Seuraa 
Viestejä45973

Kuinka paljon vanhoihin autoihin voi laittaa %:na ruotsissa myytävää biobensiiniä? Sekun on paljon halvempaa ja ympäristöystävällisempää.

Onko totta että jos auto syö 100km matkalla 5l normaalia bensaa niin biobensaa se syö paljon enemmän? Esim 7l/100km?

Sivut

Kommentit (65)

Pitäisi kysyä auton valmistajan edustajan mielipidettä siitä mitä autossa suositellaan käytettäväksi (takuuehdot).
Kulutukseen vaikuttaa polttoaineen lämpöarvo ( bensa 43,5 ja etanoli 19,5 MJ/kg)Tiheys on samaa luokaa 0,75 ja 0,8 kg/L.

Jumalruoska
Kuinka paljon vanhoihin autoihin voi laittaa %:na ruotsissa myytävää biobensiiniä? Sekun on paljon halvempaa ja ympäristöystävällisempää.

Tuo biobensan "halpuus" on keinotekoisesti tehty Ruotsissa. Sitä tuetaan voimakkaasti. Jos se olisi samalla viivalla, kuin normaali bensa, niin eipä kauppa kävisi läheskään samalla tavalla kuin nyt. Toisaalta biobensan tukeminen näin alkuvaiheessa ei välttämättä ole mikään huono asia, koska se todellakin on ympäristöystävälisempää kuin perinteinen bensa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tapani
Toisaalta biobensan tukeminen näin alkuvaiheessa ei välttämättä ole mikään huono asia, koska se todellakin on ympäristöystävälisempää kuin perinteinen bensa.
Onko todellakin? Tuottaako viljelty etanoli todellakin enenmmän energiaa, kuin mitä sen tuottamiseen käytetyistä fossiilisista on saatu?

Jumalruoska
Kuinka paljon vanhoihin autoihin voi laittaa %:na ruotsissa myytävää biobensiiniä? Sekun on paljon halvempaa ja ympäristöystävällisempää.

Voi laittaa tankin täyteen eli 100 %.
Etanolia voi laittaa bensan sekaan n. 10 % ilman muutoksia.

ilesoft
tapani
Toisaalta biobensan tukeminen näin alkuvaiheessa ei välttämättä ole mikään huono asia, koska se todellakin on ympäristöystävälisempää kuin perinteinen bensa.
Onko todellakin? Tuottaako viljelty etanoli todellakin enenmmän energiaa, kuin mitä sen tuottamiseen käytetyistä fossiilisista on saatu?

Ei sen tuottamiseen tarvitse käyttää fossiilisia. Onhan niitä muitakin energialähteitä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
tiäremiäs
Etanolissa on parempi hyötysuhde kun bensiinissä. Etanolia vie moottori vähemmän kun bensiiniä. Paremminkin 5 l 100km etanolia ja 7l bensiiniä 100km

No ei varmasti ole - saman tehon tuottamiseen etanolia tarvitaan noin kaksinkertainen määrä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34766
tiäremiäs
Etanolissa on parempi hyötysuhde kun bensiinissä. Etanolia vie moottori vähemmän kun bensiiniä. Paremminkin 5 l 100km etanolia ja 7l bensiiniä 100km

Bensiinin lämpöarvo, eli poltettaessa syntyvä energia massayksikköä kohti, on noin kaksinkertainen etanoliin verrattuna. Siksi saman energiamäärän tuottamiseen pitää polttaa liki kaksinkertainen etanolimäärä. Etanolin ja bensan tiheydet ovat aika lähellä toisiaan.

Hyötysuhde taas on aivan eri asia. Se kertoo paljonko kone tekee työtä kun se saa jonkin määrän energiaa. Se on pikemminkin moottorin ominaisuus kuin polttoaineen. Sikäli kun bensaa ja etanolia poltetaan ottomoottoreissa, hyötysuhteissa ei ole merkittävää eroa.

tapani

Tuo biobensan "halpuus" on keinotekoisesti tehty Ruotsissa. Sitä tuetaan voimakkaasti. Jos se olisi samalla viivalla, kuin normaali bensa, niin eipä kauppa kävisi läheskään samalla tavalla kuin nyt. Toisaalta biobensan tukeminen näin alkuvaiheessa ei välttämättä ole mikään huono asia, koska se todellakin on ympäristöystävälisempää kuin perinteinen bensa.

2006 raportin mukaan

http://www.fas.usda.gov/gainfiles/200604/146187357.pdf#search=%22biofuel...

"Sweden’s rising ethanol consumption is based on imports. More than 80% of total Swedish ethanol consumption is sourced in Brazil"

Ja siellähän multikansalliset yhtiöt repivät tuon sokeriruon hinnan alas työntekijöiden vereslihasta jopa väkivallan ja terrorin kanssa jotta mm. ruotsalaiset voivat sitä halvalla ostaa. Puhumattakaan siitä ekologisesta vaikutuksesta mikä siellä uhkaa kun sademetsää kaadetaan näiden viljelysten alta pois. Joka ainut päivä.

Eli se että Ruotsalainen ekoauto tupruttaa puhtaampaa tuotetta ei vielä ole pelastus kun sen tuottamiseksi saadaan muualla vielä suuremmat tuhot aikaan. Vasta "eettisesti" puhtaan etanolin käyttö olisi sallittavaa. Tällöin voitaisiin laskea sen tuottamisen kulunut päästö vs. puhtaus.

Älkää kuitenkaan ymmärtäkö minua väärin, olen kuitenkin puhtaamman maailman
puolelle.

Volitans
tiäremiäs
Etanolissa on parempi hyötysuhde kun bensiinissä. Etanolia vie moottori vähemmän kun bensiiniä. Paremminkin 5 l 100km etanolia ja 7l bensiiniä 100km



No ei varmasti ole - saman tehon tuottamiseen etanolia tarvitaan noin kaksinkertainen määrä.

Etanolin valmistuksen raaka-aineet (biomassa) ovat puhdasta aurinkoenergiaa. Niiden viljely, talteenotto ja etanoliksi jalostus kuluttavat kyllä energiaa, mutta vähemmän kuin öljyn etsintä, poraaminen, kuljetus, jalostus ja jakelu.

Bioraaka-aineita kannattaa käyttää tuotantopaikan lähellä. Eli etanoli Brasiliassa, sen valmistuspaikalla. Sen käyttön mielekkyys vähenee sitä enemmän mitä kauemmas se kuljetetaan (kauemmaksi ei juuri saisi vietyä).
Etanolin käyttöominaisuudet kylmässä on muita polttoaineita huonompi. Ajoneuvot energiankuluttajana on muutoinkin pienehkö ryhmä.

Volitans
Tietääkös kukaan minkälaisen viljelysalan, vaikkapa Ruotsin kokoinen valtio tarvitsisi, jos meinaisi kokonaan öljystä luopua?

En tiedä Ruotsin lukuja, mutta pariin aikasempaan täällä käytyyn ihan vastaavaan jorinaan kaivoin joitakin lukuja. Siis jos autobensiini korvattaisiin täysin kotimaisella "peltometanolilla", niin sen viljelysalaksi tarvittaisiin noin 1,4 miljoonaa peltohehtaaria. Nykyinen Suomen yhteenlaskettu peltoviljelysala on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Eli edes maan kaikki nykyiset pellot eivät riittäisi tarpeellisen etanoli/metanoli määrän tuottamiseen.

Laskelma perustuu siihen, että Suomessa alkoholia saadaan peltohehtaarilta noin 2000 litraa. Öljyä (biodieseliä) saadankin sitten vain noin puolet, eli hehtaarilta 1000 litraa.

Etanolin/Metanolin tuottaminen on öljyä epäedullisempaa se vaatiman tislauksen vuoksi. Brasilijalaisen valmistajan mukaan (siellä) tuotettaessa energiaa 1,4* alkoholina.
Bio-öljyntuotanto on varmasti edullisempaa, koska tarvitaan vähemmän prosessointia (puristus ja esteröinti). Samalla sivutuotteena tulee hyvää rehua.
Öljy käy myös ravinnosi Etanolia paremmin.

Jotta lopullinen totuus hinnasta ei unohtuisi:

Verollinen hinta 1,159 €

Polttoainevero 0.5385 €
Lisävero 0.0423 €
Huoltovarmuusmaksu 0.0068 €
Arvonlisävero 0.209 €
Vero yhteensä 0.797 €
Veroton hinta 0.362 €

Veroa hinnasta 68.732 %

Ruotsi nyt on ruotsi

Puolitoista vuosikymmentä sitten ne "luopui" ydinvoimastakin
suuren rummutuksen säestämänä. OECD:n tilasto vuodelta 2005
kertoo Ruotsin kuuluvan niiden kuuden maan joukkoon, jossa
ydinvoimalla tuotettu sähkö lisääntyi eniten ja oli siinä joukossa,
jossa ydinsähkön osuus on yli 50%.

Hypokratian mallimaa

Varotaan ottamasta esimerkkiä, turha
hyvää viinaa on auton tankkiin kaataa,
juodaan se pois

Pari kysymystä bioetanolista:

Kuinka paljon energiaa tarvitaan yhden etanolilitran (tai kilon) tuottamiseen, suhteessa siitä saatavaan energiaan?

Jos etanolia aletaan rahtaamaan Brasiliasta (kuten Ruotsissa), mikä on fossiilisten polttoaineiden osuus energiasta, jota käytetään valmistusprosessiin (tislaus jne) ja logistiikkaan?

Hyvä selvitys ja kahlasin tuon läpi ja päällimmäinen sana ajatuksissa urakan jälkeen on:

Polttomoottori

Eikö liikettä saada aikaan mitenkään muuten, kuin polttamalla? Olemme edelleen kiinni aataminaikuisessa tekniikassa, vaikka työmatka- ja kaupunkiliikenne hoituisi varmasti sähkömoottorillakin. Tuli suunnilleen olo, että kaivetaan häkäpöntöt esiin.

Toinen huomio kiinnittyi biopolttoaineita tuottaviin kasveihin: poltettavaa litkua tehdään perinteisistä maissista, ohrasta, vehnästä, rypsistä... Miksei samantien polteta ruisleipää tai patonkia.

Työpaikkojen parkkipaikat ovat täynnä talvella käytettäviä lämmitystolppia. Pistetään töpseli työpäivän ajaksi kiinni, kuten nytkin ja ladataan akut sisätilan lämmityksen ohella.

Ja mikä ajaisi ihmisiä kohti sähköautoja? Reilut verohelpotukset tietenkin.

Suomessa sähköautosta joutunee maksamaan vieläkin "dieselveron"

Ruotsissa on käytössä erilaisia ns. ympäristöystävällisten ajoneuvojen (Miljöfordon, Miljöbil) määritelmiä. Verolainsäädännössä ympäristöystävällinen ajoneuvo (Miljöbil) on määritelty henkilöautoksi, joka osittain tai kokonaan käyttää etanolia, kaasua tai sähköä. Käytännössä tämä tarkoittaa FFV-etanoliautoja, metaanikäyttöisiä autoja ja hybridiautoja. Työsuhdeauton verotuksessa näitä auto31 ja kohdellaan tavallisia autoja lievemmin. Myös muunlaisia kannustimia käytetään
yleisesti. Esimerkiksi Tukholmassa ympäristöystävälliset autot (Miljöfordon) ovat vapautettuja uusista tietulleista. (Miljöfordon 2006)

Ei etanolin tuotanto nyt huono idea ole, mutta itse enemmän kannattaisin biodieseliä monestakin syystä.
Sen valmistus suomessa on mahdollista esim. sinapista jossa on varsin korkea öljypitoisuus. Esim Ekolaiho on tehnyt kokeita suomessa:

10 vuotta sinappidieseliä Suomessa

Äitienpäivänä vuonna 1993 käynnistyi Pöytyällä käytännön koe, jonka tarkoituksena oli selvittää montako viikkoa normaalikäytössä suomalainen traktori kävisi omatekoisella biodieselillä, joka oli valmistettu yksinkertaisesti sinapinsiemenistä puristamalla öljyksi maatilan omalla pienpuristimella Väinö Laihon kotitilalla Pöytyällä. Vastoin odotuksia moottori rikkoutui vasta kymmenennellä kasvukaudella . Käytännön koesarjan ohella on tehty Turun Ammattikorkeakoulussa sarja insinööritöitä tekn.tri Seppo Niemen johdolla. Moottorin rikkoutumisen syitä tutkii insinöörityönään Toni Nieminen.

SINAPISTA LYHYESTI

Sinappi sopii hyvin suomalaiseen maatalouteen mauste- ja öljykasviksi. Luonnonmukaiseen viljelyyn se sopii paremmin kuin rypsi, koska se ei ole niin herkkä tuholaisille ja kasvitaudeille. Hehtaarisato luomuviljelyssä jää 1000 kilon tasolle - öljyä saadaan noin 300 litraa hehtaarilta tuotos/panos- suhteella 4:1 .

KOEJAKSON HUOMIOITA

Koetraktoriin kertyi yhteensä 1900 työtuntia biopolttoaineella. Moottorin kansi avattiin esittelymielessä pariin otteeseen jakson alkuvaiheessa ja puolessa välissä. Polttoaine mahdollisti toimimisen aina 20 pakkasasteeseen saakka häiriöittä. Polttoaine puhdistettiin antamalla sen laskeutua kirkkaaksi ja käyttämällä puhdas osa. Polttoaineen suodin vaihdettiin viimeksi vuoden 1993 heinäkuussa. Käytännön kokeen suorittajan dipl.ins. Väinö Laihon mukaan syy konerikkoon oli tietoinen riskitason nostaminen yhdeksännen koevuoden lopulla: moottorissa alettiin käyttää ns. yleisöljyä ja polttoaineena käytettiin sinapinsiemenöljyeriä, jotka olivat yli 5 vuotta vanhempia. Kun ilmeni selviä konerikkoa ennakoivia ilmiöitä, päätettiin moottori ajaa "tilttiin". Niinpä kone leikkasi kiinni ja avattiin lähempää tarkastelua varten. Kuva avatun moottorin kolmannesta sylinteristä näytti tällaiselta:

Lisätietoja Väinö Laiho puh 050 5582 552 P.S. Traktorikokeen lisäksi saatiin Turun tullikamarilta lupa kokeilla sinapinsiemenöljyä Laihon perheen vanhassa Mercedes-autossa. Kahden ja puolen vuoden aikana ajettiin 50 000 mailia sinapinsiemenöljyn ja dieselöljyn seoksella. Koeajon keston määritti amerikkalaisten autotehtaiden käyttämä normi. Turun Ammattikorkeakoulujen insinööritöiden pohjalta on tehty 5 esitelmää SAE:n kongressien tarpeisiin. SAE on lyhenne amerikkalaisten autoinsinöörien yhdistyksestä. Sinappidiesel on näiden esitelmien ansiosta tullut laajojen tutkijapiirien tietoisuuteen ympäri maailman.




Neste on patentoinut uuden biodieselin jalostustekniikan, jonka ansiosta saadaan tuotettua erittäin korkealaatuista biopolttoainetta. Ensimmäinen suuri jalostamo aukeaa Porvooseen 2007 vuonna.
Polttoaine sopii suoraan vanhoihin diesel koneisiin, mutta korkean hinnan vuoksi sitä toistaiseksi käytetään seoksena. Se on laadultaan parempaa kuin öljypohjainen diesel(korkeampi oktaani) sekä se voitelee koneen paremmin, jolloin koneen elinikä pitenee.
http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,109,181,2198,5535
http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35;52;88;100;592;2430;2513

Mikä hyvä dieselissä on vieläpä verrattuna bensakoneeseen niin parempi hyötysuhde, jolloin kulutuskin on pienempää kuin vastaavassa bensakoneessa.

Jos jotain sitten peltoalat alkavat huolettaa niin biodieseliä voi valmistaa lähes kaikeasta biomassasta ja tällä hetkellä parhaimpia raaka-aineita ovat sinappi, rypsi sekä palmu-öljy. Tulevaisuuden mahdollisesti levät ovat hyvä biodieselin raaka-aine sillä ne eivät tarvitse maatalousmaita sekä ne ovat erittäin vaatimattomia. Parasta kuitenkin on, että joidenkin levälajien öljypitoisuus on jotain 90% luokkaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Biodiesel

Algae as an energy source
[edit]

Biodiesel production

http://www.eere.energy.govDepartment of Energy Aquatic Species Program; Biodiesel Production from Algae. (pdf)

Currently most research into efficient algal-oil production is being done in the private sector, but if predictions from small scale production experiments bear out then using algae to produce biodiesel may be the only viable method by which to produce enough automotive fuel to replace current world gasoline usage. Microalgae have much faster growth-rates than terrestrial crops. The per unit area yield of oil from algae,(estimated to be from between 5,000 to 20,000 gallons per acre, per year, is 7 to 31 times greater than the next best crop, palm oil(635gal). Algal-oil processes into biodiesel as easily as oil derived from land-based crops. The difficulties in efficient biodiesel production from algae lie not in the extraction of the oil, which can be done using methods common to the food-industry such as hexane extraction, but in finding an algal strain with a high lipid content and fast growth rate that isn't too difficult to harvest, and a cost-effective cultivation system (ie, type of photobioreactor) that is best suited to that strain. Open-pond systems for the most part have been given up for the cultivation of algae with high-oil content. Many believe that a major flaw of the Aquatic Species Program was the decision to focus their efforts exclusivly on open-ponds, this makes the entire effort dependent upon the hardiness of the strain chosen, requiring it to be unnecessarily resiliant in order to withstand wide swings in temperature and pH, and competition from invasive algae and bacteria. The energy that a high-oil strain invests into the production of oil is energy that is not invested into the production of proteins or carbohydrates, usually resulting in the species being less hardy, or having a slower growth rate. Algal species with a lower oil content, not having to divert their energies away from growth, have an easier time in the harsher conditions of an open system. Research into algae for the mass-production of oil is mainly focused on microalgae, (which is a term generally referred to as organisms capable of photosynthesis that are less than 2 mm in diameter, including the diatoms and cyanobacteria), as opposed to macroalgae, (ie. seaweed). This preference towards microalgae is due largely to its less complex structure, fast growth rate, and high oil content- (for some species). Some commercial interests into large scale algal-cultivation systems are looking to tie-in to existing infrastructures, such as coal power plants or sewage treatment facilities. This approach not only provides for the needs of the system, such as CO2 and nutrients, which, if the facility were built independently, would have to be otherwise acquired, but in addition it remediates waste.

Kuitenkin tärkein asia on se, että länsimaiden tulee katkaista öljy riippuvuus mahdollisimman pian ja uskon siihen olevan jo nyt teknisiä edellytyksiä, mutta tarvitaan vain aika paljon investointeja.

1) Öljyn saatavuus tulee epävarmaksi lähi-idän tilanteen vuoksi
2) Suuri aasian kulutus nostaa hintaa ja rajaa saatavuutta
3) peak oil lähestyy ja siihen paras keino varautua on pienentää öljy riippuvuutta
4) biopolttoaineet ovat luontoystävällisiä sekä vähentävät pienhiukkaspäästöjä

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat