Seuraa 
Viestejä45973

Tiesittekö, että kanadanmajava voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 35 kg

Sivut

Kommentit (22)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
D.doc
Olen oomeena olen oomeena olen PYÖREÄ ooomeenaaaaaaa!

Savor? Per*ele jätkällä riittää nimimerkkejä. Ihan olet ruvenna tohtoriksi. Antaisitko vähän ilmaisia neuvoja? Miksi nautin ulostamisesta niiiiin kauhiasti? En ole tunkenut sinne mitään, en koe olevani hompeli

risat
D.doc
Olen oomeena olen oomeena olen PYÖREÄ ooomeenaaaaaaa!



Savor? Per*ele jätkällä riittää nimimerkkejä. Ihan olet ruvenna tohtoriksi. Antaisitko vähän ilmaisia neuvoja? Miksi nautin ulostamisesta niiiiin kauhiasti? En ole tunkenut sinne mitään, en koe olevani hompeli

Koska atomiesi energia takapuolessa palaa/laajenee/räjähtää, työntäen vähemmän tiheiden energiayksikköjen energiamassaa kiihtyvällä palamis/räjähtämis/laajenemis vauhdilla. Tästä johtuen kieroutuneet aivosi energia-aallot eivät voi laajeta/palaa/räjähtää/ tasaisella vauhdilla.
Koska persauksesi ei ole tilassa, se ei siten voi kaareutua, vaan avautua kolmiulotteisesti joka hemmetin paikkaan. Ja äärettömän tiheässä oleva energia avautuu vähemmän tiheäksi, niin siten taas tunnet nautintoa sen purkautuessa kauemmas atomin ytimestä, ns.pieruefektinä, (tämä taasen saa kuulijan pallean atomit laajenemaan kiihtyvästi, lue.nauru).
Eli jos syöt banaania ja juot appelsiinimehua, maistuu mehu lopulta kirpeältä banaanilta.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
soossi
Tiesittekö, että kanadanmajava voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 35 kg

No näemmä on pituutta majavalla. Pitää laajentaa selain jo toiseen monitoriin, kun soossilla on niin iso beaver.

Volitans

No näemmä on pituutta majavalla. Pitää laajentaa selain jo toiseen monitoriin, kun soossilla on niin iso beaver.

Näin kannattaa todellakin tehdä, että näkee majavan kokonaan. Kannattaa kuitenkin varoa, ettei majava pääse hyppäämään ulos ruudusta, koska silloin voi pian tulla hännästä päin näköä ja se tekee kovasti kipeää .

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Majavat maistuvat erinomaisilta grillattuina. Majava on kuitenkin ensin teurastettava asiallisesti, eli veret pois. Tämän jälkeen majavaa on hyvä "riiputtaa", eli raakakypsyttää kylmässä, mutta ei missään tapauksessa pakkasessa viikon verran.

Sopivia mausteita mustanpippurin lisäksi ovat mm. katajanmarjat.

Tennispalloa ei kannata raakakypsyttää, eikä varsinkaan grillata

Volitans
Majavat maistuvat erinomaisilta grillattuina. Majava on kuitenkin ensin teurastettava asiallisesti, eli veret pois. Tämän jälkeen majavaa on hyvä "riiputtaa", eli raakakypsyttää kylmässä, mutta ei missään tapauksessa pakkasessa viikon verran.

Hyi hyi, majavat ovat mukavia eikä niitä saa ylipäänsä kiusata, tuollaisista julmuuksista puhumattakaan . Pari tuollaista juttua vielä, niin tulen henkilökohtaisesti verestämään ja grillaamaan sinut itsesi . Hyvin riiputettuna, tietysti.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3331

Henkilökohtaisesti pidän parhaana kolianterilla maustettua majavasoosia. Miten sinä tarjoat majavaa vieraillesi?

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Itse en niinkään majavan lihasta pidä, joten annan sen koirille, mutta koirani kun on vanha niin verestyksen ja riiputuksen jälkeen minun täytyy muuttaa tämä jauhelihan muotoon betonimyllylläni johon olen lisännyt teräs silppurit.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Majavan liha on erinomaisen herkullista. Sen vuoksi se Suomesta aiemmin metsästettiinkin sukupuuttoon. Pitäisin avohiilloksella grillausta edelleen parhainpana valmistustapana.

Pterois Volitansseja ei kannata grillata, niissä kun on aika ikävää hermomyrkkyä. Mutta muista simpuista tulee erinomaista kalalientä.

Abdulin majavakäristys resepti!

Majava käristys on herkullinen ja helppo valmistaa.
Tarvitset;

* Majavaa
* Silavaa
* Olutta
* Valurautapadan tai kattilan
* Ennakkoluulottomuutta

Tee nuotio ja kuumenna valurautapata kuumaksi, vuole silavasta ohuita, korkeintaan 1mm paksuja siivuja, lisää siivut pataan
Vuole majavasta ohuita korkeintaan 1mm paksuja siivuja,lisää siivut pataan
Anna lihojen käristyä padassa, lisää mausteeksi suolaa ja pippuria myllystä.
Avaa olut ja lisää pataan vettä siten että lihat peittyvät, jos raaskit voit myös lorauttaa olutta pataan.
Anna lihojen hautua padassa noin 10 -15 min,Lisäkkeenä tarjoa puolukkahilloa ja perunamuusia.

Abdul Az suosittelee!

Majava

MAJAVAT Castor fiber (Euroopanmajava) ja Castor canadensis (Kanadanmajava)

Majava on yksi alkuperäisempiä nisäkkäitämme. Pohjanmaalaisesta suosta löydettyjen majavankaatamien puiden perusteella on pystytty selvittämään, että kaadot tapahtuivat ennen jääkautta eli yli 10.000 vuotta sitten. Myöhemmin majava oli hirvieläinten ja hylkeiden ohella kivikaudella eläneiden metsästäjien tärkeimpiä saaliseläimiä.

Majavaturkikset olivat kestäviä ja arvokkaita, hajurauhasten eritteen eli hausteen uskottiin sisältävän mystisiä parannusaineita ja lihaa syötiin.

Runsaan metsästyksen vuoksi majavakannat harvenivat harvenemistaan ja vetäytyivät yhä kauemmaksi erämaihin. Monien lähdekirjojen mukaan viimeinen majava ammuttiin Sallan Eniönjoella 1868, joka sijaitsee sodan jälkeen itänaapurille pakkoluovutetulla alueella. Hieman tuon viimeisen majavan ampumisen jälkeen laji rauhoitettiin!

Majavan palauttamista siirtoistutuksin takaisin luontoomme ryhdyttiin suunnittelemaan 1800-luvun lopulla. Suunnitelmia tehtiin useaankin otteeseen, kunnes vuonna 1933 Yhdysvalloista tuotiin neljä majavayksilöä. Kahta vuotta myöhemmin Norjasta tuotiin 17 majavaa. Vaikka majavaistutusten historia on varsin tuore, sitä ei aivan tarkkaan tunneta, koska osa siirtoihin liittyvistä asiakirjoista on kadonnut. Joka tapauksessa noiden ensimmäisten istutusten jälkeen meille tuotiin myöhemminkin majavia niin Norjasta kuin Yhdysvalloistakin.

Meillä on nykyisin siis kaksi majavalajia - euroopanmajava ja kanadanmajava. Niiden ulkonäkö ja käyttäytymistavat ovat niin pitkälle samanlaiset, että laji- ja elintapakuvauksia ei yleensä tehdä erikseen. Samankaltaisuudesta huolimatta on kuitenkin epätodennäköistä, että lajit voisivat risteytyä keskenään.

Levinneisyys

Majavia istutettiin eri puolille Suomea, mistä pääosin johtuu, että levinnäisyyskartta on kanadanmajavan osalta hyvin laikukas. Koska laji on euroopanmajavaa lisääntymiskykyisempi ja hallitsevampi, kanadalaiset syrjäyttivät eurooppalaista alkuperää olevat niiltä alueilta, joihin siirrettiin molempia lajeja.
Euroopanmajavia tavataan nykyisin vain Satakunnassa, sillä sinne ei ole milloinkaan istutettu kanadanmajavaa, eikä se ole levinnyt euroopanmajavan elinalueelle luontaisestikaan.

Suuri yhtenäinen kanadanmajava-alue sijaitsee Ilomantsin - Enon - Lieksan seuduilla, josta majavat ovat laajentaneet elinaluettaan Venäjän puolellekin. Toinen laajempi alue sijaitsee osittain Kymen, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin lääneissä. Myös Hämeessä on paikoin runsaat kanadanmajavakannat ja Lapistakin näitä litteähäntiä löytyy. Viime vuosina euroopanmajavia on
alettu siirtoistuttaa uusille asuinalueille.

Tuntomerkit

Majava on maailman toiseksi suurin jyrsijä. Normaalipaino on 10 - 20 kg, mutta kookkaampiakin tavataan. Suurin Suomessa punnittu majava painoi 34 kg. Majava näyttää maalla erittäin kömpelöltä. Kaula ja jalat ovat lyhyet, takajaloissa on uimaräpylät. Turkki on kauttaaltaan ruskea, euroopanmajavalla hieman harmaanruskehtava, kanadanmajavalla tummanruskea.

Suomuisen hännän pituus on 20 - 30 cm. Häntä onkin oikeastaan ainoa varma tuntomerkki, jonka perusteella lajit pystyy erottamaan toisistaan. Euroopanmajavan häntä on n. 10 cm leveä ja kapenee selvästi kärkeä kohden, kun kanadanmajavan pyöreäpäisellä hännällä leveyttä on 15 cm.

Elinympäristö, elintavat ja ravinto

Majava elää vesistöissä, joiden vedenpintaa se voi säädellä patoja rakentamalla. Padot, majavien poikkijyrsimät puut sekä suuret kekomaiset pesät ovatkin majavien elinympäristöjen tunnusmerkkejä.

Padot majavat rakentavat työntämällä ensin sopivanpituisiksi jyrsittyjen vahvojen runkojen toisen pään pohjaan vinosti vasten virtaa. Tiivistykseen ne käyttävät kiviä, pienempiä oksia ja mutaa, joten padot ovat varsin vesitiiviitä rakennelmia. Niillä on kaksikin tarkoitusta. Niiden avulla rannalla tai vesistössä olevissa saarekkeissa sijaitsevien pesien suuaukot saadaan pidettyä pinnan alla. Vedenkorkeutta säätelemällä helpottuu myöskin puiden uittaminen pesän lähellä sijaitseviin ruokavarastoihin.

Loputtomiin majavat eivät voi elää samalla alueella, koska ravinto kulutetaan loppuun. Tällöin ne siirtyvät uudelle seudulle. Yleensä kestää viitisen vuotta, kun keskikokoisen erämaajärven lähirantojen lehtipuut ovat tulleet kaadetuiksi ja edessä on uuden alueen etsintä.

Majavan kuulo- ja hajuaisti ovat erittäin hyvin kehittyneet, näköaisti on heikompi. Se pystyy sulkemaan sieraimensa ja korva-aukkonsa sukelluksen ajaksi. Sukellus on tavallisesti varsin lyhyt, mutta voi kestää minuuttejakin.

Turkissa on karkean peitinkarvan alla tiheä pohjavilla, mikä antaa suojan kylmyyttä vastaan. Turkkiaan majava sukii levittämällä siihen peräaukon molemmin puolin sijaitsevien hajurauhasten eritettä, mikä osaltaan lisää turkin suojaavaa vaikutusta.

Uintiaan majavat eivät ohjaile hännällään. Sitä ne käyttävät apunaan pesiään ja patojaan rakentaessaan ja tiivistäessään. Häntä on myös erinomainen nojaamistuki puita kaadettaessa. Lisäksi majavat varoittavat lajikumppaneitaan uhkaavista vaaroista läiskäyttämällä hännällään vedenpintaa.

Majavat ovat puhtaita kasvissyöjiä. Ravinnoksi kelpaavat monet puuvartiset kasvit, suosituimpia ovat kuitenkin koivu ja haapa. Havupuita majava ei syö. Myös vesikasvien osuus ravinnosta on kesäisin suuri. Erityisen maistuvia ovat ulpukoiden juurakot, kortteet, vehkat ja raatteet.

Valtaosa majavan kaatamista puista on suhteellisen ohuita, mutta ne kaatavat joskus suuriakin runkoja. Suurin Suomessa tavattu majavankaatama puu oli läpimitaltaan 72 senttimetrinen haapa.

Lisääntyminen

Kiima-aika ajoittuu tammi-helmikuuhun. Poikaset, määrältään 1 - 4, syntyvät touko-kesäkuussa. Jos naaras ei ole tiinehtinyt normaalina paritteluaikana, se parittelee uudelleen keväällä, jolloin poikaset syntyvät vasta syksyllä. Kanadanmajavalla keskimääräinen poikuekoko Suomessa on neljä, euroopanmajavalla kaksi. Todennäköistä on, että euroopanmajavat saavuttavat sukukypsyyden vuotta myöhemmin kuin kanadanmajavat. Nämä kaksi seikkaa selittävät osaltaan, miksi kanadanmajavat syrjäyttävät eurooppalaiset sukulaisensa, mikäli niitä on samoilla elinalueilla.

Poikaset osallistuvat työskentelyyn vasta toisena elinvuotenaan. Vasta toisena talvenaan ne tulevat sukukypsiksi ja ajetaan pois pesästään. Majavanpesän perusyhteisöön kuuluu emojen lisäksi siis saman vuoden että edellisvuoden poikaset.

Lähde: Juha K. Kairikko

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat