Seuraa 
Viestejä45973

Eräs mekaanikko (muistaakseni?) kehitti keskitysleirissä laskimen, joka toimi mekaanisesti. Hän oli puoliksi juutalainen ja sen takia joutui leirille. Hän oli ennen sitä kuitenkin valmistanut isoja laskimia ja sai idean rakennusmieheltä, joka valitti laskimien suurta kokoa. Jotta joku asia voitaisiin laskea, niin piti mennä toimistoon, jossa oli näitä suuria laskimia.

Japanilaiset laskevat yhä kassalla helmitauluilla - eivät anna mielen tylsistyä!

Kommentit (20)

calculator
Nyt taidat narrata?
Eikö vain?

Näin kertoi entinen opettajani Japanin reissustaan. He laskevat siltikin hyvin nopeasti ja tehokkaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joker
Näin kertoi entinen opettajani Japanin reissustaan. He laskevat siltikin hyvin nopeasti ja tehokkaasti.

Siitä reissusta taitaa olla melkoisesti aikaa...

Kaksi vuotta sitten Japanin matkallani en nähnyt yhtään helmitaulua. Näppärästi laskivat laskimillaan kaupoissa paljonko esim. ostamani videokamera teki euroissa.

1986 Kiinan matkalla näin helmitauluja joka kaupassa. Sen jälkeen en ole Kiinassa käynyt, joten en tiedä mikä on tilanne tänä päivänä.

Jostain dokumentista jäi mieleeni laskentatapojen vertailu. Helmitaulu on nopein äärmmäisen harjoitelleen ihmisen käsissä. Sillä on tietysti omat rajoituksensa: Se ei tulosta eikä tallenna.
Sokeakin voi tosin käyttää sitä.

MD
Kaksi vuotta sitten Japanin matkallani en nähnyt yhtään helmitaulua. Näppärästi laskivat laskimillaan kaupoissa paljonko esim. ostamani videokamera teki euroissa.

1986 Kiinan matkalla näin helmitauluja joka kaupassa. Sen jälkeen en ole Kiinassa käynyt, joten en tiedä mikä on tilanne tänä päivänä.

Kaipa tuttavani kävi sitten jossain pikkupuodissa. Entisenä opettajanani luotan häneen aika lailla. Minkälaisissa kaupoissa muuten kävit? Isoissa tavarataloissa jne?

Joker
MD
Kaksi vuotta sitten Japanin matkallani en nähnyt yhtään helmitaulua. Näppärästi laskivat laskimillaan kaupoissa paljonko esim. ostamani videokamera teki euroissa.

1986 Kiinan matkalla näin helmitauluja joka kaupassa. Sen jälkeen en ole Kiinassa käynyt, joten en tiedä mikä on tilanne tänä päivänä.




Kaipa tuttavani kävi sitten jossain pikkupuodissa. Entisenä opettajanani luotan häneen aika lailla. Minkälaisissa kaupoissa muuten kävit? Isoissa tavarataloissa jne?

Isoissa pääasiassa, mutta myös pienemmissä. Varsinaiset arvokkaat ostokseni tein Tokiossa, tietenkin myös kalleimmalla kadulla eli Ginzalla, mutta retkeilimme bussilla Tokiosta Fuji-vuorelle, sieltä jotain ostoksia muistoksi, Hakone, jossa joitain pikku ostoksia ja järviristeily. Sitten junalla Kiotoon, kiertelyä kolme päivää Kiotossa ja Shinkansenilla (bullet train-luotijuna) taasen Tokioon.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Japanissa halvat nelilaskimet on korvattu monesti helmitauluilla, koska helmitaulu on kuitenkin luotettavampi kun halvat ja huonot nelilaskimet.

Nelilaskimet ei täälläkään maksa montaa euroa. Monesti ovat huonolaatuisiakin.

Kassakone korvaa kyllä laskimet, eli kysymyksessä on ilmeisesti ollu liike jossa kassakone rikki ta niillä ei ole ollut sellaista.

Kyllä kassakoneet on yleisempiä kun helmitaulut japanissa. Ei kannata vetää johtopäätöksiä sellaisista asioista, mitä näkee vain kerran.

Löysin tällaisen. Onhan tuo helmitaulu todella monipuolinen,
kun sen käytön hallitsee.
Tekstistä valitettavasti puuttuvat ääkköset. En löytänyt mistään,
minä vuonna artikkeli on kirjoitettu.

"Levinneisyys.

Helmitaulua kaytetaan edelleen yleisesti Aasian kauppapuodeissa
samoinkuin Amerikan ”chinatowneissa”. Sen kayttoa opetetaan edel-
leen kouluissa Aasiassa, mutta lannessa valitettavasti ei enaa. Ve-
najalla on oma helmitaulunsa, jossa on vaakasuorissa kaarevissa tan-
goissa kymmenen helmea kussakin. Keskimmaiset ovat eri varisia.
Hiljattain on Keski-Amerikasta loydetty atsteekkien helmitaulu (Ne-
pohualzitzin) noin vuodelta 1000. Siina on helmina maissinjyvia pu-
jotettuina kehykseen kiristettyihin naruihin. Vuonna 1958 Lee Kai-
chen alkoi markkinoida yhdistelmaa, jossa on kiinalainen ja japani-
lainen helmitaulu paallekkain samassa kehyksessa. Sen kayttotapoina
mainitaan mainoksessa nelilaskintoimintojen lisaksi nelio- ja kuutio-
juuren maaraaminen."

http://www.math.jyu.fi/~kahanpaa/abacus ... Bjapani%22

Joker

Japanilaiset laskevat yhä kassalla helmitauluilla - eivät anna mielen tylsistyä!

Tuossa on ideaa!

Olen itsestäni valitettavasti huomannut, että päässälaskutaidoltani häviän varmaankin jo ekaluokkalaisille. Tätä vauhtia lasken 2:n kertotaulun laskimella jo muutaman vuoden kuluttua

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34596
tietää
Jostain dokumentista jäi mieleeni laskentatapojen vertailu. Helmitaulu on nopein äärmmäisen harjoitelleen ihmisen käsissä.



Minkälaisissa laskuissa? Yhteenlaskussa varmaan, jos laitetaan treenattu helmitaulumies ja normaali laskinmies. Kertolaskun kompleksisuus menee jo laskettavien lukujen pituuden neliössä, joten siinä helmitaulutyyppi häviää armotta. Monimutkaisemmissa laskutoimituksissa ero vain kasvaa laskimen hyväksi.

Helmitaulun etua yhteenlaskussakaan en usko, mikäli vastaan laitetaan yhtä harjoitettu laskimenkäyttäjä ja laskin, jossa on kunnon näppäimistö. Esimerkiksi kokeneet myyjät näpyttelivät hintoja aika tylyä tahtia ennen kuin viivakoodilaitteet tulivat kauppohin.

tiäremiäs

Japanissa halvat nelilaskimet on korvattu monesti helmitauluilla, koska helmitaulu on kuitenkin luotettavampi kun halvat ja huonot nelilaskimet.

Oletko joskus kenties nähnyt laskimen, joka laskee väärin? Et varmaankaan. Mitä tulee syöttövirheisiin, se on kiinni käyttäjän huolellisuudesta eikä laitteesta.

Kaipa japanissakin tietokoneet ja viivakoodit jylläävät. Jos joku friikki laskee helmitaululla, sitä tuskin kannattaa yleistää, vaikka se lieneekin Japanssa suositumpi harrastus kuin täällä.

Kyllä nelilaskin on pirun nopea, kun sen käyttöön rutinoituu ja sormet löytävät oikeille näppäimille ilman, että tarvitsee kyylätä koko ajan mitä painelee. Onhan käsin kirjoittaminenkin nopeampaa, kuin kymmensormijärjestelmä, jos ei ole koskaan vaivautunut jälkimmäistä opettelemaan.

Laskutikullakin on omat faninsa, mutta laskutikun huono puoli on siinä, ettei se anna eksakteja vastauksia. Mikäli haluaa laskun useamma desimaalin tarkkuudella, pitää vaivautua veivaamaan tikkua edestakaisin ja haarukoimaan tulosta, joka senkin jälkeen on aina hieman tulkinnanvarainen.

pullahiiri
Joker

Japanilaiset laskevat yhä kassalla helmitauluilla - eivät anna mielen tylsistyä!



Tuossa on ideaa!

Olen itsestäni valitettavasti huomannut, että päässälaskutaidoltani häviän varmaankin jo ekaluokkalaisille. Tätä vauhtia lasken 2:n kertotaulun laskimella jo muutaman vuoden kuluttua

Ala sitten harjoitella!

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Minä olen myös nähnyt mekaanisen laskimen, ja sain jopa kunnian purkaa ja öljytä sen. Mahtavan nerokas ja yksinkertainen konstruktio; ko. laskimella pystyi laskemaan yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Käyttöliittymänä oli kampi, 2 painiketta ja liukusäätimet kertojan/jakajan syöttämiseksi. Laskeminen oli senverran poikkeavaa että sitä piti ensin vähän opetella, mutta lopulta isojenkin kerto- ja jakolaskujen laskeminen oli sangen nopeaa. Palkintona sai kuulla mitä mainiointa rutinaa ja kellon kilkettä.

Heksu
Minä olen myös nähnyt mekaanisen laskimen, ja sain jopa kunnian purkaa ja öljytä sen. Mahtavan nerokas ja yksinkertainen konstruktio; ko. laskimella pystyi laskemaan yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Käyttöliittymänä oli kampi, 2 painiketta ja liukusäätimet kertojan/jakajan syöttämiseksi. Laskeminen oli senverran poikkeavaa että sitä piti ensin vähän opetella, mutta lopulta isojenkin kerto- ja jakolaskujen laskeminen oli sangen nopeaa. Palkintona sai kuulla mitä mainiointa rutinaa ja kellon kilkettä.

Itse olen käyttänyt muutaman kymmenen vuotta snurraa, siis Facitin, Burrughsin ym. mekaanisia kampikoneita ja käytän välistä edelleenkin. Opiskeluaikanani opinahjossani oli muuten vielä tiiviissä käytössä kaksi mekaanista differenssikonetta, toinen ruotsalaisvalmisteinen ja toinen auton kokoinen varhainen neuvostotuote Babbagen konseptin mukaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34596
Joker
Selviääkö ihminen tulevaisuudessa ilman apulaitteita?



Toivottavasti sellaisen ei ole tarvetta. Luonnonoloiltaan suotuisilla aluella pieni populaatio selviäisi kyllä, apinalauman tapaisissa oloissa. Tosin ihmisillä olisi aivot, ja pian he alkaisivat kehittää apulaitteita kepeistä ja kivistä alkaen.


Laskeminenkin laskimella ei suuremmin kehitä matemaattisia taitoja.

Siis häh? Mitä tulee alkeisartimetiikkaan ja pienien luonnollisten lukujen peruslaskutoimitusalgoritmien suoritusrutiiniin, niitä ei laskimella laskeminen kehitä. Toisaalta noista avuista on hyvin rajallisesti iloa edes arkielämässä, puhumattakaan laskentaa vaativasta työstä. Se nyt vain on niin, että jos meillä on tyypillinen keskisuuri probleema tieteellisessä ja teknisessä laskennassa, eli luokkaa 1E14 peruslaskutoimitusta 16 numeroisilla luvuilla, on aivan sama onko tietokoneohjelmaa vääntävä insinööri unohtanut ne kynäpaperialgoritmit vai ei. Tuollainen voi olla vaikka jonkin monimutkaisen rakenteen lujuslaskelmat.

Siinä merkitsee kyky ymärtää fysiikkaa ja matematiikkaa niin että pystyy ensin luomaan fysikaalisesta tilanteesta matemaattisen mallin. Useimmissa fysikaalisissa tapauksissa se on joukko osittaisdifferentiaaliyhtälöitä ja reunaehtoja. Differentiaali- ja integraalilaskenta on minusta sovellusten kannalta tärkein matematiikan ala. Sitten jatkuvat differentialiyhtälöt ja reunaehdot pitää muuntaa diskreettiin muotoon, jossa niiden ratkaisu onnistuu tehokkaasti tietokoneilla. Siihen tarvitaan lineaarialgebraa, joka on toinen erittäin hyödyllinen matematiikan osa-alue. Siinä pitää sitten ottaa huomioon aika- ja avaruusdiskretoinnin ja tietokoneen äärellisen laskentatarkkuuden aiheutamat virheet. Ellei niitä hallita, ohjelma antaa ulos silkkaa sontaa. Nuo mainitsemani matematiikan alat ovat käytännön kannalta kertaluokkia tärkeämpiä kuin mikään alkeisaritmetiikka. Se on likaista, tylsää ja virheille altista rutiinityötä, joka kuuluu erehtymättömille koneille.

Ja mitä tulee matemaattisiin taitoihin voin yleensä, nuo käytännön kannalta tärkeimmät matematiikan alat ovat vain hyvin pieni osa matematiinkan kokonaisuudesta. Matemaatikkovitsien mukaanhan "oikea" matematiikka alkaa vasta sitten kun tarkastellaan jotain eksoottisia rakennelmia joilla ei ole mitään käytännön hyötyä.

Joker

Japanilaiset laskevat yhä kassalla helmitauluilla - eivät anna mielen tylsistyä!

Muistan itsekin nähneeni joskus ylen kanavilla aihetta sivunneen dokumentti ohjelman. Muistini mukaan siinä esiteltiin japanilaisten nuorukaisten laskentaa alemmilla koulutasoilla helmitaulun avulla (ja perskules, kun niillä sormet vipelsi siinä taulussa vauhdilla parin lukuvuoden jälkeen). Varttuneempien koululaisten kuvattiin käyttävän samaa sormiliikettä ilmassa (ikään kuin käyttäisivät h.taulua) heidän suorittaessa vaikeita päässä laskuja. Muistelisin, että he pitivät myös koulujen välisiä kilpailuja päässä laskennassa ja helmitaululaskennassa (ehkä ne ovat vaan yhtä ylpeitä laskutaidosta kuin amerikkalaiset taidostaan tavata äidinkieltään )

En suosittelisi sitä korvaavaksi järjestelmäksi Suomeen, mutta pakko myöntää, että oli ne näppäriä lapsosia.

Ps. tämän dokumentin näkemisestä on aikaa, joten sisältö perustuu pelkkiin muistikuviin.

EDIT: Typo

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat