Sivut

Kommentit (196)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Deckers

Tarkoitin lähinnä että virtaava, lämmin vesihöyry pyörittää siipiratasta/juoksupyörää jonka akselilta voima saadaan ulos. Teknisesti ei kovinkaan monimutkainen laite. Tuskin 1200 -luvulla vaatimuksena onkaan mitään > 90% hyötysuhdetta, joten klappia saa olla vähän normaalia enemmän.



Ongelmana on se, että jos se turbiini toimii hitailla kierroksilla, ja vieläpä väljästi, niin väistämättä voima jää todella riittämättömäksi. Väljyys laakeroinnissa ja hitaat kierrokset turbiinissa on mahdottomia turbiinissa.


Ne turbiinit jotka toimivat korkealla kierrosluvulla vaativat nuo ilmoittamasi asiat. Turbiini on kuitenkin vain laite tekee pyörivää liikettä potentiaali tai kineettisestä energiasta noin karkeasti ottaen. Modernit höyryturbiinit toimivat korkeilla kierrosluvuilla paremman hyötysuhteen vuoksi.

Niin, mutta ajattele yleensä ottaen, millaista voimaa voisit hitaalla turbiinilla saada aikaan. Ei sitä oikein irtoa. Jos höyryä puhalletaan hitaasti, niin se menee vain turbiinin läpi pyörittämättä sitä lainkaan.

muoks. Ja höyryn tuotonkin suhteen tulee rajaa vastaan. (jopas oli virheitä)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33272
Deckers

Tarkoitin lähinnä että virtaava, lämmin vesihöyry pyörittää siipiratasta/juoksupyörää jonka akselilta voima saadaan ulos. Teknisesti ei kovinkaan monimutkainen laite. Tuskin 1200 -luvulla vaatimuksena onkaan mitään > 90% hyötysuhdetta, joten klappia saa olla vähän normaalia enemmän.



Epäilemättä tuollaisen lelun pystyy tekemään. Mutta yritäpä saada tuollaisesta tehoja vaikkapa myllynkivien pyörittämiseen.


Ne turbiinit jotka toimivat korkealla kierrosluvulla vaativat nuo ilmoittamasi asiat. Turbiini on kuitenkin vain laite tekee pyörivää liikettä potentiaali tai kineettisestä energiasta noin karkeasti ottaen.

Ne turbiinit, jotka tuottavat mainittavan tehon, vaativat kuvaamani asiat. Vain leluissa niistä voidaan tinkiä. Tuollaisen höyryturbiinin, jossa suuttimilla puhalletaan höyryä siipirattaaseen, toteuttamisen ehtona on se, että ensinnäkin oikealla tavalla muotoilulla suuttimella höyryn paine muutetaan mahdollisimman tehokkaasti liike-energiaksi. Toisin sanoen ensin pitää saada höyry virtaamaan mahdollisimman suurella nopeudella. Tietotaidon, jolla suuttimen muoto lasketaan, voisi asiaan perehtynyt viedä mukanaan. Ehkä suuttimen valmistuskin onnistuisi jotenkin, vaikka veistämällä puukappale oikeaan muotoon ja valamalla sen ympärille sopivaa materiaalia.

Seuraavaksi nopeasti liikkuvan höyryn liike-energia pitää siirtää reaktiopyörälle. Se vaatii reaktiopyörältä oikeaa muotoa. Tuontyyppinen höyryturbiini ei voi tuottaa suurta staattista vääntömomenttia, sillä siivet mitoitetaan nimelliskierrosluvulle. Koska höyry tulee suuttimesta suurella nopeudella, nimelliskierrosluku ei voi olla kovin pieni ilman epäkäytännöllisen kokoisia rakenteita. Siivenmuodoltaan kohtuullisen reaktiopyöränkin voisi ehkä tehdä. Mutta reaktiopyörän laakerointi ja tasapainotus olisi jo hyvin haastavaa.

Senaikaiset (valetut ?) hammaspyörät varmaan käyttivät mainiosti tornikelloja ja kirkon ovia, mutta niiden kulutuskestävyys ja hyötysuhde eivät todellakaan mahdolista jatkuvaa käyttöä suurilla kierrosluvuilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bosoni
Deckers

Tarkoitin lähinnä että virtaava, lämmin vesihöyry pyörittää siipiratasta/juoksupyörää jonka akselilta voima saadaan ulos. Teknisesti ei kovinkaan monimutkainen laite. Tuskin 1200 -luvulla vaatimuksena onkaan mitään > 90% hyötysuhdetta, joten klappia saa olla vähän normaalia enemmän.



Ongelmana on se, että jos se turbiini toimii hitailla kierroksilla, ja vieläpä väljästi, niin väistämättä voima jää todella riittämättömäksi. Väljyys laakeroinnissa ja hitaat kierrokset turbiinissa on mahdottomia turbiinissa.

Niin paljon väljyyttä ei tietysti voisi olla että vesihöyry vain humisisi koko turbiini läpi. Luulisi liike-energiasta kuitenkin jotain tarttuvan siipirattaisiinkin, kun pistäää niitä useamman peräkkäin suppiloon.

Tiiviitä laakereita se ei välttämättä vaadi kuin yhden. Sen mistä akseli tulee ulos voimanottoa varten, toinen pää voi olla laakeroitu turbiini sisäisesti. Voimanoton puoleinen laakeri sijaitseekin jo siinä vaihessa kun kaasu on jo kulkenut siipirattaiden ohi. Voisi siinä käyttää useampiakin laakereita erotettuina omiin kammioihin joista jokaisesta paluuputki takaisin kattilaan.

Voipi kuitenkin käydä niin että nopeudet kasvavat liian suuriksi ja siipirattaan kappaleet jatkavat matkaa tangentin suuntaisesti lähimpään seinään. Kokeilemalla sen tietäisi

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Deckers

Niin paljon väljyyttä ei tietysti voisi olla että vesihöyry vain humisisi koko turbiini läpi. Luulisi liike-energiasta kuitenkin jotain tarttuvan siipirattaisiinkin, kun pistäää niitä useamman peräkkäin suppiloon.

En tarkoittanut sillä väljyydellä, että se höyry karkaisi, vaan sitä, että turbiini ei ala täristä holtittomasti. Jos puhutaan varsinaisesta laakeroinnista, niin taitaa tulla lähinnä puulaakerointi kyseeseen. Sekään ei taida olla ihan haasteeton juttu, eikä siitä taitaisi tulla kovin nopeasti pyörivää siltikään. (kuriositeettina voidaan mainita, että isoissa hitaasti pyörivissä vesiturbiineissa puulaakerointi on ihan toimiva ratkaisu. mm. Viikin vanhan voimalaitoksen laakerit ovat puuta)

Ongelma on siis siinä, että hitaasti pyörivällä turbiininilla ei saa sitä voimaa, eikä sitä myöten tehoa aikaiseksi. Toisaalta se alennusvaihteistokin olisi melkoinen haaste, jotta voimaa välittyisi edes hiukan.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883

Kuinkas niitä akseleita tehtiin 1200-luvulla ? Oliko silloin vielä mitään sorvaamisen kaltaista työstömenetelmää akselien tekoon, vai tehtiinkö kaikki sen aikaiset akselit jotenkin takomalla ? Minkälaisia olivat esim. sen aikaiset kärryjen akselit ?

Jos haluaisi mitään vähänkin monimutkaisempaa ja teknisesti vaativampaa laitetta alkaa kyhäämään, niin ensimmäisenä (heti vasaran, alasimen ja ahjon jälkeen) tarvitsisi edes jonkinlaisen metalli sorvin! Kunnollisen sellaisen kehittäminen olisikin jo aikamoisen hankala juttu... Varsinkin ilman kunnollista sorvia...

Ja myöskin välttämätöntä metallin tarkempaan käsin työstöön olisi olla kunnollisia viiloja. Karkaistua terästä mieluummin... Oliko viilaakaan silloin vielä keksitty ? Ei ainakaan mitään kunnollisia...

Olikohan da Vincillä, myöhemmin 1500-luvulla, käytössään jo ainakin kunnollinen puunsorvaus tekniikkaa, kun kaikkia laitteitaan ja niiden akselistoja ja hammaspyörästöjä väsäili ? Luulisi jonkinlaisen systeemin täytyneen olla...

Tietääkö kukaan, koska ensimmäiset metalli sorvit ja ensimmäiset teräsviilat tulivat käyttöön?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Tarkkojen teknisten tietojen puutteella koneiden ja laitteiden toiminnasta ja muusta sellaisesta ei olisi kovinkaan paljon haittaa. Kehitys on aina ollut melko nopeaa kun on ensin ollut se idea jostakin ja ideoistahan ei olisi puutetta.

Matkustaisin pois Euroopasta, Aasiaan tai ehkä jopa Amerikkaan ja opettaisin intiaaneille tietoni. Kun Kolumbus löytäisi uuden maailman siellä olisikin eurooppalaisia teknisesti huimasti kehittyneempi ja sivistyneempi kansa.

Eipä näistä tiedoistani ja taidoistani olisi yksinäni juuri mitään ainakaan yleiseksi hyväksi koituvaa hyötyä varmaankaan niissä oloissa olisi. Jonkinlaisena narrina ehkä voisi torilla kansaa hauskuuttaa

Mutta yrittäisin hankkiutua jonkin/joidenkin hallitsijoiden suosiossa olleiden yleisnerojen seuraan ja kertoisin heille sen minkä tiedän.

Todennäköisesti esim. sen ajan matematiikan huiput pystyisivät helposti omaksumaan matematiikan osaamiseni esim. integraalilaskennan osalta.

Ehkä myös lääketiedettä voisi viedä eteenpäin mikroskoopin ja hygieniakäsityksen avulla.

Tähtitieteesen itsesuoleluvaisto kieltäisi puuttumasta.

Ehkä olis myös parasta jättää mainitsematta uudesta maailmasta tai ainakin yrittää vakuuttaa tutkimusmatkoja rahoittvat hallitsijat, että inkojen ja atsteekkien kirjastot kannattaa pelastaa.

Kehitystä ei voi nopeuttaa.Kirkko olisi pitänyt huolta kyllä jos senaikaisen käsityksen mukaan joku olisi alkanut"hihhuloida".
Pitäis olettaa,että tää kuviteltu proffa olis ennekaikkea oppinut uskontotieteen hyvin tarkasti sen aikaisen käsityksen ja olosuhteiden mukaan.
Jossain hyvin syrjässä ehkä jotakin olisi voinut kehittää parantamaan olosuhteita mutta ei sielläkään kovin kauan ennekuin olisi syytetty noituudesta.Tiuhasti olinpaikkaa muuttaen jotain ehkä paikallisesti olisi voinut muuttaa.Muutos kyl olisi unohtunut melkoisen äkisti kun sitä ei olisi kukaan ollut ruokkimassa tai uskaltanut.Pitää muistaa,että kirkko reakoi heti eikä huomenna ja pahemmaksi vain meni kun päästiin seuraaville vuossadoille.Vaikka kukaan ei olisi halunnutkaan ilmiantaa proffaa oli olemassa melkosen hieno keino kirkolla saada selville kaikki,mitä tapahtuu ja se oli ripillä käynti.
En usko,että tekniset mahdollisuudet olisivat niinkään olleet esteenä vaan nimenomaan tuo kirkon valvonta.
Siinä mielessä uskon vakaasti,että jokin,olkoon sitten mikä tahansa,oli jarruttamassa ainakin puoltoista tuhatta vuotta tai enempikin, kehitystä.Ihmiskunta ei ollut valmis mokomaan.Herää toki kysymys."Onko vielläkään?"

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Balthasar
Kukaan ei huomaa minun simppeliä kamiinaa. Katkera olen.

Se on ehkä tämän ketjun paras tekninen idea. Se on sen verran helposti toteutettavissa alkeellisislla välineillä, ja on merkittävä keksintö asuinolojen kannalta.

Samaan savuhormi ideaan perustuen voisi rakentaa myös vaikka nykyaikaisen varaavan takan. (ilman laasteja vähän erilaista, mutta toteutettavissa)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Purjehduksesta voisi kai jotakin selittää. Raakatakilointi käsittääkseni mahdollistaa luovimisen.

Kaukoputkesta olisi taas kunkku ja kenraalit ja amiraalit ihastuksissaan.
Varmasti on jo mainittu.

Aiemmin jo mainitsin ilmapallon. Se on ymmärtääkseni toteutettavissa hyvinkin alkeellisella tekniikalla? Ongelma tulee lähinnä siitä että millainen lämmönlähde löytyy tuottamaan riittävästi kuumaa ilmaa.

Terveydenhoidon alalla olisi varmaan parhaat mahdollisuudet kehitykselle.
Ajattelee nyt sitä tietotaitoa, joka on mm. kasvien vaikutuksesta opittu.

Esimerkiksi yksinkertaistakin yksinkertaisempi pihkavoide olisi haavojen tulehdusta estävänä voiteena asia, joka varmasti auttaisi enemmänkin kuin paljon.

Nykyaikanakin tämä on aika hyvin unohdettu asia. Surullista, mutta totta. Ketkä esimerkiksi tämän threadin lukijoista tuntevat kyseisen voiteen?

Tätä kysymystä on pohdittu ennenkin. Mark Twainin kertomus 'A Connecticut Yankee at King Arthur's Court' (Jenkki kuningas Arthurin hovissa) oli ainakin omasta mielestäni varsin hulvaton tarina. Työstökoneongelmaa siinä ei tosin pohdittu ihan tällä tarkkuudella ja vuosisatakin on väärä. Jules Verneltäkin muistan lukeneeni tarinan, jossa viriteltiin varsin suurisuuntaista teollista hanketta autiolla saarella (tosin ns. oikealla vuosisadalla). Realismin kanssa on tietenkin välillä vähän niin ja näin, mutta tarinat ovat hyviä ja ideoita ensimmäisiksi toteutettaviksi tempuiksi on jaossa.

Olettaisin että tuossa höyrykonehommassa on sellainen jippo että varsinkin turpiiniperiaatteella toimivassa laitteessa suurin ongelma olisi syöttövesipumpun puolella kun vesi kiehutuksessa paisuu kohtuullisissa paineissa noin tuhatkertaiseksi tilavuudeltaan pyrkii se karkaamaan vetenä paljon pienemmästä raosta kuin höyrynä ja aktiokoneessahan momentti saadaan ulos saman massavirran erinopeuksilla tapahtuvan virtaussuunnan muutoksien aiheuttamana

Teppo Järkevä
Seuraa 
Viestejä238
Daisy
Jules Verneltäkin muistan lukeneeni tarinan, jossa viriteltiin varsin suurisuuntaista teollista hanketta autiolla saarella.

Entä jos järjestettäisiinkin koe, vaikka sitten reality-tv:ssä, jossa eri alojen asiantuntijoita vietäisiin autiolle saarelle, jossa he alkaisivat rakentaa nykyaikaista tekniikkaa tyhjästä pelkän tietämyksensä varassa. Saatavilla olisi ainoastaan raaka-aineita, kuten malmia, ja kaikki työvälineistä alkaen pitäisi tehdä itse. Mitä luulette kauanko kestäisi ensimmäisen A.höyrykoneen, B.polttomottorikäyttöisen ajoneuvon C. pentium-tietokoneen valmistuminen?

Valle Portos: Scorchio! Mi Nia Kuniatera Interior: Scorchio! Mi Nia Kuniatera Exterior: Scorchio! Coasta Scorchio: Scorchio! Chris Waddle Citti: Scorchio! Monto Blonko: Scorchio! Coasta... OH! NIMBO CUMULUS CATASTROPHICA!!!

Teppo Järkevä
Daisy
Jules Verneltäkin muistan lukeneeni tarinan, jossa viriteltiin varsin suurisuuntaista teollista hanketta autiolla saarella.

Entä jos järjestettäisiinkin koe, vaikka sitten reality-tv:ssä, jossa eri alojen asiantuntijoita vietäisiin autiolle saarelle, jossa he alkaisivat rakentaa nykyaikaista tekniikkaa tyhjästä pelkän tietämyksensä varassa. Saatavilla olisi ainoastaan raaka-aineita, kuten malmia, ja kaikki työvälineistä alkaen pitäisi tehdä itse. Mitä luulette kauanko kestäisi ensimmäisen A.höyrykoneen, B.polttomottorikäyttöisen ajoneuvon C. pentium-tietokoneen valmistuminen?

Niin kauan, että reality-tv menee konkurssiiin.

Toisaalta idea voisi olla hyväkin. Katsojilla olisi ainakin hauskaa, kun asiantuntijat sompailisivat yrittäessään tehdä jotakin alkeellista... ja yrittäessään edes pysyä hengissä. Johonkin tappavaan tautiin kuolisivat, jos reality-tv-väki sanoisi, että no koittakaa nyt ihmeessä kehittää joku rokote!

1200-luvulla sentään oli niitä seppiä ja muita apuna ja voisivat elää kuninkaan siivellä, mutta autiolla saarella olisi vitsit vähissä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18463

En missään tapauksessa puuttuisi sairauksiin tai hygieniajuttuihin, sillä noiden ansiosta henkiinjääneet ehtisivät 800 vuodessa kumuloitua taivaisiin.

Perustaisin kirjapainon ladottavilla kirjaimilla. (valutekniikat osattu jo aikapäiviä sitten) Kopioittaisin kaikki vähänkin tärkeät teokset tuleville sukupolville. Kopioita lähettäisin kaikkiin mahdollisiin kirjastoihin.

Eiköhän tuossa olisi jo niin paljon hommaa ettei elämä pääsis käymään tylsäksi.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Kirjapainotaito ei varmaan auttaisi paljoakaan, sillä ei olisi montaakaan lukutaitoista. Onhan nykyaikanakin paljon lukutaidottomia ihmisiä, joilla ei varmaankaa ole puutetta luettavasta materiaalista. Mitä muuten julkaisisit? Tieto, vaikka sitä olisi paljonkin, ei ihmistä auta, jos vastaanottava ympäristö puuttuu. Emmehän mekään kuuntele ufouskovaisten jorinoita. Tieto rakentuu aina entisen päälle, mutta samalla tuo uusi tieto myös murentaa altaan vanhaa. Koska meiltä vastaavasti puuttuisi tuo 1200-luvulla tarvittava tietämys emme varmaan pärjäisi mitenkään. Mistä hakisitte ruokanne, miten sen valmistaisitte, missä asuisitte? Millä kulkisitte levittämässä ylivertaista tietämystänne? Vai meinasitteko, että syntyisitte tuohon aikaan johonkin valtioon ja teillä vain olisi olemassa nykytietämys?
Vaikka meillä on tietoa yllinkyllin, niin onko meillä taitoa? Perustaitoa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat