Seuraa 
Viestejä45973

Voiko salama iskea suoraan veteen ja mitäs sitten tapahtuu? Kulkeeko salama veden pinnalla vai kenties pinnan alla?

Sivut

Kommentit (41)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luulisi, että kapea salama hajotessaan veteen ei kovin kauaksi ole tappava. Mitä kapeampi joki, sitä nopeampi virta. Eli järvessä salaman kapeus maalaisjärjelläni hajoaa tosi laajalle alalle, eikä tapa montakaan affenaa.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210

Loogista. Muutenhan rajun ukonilman jäljiltä pikkulätäköt olisivatkin yhtä kalasoppaa... Hemmetti että mä oon hauska kun on pikkuisen kuumetta. Anteeks'.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Aleka_Refor
Luulempa kuitenkin että salama etenee vedenpintaa pitkin jättäen kalat rauhaan. Mutta mitä tapahtuu onnekkaille uimareille?

Mikään sähköteoria ei taida tukea luuloasi.
Uimarin käy ehkä hassusti jos salamanisku osuu häneen. Hyvin todennäköistä.
Salamassa on valtava teho.
Googlella löytyy paljonkin tietoa.

Nyt lähtee hatusta.
Spekulointia.
Eli olisko syy siihen miksi kielletään uimaan meno ukkosella se että uimarin pää on korkein kohta koko järvessä ( ellei vieressä ole purjevenettä), joten salama todenkäköisemmin iskee siihen.

elba
Nyt lähtee hatusta.
Spekulointia.
Eli olisko syy siihen miksi kielletään uimaan meno ukkosella se että uimarin pää on korkein kohta koko järvessä ( ellei vieressä ole purjevenettä), joten salama todenkäköisemmin iskee siihen.

Tuo on nimenomaan se pääsyy. Mutta sitten on myös se, että jos salama iskee uimarin lähistöön veteen tai johtuu rannasta veteen, niin uimari voi saada tainnuttavan sähköiskun. Ja tästähän ei vedessä ollessa hyvää seuraa.

Mielenkiintoisia vastauksia!

Pihallani riehui heinäkuussa ukkonen, ja salama valitsi pihapuista lyhyimmän eli pirstoi sen säleiksi! (Onneksi ei taloani)

Voisivatko palstan viisaat vastata peruskysymyksen kahteen kohtaan:

1. Miksi salama ei valinnut korkeinta puuta?
2. Miksi salama ei valinnut kotiini tulevaa sähkölinjaa, joka on päätepiste kilometrin jonossa?

Kiitos jo etukäteen vastauksista!

Hyvä kysymys kun edes salaman syytä ei tiedetä.
Minä koin samanlaisen salaman tekemän puun pirstomisen muutamankymmenen metrin päästä. Vaikuttavaa.

Vielä vaikuttavampaa on se että tiedän miehen jota on salama iskenyt kolmesti. Karvasyylä-teppo. Jälkiä iskuista ei tosin näy ku psyykessä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Tarkkailija
Mielenkiintoisia vastauksia!

Pihallani riehui heinäkuussa ukkonen, ja salama valitsi pihapuista lyhyimmän eli pirstoi sen säleiksi! (Onneksi ei taloani)

Voisivatko palstan viisaat vastata peruskysymyksen kahteen kohtaan:

1. Miksi salama ei valinnut korkeinta puuta?
2. Miksi salama ei valinnut kotiini tulevaa sähkölinjaa, joka on päätepiste kilometrin jonossa?

Kiitos jo etukäteen vastauksista!

Salama kulkee sitä tietä mikä kulloinkin on parhaiten johtava. Varsinkin sateella ilman sähkönjohtavuus voi rajustikin heitellä. Tämä tekee ukkoselta suojautumisen erityisen vaikeaksi. Ilmassa olevat aerosolit (esim. havupuiden erittämät) tuovat myös ennakoimattomuutta kuvioon.

Lisäksi eri puiden sähkönjohtavuudessa on eroja. Ainakin kuusen iskevä salama kulkee yleensä rungon sisällä, kun taas kesäpaikan pihakoivussa on pinnassa kulkeva musta vana.

Salaman laukaisijana voi olla vaikkapa kosminen säde, joka ionisoi sopivasti ilmaa ja saa aikaan otolliset paikalliset olosuhteet salaman etenemiselle.

Olin 5 vuotta sitten metsurin hommissa ja kerran pideltiin sadetta autossa kun salama iski n. 50 metrin päähän metsikköön halkaisten 20 metrisen kuusen keskeltä pituussuuntaan. Toinen puoli jäi pystyyn ja toinen kaatui maahan... mutta siinä oli vieressä korkeampia puita että tiedon mukaan salaman ei olisi pitänyt iskeä kyseiseen puuhun. Ja kaikki puut olivat kuusia.

Sukulaisella salama iski kuuseen josta se lähti spiraalimaisesti (jäljistä päätellen) alaspäin, matkasi tästä vanhan kiviaidan läpi heitellen muutamia kiviä. Kiviaidasta matka jatkui 10 m päässä olevaan paskahuussiin jossa salama heitti ryynit seinille.
Siinä hiukan oli ihmettelemistä.

Salamann ymmärtää paremmin kun tietää että salaman jännite voi olla yli
500 000 V ja virta yli 30 000 A. Voi laskea tehoa...
Salama on iskenyt palan siirtolohkareesta.

Jostain olen kuullut sellaisia salamojen syntyteorioita, että kun sähkökentän voimakkuus on riittävän suuri (vähän ennen ukonilman tuloa) varautuneesta maasta ja pilvestä lähtee ns. esisalamoja (en muista muuta nimeä) ja kun maasta ja pilvestä lähteneet esisalamat kohtaavat toisensa muodostuu maan ja pilven varauksien välille purkauskanava, jota myöten varaus kulkee eli nähdään salama.

Toinen outo asia ukkoseen liittyen ovat keijukaissalamat. Niistä on saatu kuvia videollekin, mutta äsken googlettamisen tuloksena ei löytynyt. Niitä ei kyllä mitkään amatöörikuvaajat saakaan filmille. Mutta takaisin, keijukaissalamat esiintyvät pilven yläosissa ja iskevät ylöspäin hajoten viuhkaksi. Korkeimmat iskevät jopa 90 km:n korkeuteen.

Ceska

Toinen outo asia ukkoseen liittyen ovat keijukaissalamat. Niistä on saatu kuvia videollekin, mutta äsken googlettamisen tuloksena ei löytynyt. Niitä ei kyllä mitkään amatöörikuvaajat saakaan filmille. Mutta takaisin, keijukaissalamat esiintyvät pilven yläosissa ja iskevät ylöspäin hajoten viuhkaksi. Korkeimmat iskevät jopa 90 km:n korkeuteen.

Nuo keijusalamat (ei keijukais) kuuluvat ns. yläsalamiin eli mesosfäärissä tai korkeammalla esiintyviin. Samaan luokkaan kuuluvat myös kajosalamat. Nämä yläsalamat löydettiin vasta noin 10 vuotta sitten ja niiden syntymekanismit eivät vielä ole täysin tunnettuja.

Googlen kuvahaulla näistä löytyy kyllä hienoja kuvia. Käytä hakusanoina sprites lightning tai elves lightning.

Löytyi hyvä sanasto:
http://www.ava.fmi.fi/~tjt/ilmasahkosanasto.html

"keijusalama (red sprite)

Yläsalamoihin kuuluva heikko valoilmiö, joka esiintyy erittäin laajan ja voimakkaan ukkosalueen yläpuolella ja liittyy tavallista voimakkaampaan salamaan, luuluavasti positiiviseen ukkosen loppuvaiheessa. Esiintyy yksin tai muutaman ryhmässä korkeana suihkulähdemäisenä patsaana ja sisältää jonkin verran korkeusrakennetta. Väri on lähinnä punainen. Kirkkain osa on korkeusvälillä 65-75 km ja korkeimmat säikeet ulottuvat 90 km korkeuteen. Reunoilta ulottuu alaspäin ohuita säikeitä, jotka alempana muuttuvat sinisiksi ja häviät 40 km korkeudessa. Kirkkaus on samaa luokkaa kuin revontulissa, ja valoenergia 10-50 kJ (teho 5-25 MW). Ilmiön synnyttämiseen tarvittava sähköteho lienee tuhatkertainen. Ensimmäiset varmat havainnot tehtiin vasta 1989. Katso myös: viuhkasalama, kajosalama."

"maasalama

Salamapurkaus pilven (jonkin) varauskeskuksen ja maan välillä. Useimmiten kyseessä on pilven keskiosan negatiivinen, lumirakeita ja rakeita sisältävä varauskeskus, joilloin puhutaan negatiivisesta salamasta. Positiiviset salamat, joita Suomessa on 10-20 % maasalamoista, lyövät yleensä pilven huipun positiivisesta jääkidealueesta. Negatiivinen salama saa tavallisesti alkunsa pilven alaosan heikomman positiivisen varauksen alueesta, josta kanava kasvaa positiivisena esisalamana kohti negatiivista keskusta ja negatiivisena esisalamana kohti maata (katso: esisalama). Kun viimeksi mainitun kärki on saapunut noin 100 m korkeudelle maasta, mastosta tai muusta kohteesta, tästä nousee ns. vastasalama, joka tavoittaa kärjen ja täydentää kanavan pilven ja maan välillä. Samalla kanavaa pitkin ylöspäin etenee nopea, voimakas ja kirkas pääsalama, joka neutraloi kanavan (itse asiassa esisalamakanavan elektronit virtaavat maahan). Negatiivisessa salamassa voi esisalama-pääsalamapareja eli iskuja (osaiskuja) olla yksi tai useampia; niiden lukumäärää sanotaan salaman kerrannaisuudeksi. Puolet on yksi-iskuisia, neljäsosa kaksi-iskuisia jne, ja toisinaan kerrannaisuus on pitkälti toista kymmentä. Ensimmäisen iskun esisalama on aina askeltava, myöhempien iskujen esisalama alkaa nuolisalamana (katso: esisalama). Jos kuitenkin iskun jälkeen virta kanavassa sammuu alle 0.1 sekunnissa, seuraava nuolisalama muuttuu usein askeltavaksi ja saattaa avata uutta kanavaa, jolloin salaman kokonaisuudessaan nähdään haarautuvan: eri iskut osuvat eri kohtiin. Jos heti iskun jälkeen kanavassa kulkee heikohkoa ns. jatkuvaa virtaa, kanava voi pysyä sammumatta (johtavana) jopa puoli sekuntia, jonka kuluessa nuolisalama pääsee maahan asti ja uusi pääsalama kulkee samassa kanavassa."

Salamia suomessa on 0,8 per neliökilometri vuodessa. Voi vain kuvitella niiden yhteisen energiamäärän.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat