaksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat