rekyylitön leka

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kertokaapas minkälaista fysiikkaa rekyylittömän lekan sisällä käy sitä käytettäessä?

Äänestä päätellen sen sisällä on jonkinlaisia kuulia tai jotain semmoista. Eräs kaverini väittää moisen laitteen tuhovoiman olevan paljon suurempi kuin tavanomaisella lekalla. Ihmettelin kovasti, että miten näin saattoi olla. Häne kertoi että jos peltiin lyödään eri paikkoihin vuoron perään saman mittaisilla lekoilla, joista toinen on rekyylitön ja toinen tavallinen, tuottaa rekyylitön suuremman lommon siitäkin huolimatta, että rekyylitön leka saattaa olla tavallista lekaa kevyempi. Miten ihmeessä saman mittaisella varrella ja pienemmällä massalla saadaan isompi tälli aikaiseksi? Mitä siellä lekan sisällä oikein tapahtuu, joka tuottaisi suuremman voiman pienemmällä massalla?

Kommentit (6)

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Tetrafuran
Kertokaapas minkälaista fysiikkaa rekyylittömän lekan sisällä käy sitä käytettäessä?

Rekyylitön leka ei kimpoa osuessaan kohteeseen. Lekan sisällä oleva massa jatkaa liikettään kun kuoriosa on jo tavoittanut iskeytymiskohteen pinnan. Näin iskuvoima ajoittuu pidemmälle ajalle ja kun iskeytymiskohteen muodonmuutos on alkanut, se jatkuu edelleen pienemmällä voimantarpeella. Myötörajan ylittämisen jälkeen muodonmuutokseen tarvitaan vähemmän voimaa. Jos koko voima kohdistuu hetkellisenä kohteeseen, aineen myötöraja ei ehdi ylittyä ja leka kimmahtaa takaisin.

Rekyylitön leka pyrkii sekin iskun voimasta kimmahtamaan takaisin, perässä tuleva massa palauttaa iskusuunnan kuitenkin takaisin alkuperäiseen suuntaan. Kyseessä on siis tavallaan iskurypäs, joka kohdistetaan yhteen paikkaan.

Lisäksi lekan itsensä palautuva muodonmuutos aiheuttaa sen kimahtamisen takaisin. Rekyylittömässä moukarissa muodonmuutos on pienempi, joten takaisinsingahtaminen (aktiovaikutus) jää vähäisemmäksi.

Vierailija
Tetrafuran
Hieno vastaus. Kiitos. Jotain tuollaista pidemmälle ajalle tulevaa iskurypästä ajattelinkin.

Kanadanmajavakin osaa lyödä hännällään hienoja iskuryppäitä .

Vierailija

Käytin tuossa kesällä Stanleyn AntiVibe vasaraa ja olin todella yllättynyt kun ranteeseen ei tuntunut minkäänlaista tärähdystä, löi mitä hyvänsä.
Ihan tavallisen näköinen 16oz vasara. Pitihän se nyt tarkistaa Stanleyn sivuilta, että joku tuning fork design siinä on. Yleensä en mainoslauseisiin usko, mutta tuo oli positiivinen yllätys.
Rekyylittömästä lekasta en tiedä muuta kun, että pienissä kumilekoissa on hiekkaa sisällä. Hyviä ainakin pihakivien asennuksessa.

Vierailija
David
Tetrafuran
Kertokaapas minkälaista fysiikkaa rekyylittömän lekan sisällä käy sitä käytettäessä?



Rekyylitön leka ei kimpoa osuessaan kohteeseen. Lekan sisällä oleva massa jatkaa liikettään kun kuoriosa on jo tavoittanut iskeytymiskohteen pinnan. Näin iskuvoima ajoittuu pidemmälle ajalle ja kun iskeytymiskohteen muodonmuutos on alkanut, se jatkuu edelleen pienemmällä voimantarpeella. Myötörajan ylittämisen jälkeen muodonmuutokseen tarvitaan vähemmän voimaa. Jos koko voima kohdistuu hetkellisenä kohteeseen, aineen myötöraja ei ehdi ylittyä ja leka kimmahtaa takaisin.

Rekyylitön leka pyrkii sekin iskun voimasta kimmahtamaan takaisin, perässä tuleva massa palauttaa iskusuunnan kuitenkin takaisin alkuperäiseen suuntaan. Kyseessä on siis tavallaan iskurypäs, joka kohdistetaan yhteen paikkaan.

Lisäksi lekan itsensä palautuva muodonmuutos aiheuttaa sen kimahtamisen takaisin. Rekyylittömässä moukarissa muodonmuutos on pienempi, joten takaisinsingahtaminen (aktiovaikutus) jää vähäisemmäksi.

Voi se joissain erityistapauksissa noinkin toimia, joskin epäilen (jokin myötövanhenemiseen liittyvä ilmiö voisi tulla kyseeseen). Yleensä kuitenkaan ei. Tuo rekyylittömän lekan antama impulssi osuttavaan kappaleeseen on suunnilleen sama kuin vastaavanpainoisen normaalin lekan, mutta koska impulssi tulee hitaammin, on maksimi pintapaine pienempi kuin tavallisella lekalla. Tästä on myös omakohtaista kokemusta: pohjavesimittaukseen käytettyjen putkien maahan hakkaamisessa tavallinen leka saa putken pään palasiksi jo muutamalla lyönnillä, mutta rekyylittömällä lekalla samoja putkia voi käyttää kerran toisensa jälkeen uusissa mittauksissa (siis lyödään uusiin paikkohin, kyseessä on kymmeniä-satoja lyöntejä per mittauspaikka). Näissä pohjavesiputkissa laitetaan "alasin" kiinni siihen putken päähän kierteellä. Ne kierteet ovat siinä kovimmassa kuormituksessa ja menevät rikki tavallisella lekalla. Myös siihen alasimeen tulee lommoja. Rekyylileka ei vaurioita kumpaakaan.

Peltien oikomisessa voi tulla kyseeseen myös muodonmuutosnopeus. Tavallinen leka aiheuttaa nopean muodonmuutoksen, jonka absorboima energiatiheys voi olla isompi kuin hitaan, joten iskuenergia absorboituu pienemmälle alalle kuin hitaammin toimivaa rekyylilekaa käytettäessä. Kyseessä on deformaation liittyminen dislokaatioiden liikkeeseen. Dislokaatiotioiden liike on jossakin määrin sekä aika-, lämpötila että jännitystasoriippuvainen ilmiö.

Käsiin tuo tavallinen leka täräyttää samoista syistä aika tavalla pahemmin.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
AJT

Voi se joissain erityistapauksissa noinkin toimia, joskin epäilen (jokin myötövanhenemiseen liittyvä ilmiö voisi tulla kyseeseen). Yleensä kuitenkaan ei.



Niin, itse asiassa tässä kohdin olin hyvin epävarma kannastani. Periaatteessa kuitenkin liikkeelle saatu on helpompi liikuttaa kuin liikkumaton, luulisin näin olevan myös muodonmuutoksen osalta.

AJT

Tuo rekyylittömän lekan antama impulssi osuttavaan kappaleeseen on suunnilleen sama kuin vastaavanpainoisen normaalin lekan, mutta koska impulssi tulee hitaammin, on maksimi pintapaine pienempi kuin tavallisella lekalla.



Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä.

AJT

Tästä on myös omakohtaista kokemusta: pohjavesimittaukseen käytettyjen putkien maahan hakkaamisessa tavallinen leka saa putken pään palasiksi jo muutamalla lyönnillä, mutta rekyylittömällä lekalla samoja putkia voi käyttää kerran toisensa jälkeen uusissa mittauksissa (siis lyödään uusiin paikkohin, kyseessä on kymmeniä-satoja lyöntejä per mittauspaikka). Näissä pohjavesiputkissa laitetaan "alasin" kiinni siihen putken päähän kierteellä. Ne kierteet ovat siinä kovimmassa kuormituksessa ja menevät rikki tavallisella lekalla. Myös siihen alasimeen tulee lommoja. Rekyylileka ei vaurioita kumpaakaan.



Tässä tulee mainitsemasi lisäksi mukaan myös tuo jo liikkeelle saadun muutoksen helppous, mukaanlukien tässä tapauksessa myös liikekitka, joka on pienempi kuin lepokitka.

AJT

Peltien oikomisessa voi tulla kyseeseen myös muodonmuutosnopeus. Tavallinen leka aiheuttaa nopean muodonmuutoksen, jonka absorboima energiatiheys voi olla isompi kuin hitaan, joten iskuenergia absorboituu pienemmälle alalle kuin hitaammin toimivaa rekyylilekaa käytettäessä. Kyseessä on deformaation liittyminen dislokaatioiden liikkeeseen. Dislokaatiotioiden liike on jossakin määrin sekä aika-, lämpötila että jännitystasoriippuvainen ilmiö.



No niin, tämä on sitten se mitä ajoin varsinaisesti takaa tuossa avauksessa, kumma juttu että en ole aikaisemin törmännyt tuohon asiaan, vaikka se koulutukseni puolesta pitäisi varmaan tiedossakin olla.

AJT

Käsiin tuo tavallinen leka täräyttää samoista syistä aika tavalla pahemmin.

Tuosta tulikin mieleeni, että käyttäjän kokema "tehokkaampi" muodonmuutos mielleyhtymänä saattaa johtua suureksi osaksi myös siitä että sillä rekyylitömällä lekalla uskaltaa sitten myös lyödä kovemmin eikä lyönti tunnu silti yhtä voimakkaalta.

Yksi juttu vielä voisi olla varren taipuma ja sen merkitys iskutilanteessa. Sehän toimii periaatteessa jousena, joka vähentää iskun tehoa ja ponnauttaa lekan irti kohteesta. Rekyylittömällä lekalla syntyy pienempi taipuma ja näin ollen vähäisempi suhteellinen voiman menetys.

Uusimmat

Suosituimmat