Aurinkokunnan koko maassa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitkä ovat käsitteelliset mittasuhteet vertailessa aurinkokunnan ja aurinkojen välimatkoja?

Tarkoitan lähinnä sitä, että jos aurinko on vaikkapa appelsiinin, tai jalkapallon kokoluokkaa, kuinka kaukana on noin herneen kokoinen maa ja muut planeetat? Entä kuinka kaukana on seuraava jalkapallo Alfa Centaur?

Kommentit (10)

Vierailija

Kannattaa tutustua Ursan 1990-luvun alussa Helsinkiin ja osin Espooseen rakentamaan mittatarkkaan Aurinkokuntamalliin. Siinä aurinko on läpimitaltaan 140 cm ja sijaitsee Pajamäen Patterimäellä. Mallissa maa sijaitsee siitä 150 metrin päässä ja on kooltaan vain 13 mm. Mallissa Pluto sijaitseekin sitten Espoon puolella reilun 6 km päässä ja on kooltaan vain 2 mm.

Valitettavasti vain häiriköt ym. vandaalit tuhoavat joitakin planeettoja säännöllisesti, joten niitä joutuu jatkuvasti korjaamaan. Täältä lisätietoa Ursan mallista:

http://www.ursa.fi/aurinkokuntamalli/

Lisäys:

Alfa Centauria ei oikein tähän Ursan malliin voi sijoittaa koska siihen ei riitä Suomen pituus. Siis tähteä kuvaava pallo pitäisi sijoittaa noin 42000 km päähän patterimäestä, siis etäisyydelle joka on kokoluokaltaan maan ympäryysmitta.

Vierailija

Jos kuvittelemme, että Aurinko olisi jalkapallon kokoinen, olisi maapallo nuppineulan nupin kokoinen. Se sijaitsisi 30 metrin päässä Auringosta. Jupiter, viides planeetta Auringosta, olisi tällöin 150 metrin päässä ja uloin planeetta, Pluto, noin kilometrin päässä Auringosta.
(lähde: Särkänniemen kotisivut)

Vierailija

Helsinkiin on rakennettu seuraavanlaisissa mittasuhteissa aurinkokunta.

Aurinkona toimii rantapallon kokoinen mötikkä Pajamäessä, jota maa kiertää n. 60 metrin päässä. Maa on sellainen nuppineulan pään kokoinen.

Saturnus sijaitsee n. kilometrin päässä, ja on appelsiinin kokoinen. renkaineen n. greipin kokoinen.

Pluto sijaitsi muistaakseni jossain Lauttasaaressa, eli n. 6 kilometrin päässä.

Karkeasti: Jos aurinkokunta olisi euron lantin kokoinen, eli vaikkapa Pluton rata olisi lantin ulkoreuna, niin lähin tähti sijaitsisi n. 15 metrin päässä, ja jos lantti olisi Helsingissä, olisi lähin galaksi jossain Ranskassa. Loppu siinä välissä on sitten melko lailla tyhjää.

itse asiassa jos atomin ydin olisi appelsiinin kokoinen, olisi elektroni herne, joka kiertää ydintä n. 100 metrin päässä. Eli tyhjää paljolti myös toiseen suuntaan mentäessä on. Voikin todeta, että materia ja kaikkeus koostuu paljon enemmän ei mistään kuin jostain.

Kaikki noi arviot on enemmän tai vähemmän väärin, mutta suuruusluokan pitäisi olla kutakuinkin oikein.

EDIT: Muut ehtikin vastaamaan tarkemmin...

EDIT2: Massoista sen verran, että maa painaa noin tuhannesosan Jupiterista, joka painaa n. tuhannesosan auringosta. Eli yli 99,99% aurinkokunnan massasta on auringossa, ja lopuista rippeistä yli 99% Jupiterissa ja Saturnuksessa. Nostele siinä sitten painoja punttiksella.

EDIT3: Ja siis lähin galaksi sijaitsee siis suht kaukana, ja galaksejahan on n. 5000 jokaista meidän galaksimme tähteä kohden. Eli jos silmä erottaisi kaiken tuolta tähtitaivaalta, jokaisesta näkemästämme pisteestä joka viidestuhannes olisi linnunradan tähti, eli "naapuri", loput pisteet miljardien tähtien rykelmiä jossain hirvittävän kaukana.

Vierailija

Ne ovat aika suuria etäisyyksiä.

Meitä lähin aurinkokunta on tosiaan Alpha Centauri (4,36 valovuotta), johon kuuluu kolme tähteä (Alpha Centauri A ja B, sekä Proxima Centauri). Proxima Centauri on niistä lähimpänä. Joltain nettisivulta muistelen lukeneeni, että jos Aurinko olisi kutistettu suunnilleen tennispallon kokoiseksi, Alpha Centauri sijaitsisi vajaan 900 mailin, eli noin 1450 km etäisyydellä.

Itseä lähinnä ärsyttää noissa mittasuhteiden vääristelyssä se, kuinka lähelle Maata sitä kiertävä Kuu aina sijoitetaan.. Sehän tipahtaisi tänne yhdessä rysäyksessä. Kyllähän sen nyt luulisi ymmärtävän, mutta moni ihminen oikeasti luulee kuun kiehnäävän tuossa kyljessä kiinni.

Tästä kuvasta näkee vähän oikeammassa mittasuhteessa tuonkin etäisyyden:
Earth and Moon (1280x1024)
Mietipä tuotakin matkaa, ei enää kuussa käyntikään vaikuta miltään sunnuntaipäivän piknik-retkeltä..

Vierailija
Snaut

Alfa Centauria ei oikein tähän Ursan malliin voi sijoittaa koska siihen ei riitä Suomen pituus. Siis tähteä kuvaava pallo pitäisi sijoittaa noin 42000 km päähän patterimäestä, siis etäisyydelle joka on kokoluokaltaan maan ympäryysmitta.

Eiks sen sitten vois sijoittaa auringon viereen, ja sanoa, että kierrä kerran maapallo niin olet Alfa Centaurissa...

Vierailija
Armitage
Snaut

Alfa Centauria ei oikein tähän Ursan malliin voi sijoittaa koska siihen ei riitä Suomen pituus. Siis tähteä kuvaava pallo pitäisi sijoittaa noin 42000 km päähän patterimäestä, siis etäisyydelle joka on kokoluokaltaan maan ympäryysmitta.




Eiks sen sitten vois sijoittaa auringon viereen, ja sanoa, että kierrä kerran maapallo niin olet Alfa Centaurissa... :wink:

Kyllä kai, mutta tällä logiikalla pitäisi vielä matkata noin 5000 km vaikkapa pohjoiseen, jotta pääsisi Alfa Centauriin!

Vierailija

Itsekin joskus tutuin noihin etäisyyksiin, kokoihin ja massoihin. Eli kuten joku jo sanoikin, melkolailla tyhjää täynnä koko paikka. Mielenkiintoista ajatella silti. Onkohan joku laskenut, että kuinka pieneen tilaan aurinkokunta, jne. menee, jos ottaa "tyhjät" pois? Tähän ilmeisesti perustuu ajatus alkuräjähdyksestä, että aine oli tiiviisti paketissa ennen.

Vierailija
Ville1Suuri2
Itsekin joskus tutuin noihin etäisyyksiin, kokoihin ja massoihin. Eli kuten joku jo sanoikin, melkolailla tyhjää täynnä koko paikka. Mielenkiintoista ajatella silti. Onkohan joku laskenut, että kuinka pieneen tilaan aurinkokunta, jne. menee, jos ottaa "tyhjät" pois? Tähän ilmeisesti perustuu ajatus alkuräjähdyksestä, että aine oli tiiviisti paketissa ennen.

Jos aurinkokunta puristetaan neutronitähden tiheyteen sen halkaisija olisi noin 10 km. Jos sitävastoin jatketaan puristusta ja teemme siitä mustan aukon, niin Schwarzschildin säteeksi saamme noin 3 km, eli halkaisijaksi 6 km.

Vierailija
Ville1Suuri2
Itsekin joskus tutuin noihin etäisyyksiin, kokoihin ja massoihin. Eli kuten joku jo sanoikin, melkolailla tyhjää täynnä koko paikka. Mielenkiintoista ajatella silti. Onkohan joku laskenut, että kuinka pieneen tilaan aurinkokunta, jne. menee, jos ottaa "tyhjät" pois? Tähän ilmeisesti perustuu ajatus alkuräjähdyksestä, että aine oli tiiviisti paketissa ennen.

Jossain on joskus sanottu, että jos puristettais kaikki tyhjä pois, eli pienimmät alkeishiukkaset pistettäis toisiinsa kiinni, se olis n. sokeripalan kokoinen möntti.

Vierailija

Suurin mahdollinen tiheys, johon aineen voi puristaa on mustan aukon tiheys, joka on vakio suhteessa Swarzchildin säteeseen (pienet mustat aukot ovat tiheämpiä kuin suuret).

Aurinkokunnan ainemäärän ko. säde on edellämainittu n. 3 km. Todennäköisesti ja oikeammin sokeripalan kokoinen möntti tarkoittaa tarkoittaa maapalloa, sillä maapallon Swarzchildin säde on n. 9 mm, joka on lähempänä sokeripalan kokoluokkaa.

Uusimmat

Suosituimmat