Fotonista ainetta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Gammasäteilyllä on yläraja, jonka jälkeen syntyy ainetta, joku varmaan osaa kertoa miksi hiukkanen (elektroni) saa samalla varauksen?

Kommentit (13)

Vierailija

Jaa ttä syntyy labrassa ainetta, ja sitten jaetaan katukauppaan, ja tulee hyvät voitot, ellei virkavalta iske väliin.

Ja mitähän ainetta sieltä Vasemmistoliitosta on näinä aikoina jaettu katulevitykseen. Sattumalta aukaisit suusi kuin pilvessä juuri nyt.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10655
Liittynyt16.3.2005

Gammakvantti hajoaa kahdeksi hiukkaseksi: elektroniksi ja positroniksi.
Energiaa tarvitaan vähintään 1022 keV tai jotain. Toinen on negatiivinen,
toinen positiivinen. Fotonin sähkömagneettisten ominaisuuksien säilyminen
vaatii varauksein erimerkkisyyden. Neutraaleja eivät hajoamistuotteet voi
olla, sillä silloin katoaisi sähkö- ja magneettikenttä. Onko tuo nyt hakemasi
syy, sitä en tiedä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Että fotoniseksi aineeksi sitä uusinta villitystä kutsutaan. Ei ole
pitkä aika, kun nuoriso siellä täällä hengitti eetteriä ja tärpättiä.

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005
nm
Gammasäteilyllä on yläraja, jonka jälkeen syntyy ainetta,

Gammasäteilyn täytyy toki olla riittävän energeettistä, jotta parinmuodostus voi tapahtua, mutta pelkkä riittävän suuri energia ei riitä parinmuodostukseen. Niinpä gammasäteilyllä ei varsinaisesti ole mainitsemaasi ylärajaa: periaatteessa voisi olla olemassa vaikkapa 100:n elektronin lepomassaa vastaava gamma-fotoni, eikä se silti tyhjiössä liikkuessaan muodostaisi spontaanisti elektroneja ja positroneja...

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija
hmk
nm
Gammasäteilyllä on yläraja, jonka jälkeen syntyy ainetta,



Gammasäteilyn täytyy toki olla riittävän energeettistä, jotta parinmuodostus voi tapahtua, mutta pelkkä riittävän suuri energia ei riitä parinmuodostukseen. Niinpä gammasäteilyllä ei varsinaisesti ole mainitsemaasi ylärajaa: periaatteessa voisi olla olemassa vaikkapa 100:n elektronin lepomassaa vastaava gamma-fotoni, eikä se silti tyhjiössä liikkuessaan muodostaisi spontaanisti elektroneja ja positroneja...

Jaapajaa, eli gammafotonista muodostuu aina elektroni ja positroni?, miksi muodostuu, miksi ei ylärajaa, miksi varaus?

Vierailija
ArKos itse
Jaa ttä syntyy labrassa ainetta, ja sitten jaetaan katukauppaan, ja tulee hyvät voitot, ellei virkavalta iske väliin.

Ja mitähän ainetta sieltä Vasemmistoliitosta on näinä aikoina jaettu katulevitykseen. Sattumalta aukaisit suusi kuin pilvessä juuri nyt.

Äläpäs papparainen viitsi höpöttää, ei mun tarvii valmistaa huumeita, olen helvetin rikas äijä.

Vierailija
ArKos itse
Että fotoniseksi aineeksi sitä uusinta villitystä kutsutaan. Ei ole
pitkä aika, kun nuoriso siellä täällä hengitti eetteriä ja tärpättiä.

Nykyään on käytössä aivan eri aineet kuin 50-luvun alussa.
Ajalta jolloin fysiikan teoriasikin näkivät ensi kertaa päivän
valon. Etkö lue lehtiä. Käytössä on gamma eli lakka.

Sitä käyttämällä voinee saada aikaan lähes yhtä rankkaa
tekstiä kuin pelkän tärpätinkin hengittelyllä ja juomisella (?!)

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005
nm
hmk
nm
Gammasäteilyllä on yläraja, jonka jälkeen syntyy ainetta,



Gammasäteilyn täytyy toki olla riittävän energeettistä, jotta parinmuodostus voi tapahtua, mutta pelkkä riittävän suuri energia ei riitä parinmuodostukseen. Niinpä gammasäteilyllä ei varsinaisesti ole mainitsemaasi ylärajaa: periaatteessa voisi olla olemassa vaikkapa 100:n elektronin lepomassaa vastaava gamma-fotoni, eikä se silti tyhjiössä liikkuessaan muodostaisi spontaanisti elektroneja ja positroneja...



Jaapajaa, eli gammafotonista muodostuu aina elektroni ja positroni?, miksi muodostuu, miksi ei ylärajaa, miksi varaus?

Riittävän energeettisestä fotonista voi toki muodostua muitakin kuin e- ja e+; ne vain muodostuvat helpoiten. Raskaampia varattuja hiukkasia voi syntyä jos energiaa on riittävästi. Gamma-fotonin energialla ei siis ole ylärajaa siinä mielessä, että jonkun rajan jälkeen se välttämättä hajoaisi fermioniseksi aineeksi -- sen sijaan teoreettinen yläraja voineepi tulla vastaan muusta syystä; ehkäpä esim. silloin, kun aallonpituus saavuttaa Planckin pituuden. Hiukkasten täytyy olla varattuja, koska fotoni hajoaa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen kautta.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija
hmk
nm
hmk
nm
Gammasäteilyllä on yläraja, jonka jälkeen syntyy ainetta,



Gammasäteilyn täytyy toki olla riittävän energeettistä, jotta parinmuodostus voi tapahtua, mutta pelkkä riittävän suuri energia ei riitä parinmuodostukseen. Niinpä gammasäteilyllä ei varsinaisesti ole mainitsemaasi ylärajaa: periaatteessa voisi olla olemassa vaikkapa 100:n elektronin lepomassaa vastaava gamma-fotoni, eikä se silti tyhjiössä liikkuessaan muodostaisi spontaanisti elektroneja ja positroneja...



Jaapajaa, eli gammafotonista muodostuu aina elektroni ja positroni?, miksi muodostuu, miksi ei ylärajaa, miksi varaus?



Riittävän energeettisestä fotonista voi toki muodostua muitakin kuin e- ja e+; ne vain muodostuvat helpoiten. Raskaampia varattuja hiukkasia voi syntyä jos energiaa on riittävästi. Gamma-fotonin energialla ei siis ole ylärajaa siinä mielessä, että jonkun rajan jälkeen se välttämättä hajoaisi fermioniseksi aineeksi -- sen sijaan teoreettinen yläraja voineepi tulla vastaan muusta syystä; ehkäpä esim. silloin, kun aallonpituus saavuttaa Planckin pituuden. Hiukkasten täytyy olla varattuja, koska fotoni hajoaa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen kautta.

Hajoaako gammafotoni aina kahdeksi hiukkaseksi, voiko muodostua vain yksi?

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005
nm
Hajoaako gammafotoni aina kahdeksi hiukkaseksi, voiko muodostua vain yksi?

Näin pikaisesti ajatellen:

Fotonin täytyy hajota hiukkasiksi, jotka tuntevat sähkömagneettisen vuorovaikutuksen (eli tytärhiukkasilla täytyy olla sähkövaraus), ja varauksen säilymislain johdosta hiukkasten yhteenlasketun varauksen on oltava nolla. Mikään yksittäinen alkeishiukkanen ei toteuta näitä kahta ehtoa.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija

Niinpä niin, arvailin ihan oikeaan suuntaan. Ajankohtaisessa kakkosessa tänään uusimmat muotihuumeet lakka ja gamma.

Jos palataan taas fysiikkaan, fotoni ei ole hiukkanen sinänsä, vaan
peräkkäisten, siis vaikutuskiteiden jono. Kiteen vaikutusmassa laskien Planckin kvanttivakiosta 7.36*10^-48 g.

Vierailija
hmk
nm
hmk
nm
Gammasäteilyllä on yläraja, jonka jälkeen syntyy ainetta,



Gammasäteilyn täytyy toki olla riittävän energeettistä, jotta parinmuodostus voi tapahtua, mutta pelkkä riittävän suuri energia ei riitä parinmuodostukseen. Niinpä gammasäteilyllä ei varsinaisesti ole mainitsemaasi ylärajaa: periaatteessa voisi olla olemassa vaikkapa 100:n elektronin lepomassaa vastaava gamma-fotoni, eikä se silti tyhjiössä liikkuessaan muodostaisi spontaanisti elektroneja ja positroneja...



Jaapajaa, eli gammafotonista muodostuu aina elektroni ja positroni?, miksi muodostuu, miksi ei ylärajaa, miksi varaus?



Riittävän energeettisestä fotonista voi toki muodostua muitakin kuin e- ja e+; ne vain muodostuvat helpoiten. Raskaampia varattuja hiukkasia voi syntyä jos energiaa on riittävästi. Gamma-fotonin energialla ei siis ole ylärajaa siinä mielessä, että jonkun rajan jälkeen se välttämättä hajoaisi fermioniseksi aineeksi -- sen sijaan teoreettinen yläraja voineepi tulla vastaan muusta syystä; ehkäpä esim. silloin, kun aallonpituus saavuttaa Planckin pituuden. Hiukkasten täytyy olla varattuja, koska fotoni hajoaa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen kautta.

Kuinka yhdestä fotonista voi syntyä 2 hiukkasta, miten hajoaminen tarkemmin tapahtuu?

Vierailija

Nämä Suomen kouluopetusta nauttineet pöljät. Ei fotoni ole hiukkanen sinänsä, eikä parihiukkanenkaan, vaan se on jonohiukkanen. Niitä on peräkkäin mikrosäteilystä YVhen kymmenen miljardia/s, ja jokaisessa UVn ylärajalla jopa miljoona vaikutuskidettä. Planckin vaikuituskvantti vuodelta 1902, energia 6.62*10^-34 J, vaikutusmassa eli vaikutuskiteen massa 7.36*10^-48 g, ulottuvuus luokkaa 10^-23 g. Tämä on jo toistasataa vuotta vanha juttu, ja siruhiukkanenkin on ajalta ennen ensimmäistä maailmasotaa. Ettekö ole olleet hereillä koulussa, vai eikö fyssan opetkaan tiedä mitään. Kruununa palstalla aatteen pöljä, tiedä häntä, minkä aatteen, joka alleiirjoituksessaan joka viestissään julistaa tästä tämän olevan roskaa. Tällainen on ihan USAa seuraava mallimaa, jonka koulu tarjoillaan malliksi koko Euroopalle.

Röntgen ja gamma, niissä on fotoneita jonossa entistäkin tiheämmin.
Säteen energian laskemiseen on viimeistään Einsteinin vahvistama kaava
E=hft, jossa h on sen samaisen Planckin vakio, f frekvenssi aikayksikössä
( tai yhdenkin fotonin jonossa) ja t aaika. Te saatanan pöljät, kun te ette opi mitään, vaikka tämä on monta kertaa sanottu! Ei ole mitään kasvavaa e+aa ja e-sta.

Vaikutuskidettäkään ei muodosta mikään pari, vaan massa verrattuna vaikutusperushiukaseen on kaksinkertainen energian takia.
Valo nopeudessa kaava E=mc^2. Tai yleisemmin nopeuden energian kaava E=½(m+m'), jossa m' on nopeudesta neliössä riippuva massanlisäys. Valon nopeuden kaavan massan m arvon massakerroin saa massan m' arvolla m. - Vaikutuskide syntyy siis energian täydellä latauksella vaikutusperushiukkasesta.

wikipediastako ammensitteko tietonne, te pöljät?

Uusimmat

Suosituimmat