Aivojen toiminnan tehostaminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aloitan biologian opinnot syyskuussa ja päätin verestää biologian tietouttani lukion oppikirjoilla, mutta aivot eivät ota käynnistyäkseen. En yksinkertaisesti pysty keskittymään lukemiseen ja muutenkin aivojen suorituskyky tuntuu tipahtaneen vuoden takaisesta tilasta huomattavasti. Mietin syitä notkahdukselle, mutta en keksi muita kuin armeijan ja kovien ruumiillisten töiden aiheuttaman "älyvapaan". Voiko kehon kuormittaminen johtaa aivojen surkastumiseen? Entä mikä on monipuolisen ruoan merkitys (mitään tuoretta ei ole tullut syötyä)? Huolestuttavinta on se, että tämä tyhmyyden tila näyttää jämähtäneen oletusarvoksi. Ennen jäätäminen oli sentään vain poikkeavaa toimintaa.

Tahtoisin kuulla mitä tahansa vinkkejä aivojen tehostamiselle mutuilusta vertaisarvioituihin menetelmiin, ja aion sitten kokeilla kaikkia yhdessä.

Hyvä olisi kuulla myös kuinka vaikeaa yliopistotason biologia näin yleisesti ottaen on. Henkilökohtaisia kokemuksia ja vinkkejä opiskelusta voisi jakaa, koska urbaanilegendan mukaan viikossa pitäisi ahmia vähintään tuhat sivua nippelitietoa. Jos tämä on totta, en kyllä ikinä tule saamaan yhtäkään kurssia läpi.

Edit: vaihdoin otsikon

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Itse olen havainnut että kova fyysinen työ tylsistyttää ajattelua.
Tressi ei ole myöskään mikään ajattelun kehittäjä.
Lepoa pitää olla riittävästi.
Huonot vitamiini ja hivenainetasot voivat vaikuttaa. Rasvojen laadulla on merkitystä. Kala- ja kasvisrasvat ovat parhaita.

Vierailija

Aivot aktivoituvat paremmin, jos luet koulun kirjastossa tai luokassa, koska kotona ihminen orientoituu enempi lepäämään ja olemaan kotona muuten vaan. Mehua ja leipää mukaan evääksi pitää nälän loitolla. Sitten kannattaa lukea vaikka sillä mentaliteetilla, että miettii miten parhaiten voisi hyödyntää oppiasiaa tulevassa työelämässä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Empiristi
Mietin syitä notkahdukselle, mutta en keksi muita kuin armeijan ja kovien ruumiillisten töiden aiheuttaman "älyvapaan". Voiko kehon kuormittaminen johtaa aivojen surkastumiseen?



Tuskinpa. Aivojen käyttämättömyys kyllä varmaan voi. Monella on ollut samanlaisia tuntemuksia armeijan, välivuoden, työssäolovuosien tms. jälkeen; jatkuvasta opiskelusta ja pänttäämisestä on tottunut pois, eikä se heti ota luonnistuakseen. Oppimisensa joutuu opettelemaan uudestaan.

Sen sijaan fyysisen aktiviteetin on todettu tietääkseni edesauttavan oppimista. Eli jos haluaa oppia parhaalla mahdollisella tavalla, tulee pänttäämisen lisäksi rasittaa myös elimistöä sopivassa suhteessa.

Empiristi

Entä mikä on monipuolisen ruoan merkitys (mitään tuoretta ei ole tullut syötyä)?



Tuskinpa siitä haittaakaan on. Joskin luulen että havaittavan älyllisen degeneroitumisen saavuttaakseen pitäisi kärsiä todella vakavista ja monipuolisista puutostiloista, mikä varmaannäkyisi fyysisestikin jo kauan ennen järjen himmenemistä.

Empiristi

Huolestuttavinta on se, että tämä tyhmyyden tila näyttää jämähtäneen oletusarvoksi. Ennen jäätäminen oli sentään vain poikkeavaa toimintaa.



Tokkopa nyt sentään. Kyllä se sieltä löytyy, vaikka aluksi vähän hankalalta tuntuisikin.

Empiristi

Hyvä olisi kuulla myös kuinka vaikeaa yliopistotason biologia näin yleisesti ottaen on. Henkilökohtaisia kokemuksia ja vinkkejä opiskelusta voisi jakaa, koska urbaanilegendan mukaan viikossa pitäisi ahmia vähintään tuhat sivua nippelitietoa. Jos tämä on totta, en kyllä ikinä tule saamaan yhtäkään kurssia läpi.

Nippelitietoa siellä kyllä tietääkseni riittää; kaiken maailman lajeja latinalaisine nimineen ja luokitteluineen sekä tunnusmerkkeineen yms. ihan oikeasti opiskellaan ulkoa ja tentataan alkuvuosina paljon ja vielä vähän päällekin. Mutta kai siellä muunkinlaista opiskelua on. Elukoiden suolestamista ja jonnekin rämeelle eksymistä yms. hauskaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Kiitoksia vastauksista! Ajattelin kokeilla ihan piruuttani tohtori Tolosen vinkkejä lisäravinteiden suhteen. Olisi melko yllättävää, jos pillereillä saisi aikaan tuntuvia vaikutuksia.

Vierailija

Täytyy näin aluksi sanoa, että itsellä oli joskus samanlainen tunne armeijan jälkeen, että aivot ei enää toimi, kun oli 12kk yrittänyt välttää niiden turhaa rasitusta. Hehheh.

Yksinkertainen tapa parantaa aivojen toimintaa on ainakin niiden rasitus. Harrastaa sitten mitä tahansa aivoja rasittavaa puuhaa, kuten vaikkapa sanaristikoiden tai sudokujen ym. pähkinöiden ratkomista jonkun mieltätylsistyttävän töllön katsomisen sijaan..

Sitten on varmaankin nämä perusjutut. Eihän näillä nyt apinasta mitään ainstainia tee, mutta ainakin aivojen virkeystilan luulisi paranevan:

1. Terveellinen ruokavalio. Enemmän kasviksia, hedelmiä ja kuituja. Vaalean leivän tilalle ruisleipää. Juo enemmän (siis vettä). Vähemmän einesruokia, makeisia, ja niin edelleen.

2. Liikunta. Myös aivojen rasituksen lisäksi, kannattaa tosiaan elimistöäänkin rasittaa. Parantaa verenkiertoa, hapenottokykyä, jne. Ei varmaan aivojakaan haittaa. Ja esimerkiksi lenkillä on aikaa ajatella asioita, mitä töllöä katsellessa ei viitsi/jaksa.

3. Nukkuminen, ja säännöllinen unirytmi. Riittävä lepo edesauttaa aivojen toimintaa. Vastahan oli jossain tutkimuksessa saatu tuloksia, jonka mukaan hiirillä tehdyissä kokeissa, aivojen rasituksen välissä saatu lepo paransi muistia ja aivojen toimintaa.

Tietysti myös joillain lisäravinteilla voi pienenpieniä muutoksia saada aikaan, mutta kannattaa muistaa myös kohtuus. Suositusten ylittämisestä ei ainakaan hyötyä ole. Ja nykyihminen saa yleensä tarpeeksi erinlaisia hivenaineita ihan tavallisella ruokavaliolla, että tuskin sinulla ainakaan mitään puutostilaa on.

Vierailija

Tee itsellesi lukujärjestys jota noudatat tiukasti joka päivä. Lue vaikka
pari tuntia aina tiettyyn kellonaikaan, älä yhtään enempää äläkä vähem-
pää. Muina aikoina tee ihan muita asioita jotta kiinnostus säilyisi.
Lue itsellesi kiinnostavimpia aiheita, jos muuten ei huvita. Näin voit
valmistautua tulevaan lukukauteen. Biologian opintoihin voi valmistautua
myös tekemällä käytännön havaintoja luonnosta, kerää kasveja metsästä
ja prässää ne. Sitten voit tarkistaa kasvikirjasta, kuinka monen tunnistit.
Tai voit tehdä havaintoja ja niiden pohjalta kaavioita tai tilastopyramideja
tietokoneella. Jos mikään näistä ideoista ei innosta, mene Älypäähän
pelamaan luonto tietovisaa.

Vierailija

Noniin, päästiin lempiaiheeseeni.

Yritän selittää lyhyesti.

Urheilu saa elimistössä aikaan dopamiiniryöpyn. Dopamiini aiheuttaa ajatteluun sumentavasti; ajattelu nopeutuu, mutta muuttuu tehottomammaksi. Tämä taas laskee lepotilan dopamiinitasoja, joka tehostaa ajattelua. Eli urheilet sikana aina välillä, mutta luet levossa hyvän aikaa urheilusuorituksen jälkeen - vaikka seuraavana päivänä.

Uni on toki tärkeää. Voit pidentää yhtäjaksoisen lukemisen mahdollisuutta vetämällä muutaman napin kofeiinia, joita saa muutamalla eurolla apteekista. Muutenkin olen huomannut kofeiinin auttavan luetun sisäistämisessä. Muista myös lukea rauhallisesti ja yrittäen linkittää datapaloja koko ajan dataverkoksi mielessäsi - älä siis pänttää. Aluksi ajatukset harhailevat, joten on tärkeää lukea muutama tunti kerrallaan, toki pieniä taukoja pitäen. Vauhtiin pääsy on tärkeää.

Aivot tahtovat hyvin pitkälti glykogeenia. Olen huomannut, että hedelmä- ja rypälemehut auttavat jäädön ja jumituksen murtamiseen. Aivot kykenevät tehokkaaseen ajatteluun noin vartin kerrallaan. Aikaa voidaan kuitenkin pidentää jatkuvalla fruktoosi- ja glukoositankkauksella.

Sitten kun olet lukenut yön pimeisiin tunteihin ja pysyt kofeiinilla mukavasti hereillä, aihekin alkaa kiinnostaa ja ajatuksetkin pysyvät kasassa, silmät alkavat muljuamaan ja menemään kieroon. Silloin otetaan pullo Illodinia ja sivellään sitä sormella silmän päälle siten, että silmä laitetaan kiinni ja sormella otetaan reilusti Illodinia ja laitetaan silmäluomen päälle - sitä Illodinia ei välttämättä kannata laittaa silmään, kuten tein ensimmäisellä kokeilukerralla. Aine kirvelee pari-kolme minuuttia, mutta sitten silmät toimivat oikein mukavasti. Ainetta olen testannut itselleni jo kauan kauan aikaa eikä ole syntynyt mitään sivuvaikutuksia - näköni huonontuminen on itseasiassa loppunut, mutten kuitenkaan usko sen olevan Illodinin ansiota.

Tällä tekniikalla lukion kurssi opiskellaan vuorokaudessa (eli tentitään) ja koenumerot ovat kasista kymppiin ainakin minun tapauksessani. Eli ei oo mitään mutua, vaan järjestelmällisten kokeiden tulosta.

Ja mua itseänikin kiinnostaa kaikki vinkit aivojen toiminnan tehostamiseen liittyen.

Hyviä lukemisia! (o.0)b

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Ravinto vaikuttaa ajatteluun aika paljon.

Pitää välttää nopeasti verensokeria nostavia ruokia ja suosia sen sijaan sellaisia jotka pitävät verensokerin tasaisena. Kaurapuuro, omenat, päärynät, ruisleipä jne. ovat hyviä.

Kalaöljyistä saa aivojen rakennusaineita eli oikeanlaisia rasvahappoja. Rypsiöljystä myös. Muut rasvat kannattaa jättää vähemmälle. Ne ovat kuin tankkaisi väärää bensaa autoonsa.

Lue vaikka Patrick Holfordin Optimum Nutrition for the Mind tai Alan C. Loganin The Brain Diet.

Tietysti hyvä fyysinen kunto, ulkoilu, uni, rentoutumistaidot ym. ovat yhtä tärkeitä. Jos sinulle on tullut yllättäviä ongelmia, voi olla että niillä on jokin tietty syy joka pitää hoitaa.

Minä korjasin ruokavalioni muutama vuosi sitten ja koin monia parannuksia elämänlaatuuni. Mm. shakin kansallinen ranking-lukuni nousi omaan ennätykseeni, vaikka se oli sitä ennen kymmenisen vuotta samalla tasolla. Älykkyystestiä en ole tehnyt uudelleen niin en tiedä onko ÄO noussut.

Vierailija
Erkkimon

Urheilu saa elimistössä aikaan dopamiiniryöpyn. Dopamiini aiheuttaa ajatteluun sumentavasti; ajattelu nopeutuu, mutta muuttuu tehottomammaksi. Tämä taas laskee lepotilan dopamiinitasoja, joka tehostaa ajattelua. Eli urheilet sikana aina välillä, mutta luet levossa hyvän aikaa urheilusuorituksen jälkeen - vaikka seuraavana päivänä.



Liittyykö dopamiinin tuotto endorfiinin eritykseen urheilun yhteydessä? Dopamiini ei käsittääkseni ole ihan noin yksinkertainen toiminnaltaan, vaan se liitetään mm. ihmisen huomionkiinnitysherkkyyteen, joka voisi edesauttaa tietynlaisen rekursiivisen tiedon nopeaa omaksumista.

Aivot tahtovat hyvin pitkälti glykogeenia. Olen huomannut, että hedelmä- ja rypälemehut auttavat jäädön ja jumituksen murtamiseen. Aivot kykenevät tehokkaaseen ajatteluun noin vartin kerrallaan. Aikaa voidaan kuitenkin pidentää jatkuvalla fruktoosi- ja glukoositankkauksella.

Eikös glykogeeni ole vain elimistön tapa varastoida glukoosia, eli hieman harhaanjohtavasti ilmaistu. Glukoosia eli rypälesokeria löytyy tosiaan mm. rypälemehusta.

Vierailija

Kiitoksia taas. Pari kysymystä: Eikö kahvi ole halvempaa kuin kofeiinitabut? Pitääkö kalarasvoja varten ostaa kallista ja lisäksi myrkkyjä sisältävää kalaa tai superkalliita puristeita/pillereitä, vai onko tähän halpakin ratkaisu?

Vierailija
Dredex
Sitten kannattaa lukea vaikka sillä mentaliteetilla, että miettii miten parhaiten voisi hyödyntää oppiasiaa tulevassa työelämässä.

Helvetin hyvä ohje. Uusi asiatieto tulee kytkeä jo valmiiksi olemassa oleviin tietorakenteisiin, jolloin tieto "tarttuu" paremmin päähän. Termi taitaa olla assimiloituminen. Itse käsitän koko tapahtuman samanlaisena toimituksena, kuin palapelin rakentaminen, sillä erolla tietenkin, ettei palapeli valmistu ikinä, koska uutta tietoa on aina saatavilla. Pelkkä lukeminen, ilman "juonipolun" kehittelyä, aiheuttaa yleensä sen, että tieto saattaa pysytellä kuulassa juuri ja juuri tenttiin saakka, mutta katoaa sen jälkeen varmasti pois. Tietorakenteista muodostuu lopulta verkkoja, jotka linkittyvät toisiinsa muodostaen selkeän, kausaliteettia ja logiikkaa noudattavan(toivottavasti), ketjun.

Itselläni tapahtuu mielenkiintoisimpia opuksia tankatessa yleensä niin, että huomaan lopettaneeni tekstin lukemisen jo minuutteja sitten ja tuijotan koomapotilaalta näyttäen eteeni, samalla, kun aivot raksuttavat ylikierroksilla etsien paikkaa, mihin(ja miten) uusi tieto tallennetaan. Kun paikka löytyy, on se yleensä päässäni pysyvästi, koska se sulautuu useaan ennalta opittuun asiaan. "Kovalevyni" on ehkä hidas, mutta se toimii. Tentissä on sitten helppo suoltaa tavaraa tulemaan.

Muistin merkitys on myös kiistaton. Oikeita rasvahappoja huuleen ja vitamiineja päälle, niin avot! En nyt muista( ), mikä hivenaine auttaisi muistin paranemiseen, joten neuropsykologit ja muut noitatohtorit saavat jatkaa.

Vierailija
Empiristi
superkalliita puristeita/pillereitä, vai onko tähän halpakin ratkaisu?

Joo, kohtuuhintaiset öljytiivistepillerit (esim. Pirkka). Hintaa kuurille tulee n. 18 centtiä päivälle.

Vierailija
Empiristi
Kiitoksia taas. Pari kysymystä: Eikö kahvi ole halvempaa kuin kofeiinitabut? Pitääkö kalarasvoja varten ostaa kallista ja lisäksi myrkkyjä sisältävää kalaa tai superkalliita puristeita/pillereitä, vai onko tähän halpakin ratkaisu?

Kofeiinitabletit maksaa 3,55€ 100kpl. Yhdessä tabletissa on 100mg kofeiinia. Eli ei ole kallista. Itse en juo kahvia vaan käytän pelkästään pillereitä. Kuinka paljon muuten kupillisessa kahvia on kofeiinia? Luulisin että jotain 50mg.

Kannattaa ostaa kalaoljyä. Kalaöljykapseleille tulee aika kova hinta, mutta jos raha ei ole ongelma niin hyvä vaihtoehto nekin on. Itse käytän vitamarin kalaoljyä, joka on sitruunan makuista. Eli ei maistu pahalle kuten kalaöljyt yleensä. Sitä saa ainakin luontaistuotekaupoista ja apteekeista.

Vierailija

Kuulemma jenkeissä Yalen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvis, että nälkä parantaa muistia.

Sama hormoni joka laukasee näläntunteen, jeesaa oppimista ja muistia ohjaavan hippokampuksen (aivoturso) toimintaa.

Siitä vaan nälkäkuurille

Vierailija

Jonkin tutkimuksen mukaan kalaruka parantaa vanhusten aivotoimintaa.
Ero oli merkittävä. Vanha sanonta: "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä".

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat