Seuraa 
Viestejä45973

Tietäiskö joku kirjasarjan joka olisi hyvä lukion fysiikan itseopiskeluun?
Minulla on pari osaa Lehdon fysiikka-sarjasta, mutta ne ei näytä hirveen hyvältä itseopiskelumateriaalilta.

Sivut

Kommentit (30)

Ei mulla ole.
No, täytyy vaan ryykätä kirjastoon ja katsoa itse joku mahd. yksinkertanen sarja.
Mutta jos joku tietäis jonkun sarjan tai kertauskirjan tai jtn. niin olis kiva tietää, onhan tää tiedepalsta. Toisaalta jos kaikki on käynyt lukionsa joskus vuonna nakki, niin ei sitten mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miksi lukion fysiikka?
Jos haluaa oppia fysiikkaa, eivät ne tunnu parhailta kirjoilta siihen. Kirjastossa onnistu vertailla eri kirjoja.
Sattumoisin lainasin hyvältä vaikuttavan sarjan:
Kari Suvanto, Kari Laajalehto: Tekniikan fysiikka 1/2 ISBN 951-37-4426-4

Oletko hyvä matematiikassa? Pystytkö opiskelemaan sitä itsenäisesti integrointiin asti? Ostin kirjan Young & Freedman: University Physics with Modern Physics ja se on todella hyvä ja selkeä. Siinä on lukion asiat vähän laajemmin.

Tarvisin lukion fysiikkaa ens vuonna pääsykokeissa ja matikasta en hirveästi muista enää.
Kiitos noista kirjasuosituksista, löysin jo muutaman kirjastosta.

Mizar
Tarvisin lukion fysiikkaa ens vuonna pääsykokeissa ja matikasta en hirveästi muista enää.
Kiitos noista kirjasuosituksista, löysin jo muutaman kirjastosta.

Jos todella tarvitset LUKION fysiikkaa pääsykokeessa, etkä paljon muista matematiikasta, niin sinulla on helkkarin kiire palautella matematiikkaa mieleen. Eikä pelkästään palauttaa, vaan oppia vähän lukiotasoista matematiikkaa. Jos aika on kortilla, niin keskity aluksi suureytälöiden ratkaisemiseen.

Periaatteessahan lukion fysiikassa ei tarvitse kummoisia matematiikan taitoja (sähkömagnetismia lukuun ottamatta).
Derivoinnin ymmärtämisestä on jotain hyötyä ja toisen asteen yhtälöön törmää harvoin. Integroimiseen en ole törmännyt kertaakaan.

Pääsykokeissa taitaa kysymykset olla pelkästään laskuja? Nykyäänhän lukio fysiikka painottuu entistä enemmän asioiden ymmärtämiseen ja selittämiseen.

Itse olen fysiikat opiskellut Tammi sarjasta. Kirjakaupoissa taitaa nykyään olla lähinnä noita uuden opintosuunnitelman kirjoja.

Itse panostaisin nopeaan uudelleen oppimiseen seuraavalla tavalla:
Mekaniikka (helppo omaksua ja ymmärtää)
Lämpäoppi
Aaltoliike
Moderni fysiikka
Sähkö ja sähkömagnetismi

Vaihtovirtaan ei minusta kannata edes tikulla koskea jos ajan kanssa on ongelmia. Muutenkin sähköoppi tuntuu aika suurelta osin matemaattiselta konstruktiolta lukiotasolta. Ts. Lasketaan kaavoilla, mutta ei oikeastaan ymmärretä mitä lasketaan.

Sarmal
Pääsykokeissa taitaa kysymykset olla pelkästään laskuja? Nykyäänhän lukio fysiikka painottuu entistä enemmän asioiden ymmärtämiseen ja selittämiseen.



Harvoissa kursseissa noin, useimmissa opetellaan jokin asia välttävästi ja sijoitetaan lukuja kaavoihin, joskus joskaan ei kovin usein saattaa vastaan tulla myös luovaa, soveltavaa laskemista.

Vaihtovirtaan ei minusta kannata edes tikulla koskea jos ajan kanssa on ongelmia. Muutenkin sähköoppi tuntuu aika suurelta osin matemaattiselta konstruktiolta lukiotasolta. Ts. Lasketaan kaavoilla, mutta ei oikeastaan ymmärretä mitä lasketaan.

Minullapa oli tuo keväällä ja rehellisesti sanoen jäi kyllä kuvailemasi mukaiselle tasolle ymmärrys. Laskuja ei ollut hirvittävissä määrin ja nekin jotka olivat jäivät käymättä läpi kunnolla. Esimerkiksi virtapiirilaskut, vaikka helpoimmillaan läpihuutojuttuja, jäivät totaalisen tietämättömyyden verhon taa. Opetus ei vastannut lainkaan kirjan vaatimaa tasoa ja koekin oli mikstuura asioita, joita ei opeteltu kunnolla ja materiaalia yläasteelta. "Missä arkipäivän ilmiöissä tapahtuu varausten siirtymistä?", mitä helvettiä?

Sarmal
Vaihtovirtaan ei minusta kannata edes tikulla koskea jos ajan kanssa on ongelmia. Muutenkin sähköoppi tuntuu aika suurelta osin matemaattiselta konstruktiolta lukiotasolta. Ts. Lasketaan kaavoilla, mutta ei oikeastaan ymmärretä mitä lasketaan.

Jos näin on päässyt käymään, niin silloin ei ole opiskellut asiaa riittävän hyvin. Mikään fysiikan osa-alue ei saa olla vain kaavojen pyörittelyä tietämättä mitä laskee.

Paisa
Opetus ei vastannut lainkaan kirjan vaatimaa tasoa ja koekin oli mikstuura asioita, joita ei opeteltu kunnolla ja materiaalia yläasteelta.



Todennäköisesti opettajasi ei itsekään ollut sisäistänyt sähkömagneettisia ilmiöitä riittävän hyvin, jos näin on päässyt käymään.

Paisa
"Missä arkipäivän ilmiöissä tapahtuu varausten siirtymistä?", mitä helvettiä?

Kaikessa, missä voit kuvitella sähköä käytettävän hyväksi! Ihan kaikessa! Tai jos tarkoitit varausten jakautumista (sähköinen influenssi), niin kampaa vaikka hiuksiasi, niin kyllä kampa ja hiukset saavat sähköiset varaukset.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33743
Kale
Sarmal
Vaihtovirtaan ei minusta kannata edes tikulla koskea jos ajan kanssa on ongelmia. Muutenkin sähköoppi tuntuu aika suurelta osin matemaattiselta konstruktiolta lukiotasolta. Ts. Lasketaan kaavoilla, mutta ei oikeastaan ymmärretä mitä lasketaan.

Jos näin on päässyt käymään, niin silloin ei ole opiskellut asiaa riittävän hyvin. Mikään fysiikan osa-alue ei saa olla vain kaavojen pyörittelyä tietämättä mitä laskee.

Lukiotasolla on se ongelma, ettei integraali ja differentiaalilaskentaa haluta tuoda fysiikkaan. Silloin fysiikka rajoittuu väkisinkin äärimmäisen yksinkertaisiin erikoistapauksiin, ja koko hommasta jää väkinäinen kuva. Kunnollinen ymmärtäminen vaatisi joka tapauksessa huomattavasti enemmän resursseja kuin lukiossa on varaa käyttää. Kyllä nämä asiat pitää opetella pariin kolmeen kertaan täydentäen osaamista välillä. Lukiotasolla pitäisi vain muistaa tähdentää, että tämä on alkeistapausten pinnallista käsittelyä eikä antaa opiskelijoille kuvaa liiallisesta osaamisesta.

Yleensä syy opiskelijan ymmärryksen puutteeseen millään tasolla ei suinkaan ole liiassa kaavojen pyörittelyssä, vaan liian vähäisessä. Fysiikkaa ei opi opetusta kuntelemalla tai kirjaa lukemalla, vaan nimenomaan laskuja laskemalla. Aikansa kun tuskan hiki otsalla vääntää, kyllä sitä sitten tajuaa mitä on tekemässä. Tuota ahaa-elämystä ei saa muuten kuin laskemalla.

Itsekin suosittelen pinnallisten ja usein epäselvien lukiokirjojen sijaan noita amerikkalaisia korkeakoulujen peruskurssijärkäleitä. Niissä käydään asiat sen verran suomalaista lukiokurssia syvällisemmin, että homman perusteet voi ymmärtää eikä se välttämättä jää pelkäksi väkinäiseksi kaavakokoelmaksi, mutta mihinkään tappotahtiin ei niissä kuitenkaan mennä. Haittana sitten on vieras kieli ja esitietovaatimukset matematiikassa. Integraali- ja differentiaalilaskun perusteet pitää osata.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Neutroni

Yleensä syy opiskelijan ymmärryksen puutteeseen millään tasolla ei suinkaan ole liiassa kaavojen pyörittelyssä, vaan liian vähäisessä. Fysiikkaa ei opi opetusta kuntelemalla tai kirjaa lukemalla, vaan nimenomaan laskuja laskemalla. Aikansa kun tuskan hiki otsalla vääntää, kyllä sitä sitten tajuaa mitä on tekemässä. Tuota ahaa-elämystä ei saa muuten kuin laskemalla.

Olen osittain samaa mieltä. Kyllä asian hahmottaminen mielikuvien kautta auttaa ymmärtämään myös tuota matemaattista käsittelyä ja ennenkaikkiea antaa kyvyn luoda itse matemaattisia yhtälöitä, mikäli niitä ei ole asiaan liittyen valmiina olemassa.

Tärkeitä käsitteitä ovat erilaiset verrannollisuudet ja niitä hyväksikäyttäen suureyhtälöiden muodostaminen / hahmottaminen.

Itse pärjäsin opinnoissani hyvin, kun opiskelin perusasiat kunnolla. Tarvittaessa kykenin hahmottamisen kautta / päättelemällä luomaan tarvittavat yhtälöt. Sattuipa kerran niinkin, että termodynamiikan tehtävästä olin saanut nolla pistettä. Kun esitin ratkaisumallini opettajalle, sain täydet pisteet. Olin yhdistellyt eri menetelmiä fysiikasta / kemiasta ja termodynamiikasta, joka nopeutti tehtävää suuresti ( lyhyehkön laskelma johdosta opettaja kuvitteli minun kopioineen oikean vastauksen ).

Suuruusluokkien hahmottamista runsas laskeminen helpottaa huomattavasti.

Kale
Sarmal
Vaihtovirtaan ei minusta kannata edes tikulla koskea jos ajan kanssa on ongelmia. Muutenkin sähköoppi tuntuu aika suurelta osin matemaattiselta konstruktiolta lukiotasolta. Ts. Lasketaan kaavoilla, mutta ei oikeastaan ymmärretä mitä lasketaan.

Jos näin on päässyt käymään, niin silloin ei ole opiskellut asiaa riittävän hyvin. Mikään fysiikan osa-alue ei saa olla vain kaavojen pyörittelyä tietämättä mitä laskee.
’’

Tottakai vikaa on myös omassa opiskeluun panostamisessa. Pointtini oli se, että sähkämagnetismissa tulee eteen sellaisia asioita, että niiden omaksuminen a) on huomattavasti haastavampa kuin muut aiheet b) vaativat matemaattisia taitoja mitä muut asiat eivät vaadi. (induktiolait ilman derivoimisen osaamista on melkoisen haastavaa)

Paisa
Sarmal
Pääsykokeissa taitaa kysymykset olla pelkästään laskuja? Nykyäänhän lukio fysiikka painottuu entistä enemmän asioiden ymmärtämiseen ja selittämiseen.

Harvoissa kursseissa noin, useimmissa opetellaan jokin asia välttävästi ja sijoitetaan lukuja kaavoihin, joskus joskaan ei kovin usein saattaa vastaan tulla myös luovaa, soveltavaa laskemista.



Puhutko nyt uudistuneesta opetussuunnitelmasta? Esimerkiksi fysiikka ainerealihan painottuu entistä enemmän juuri esseevastauksiin verrattuna aikaisempaan.

Varmasti painotukset ovat myös kirjasarja kohtaisia. Esimerkiksi kahden eri kirjasarjan ensimmäinen kurssi. Toisessa on 116 (kirjayhtymä) ja toisessa 27 (WSOY) laskutehtävää. Sähkömagnetismi tilanne tasoittuu vähän 155-117

Mielestäni on täysin oikea suunta, että fysiikan ensimmäinen kurssi (kaikille pakollinen) painottuu juuri fysiikan asioiden pintaraapaisuun sen sijaan, että lasketaan koko kurssi.

David
Kyllä asian hahmottaminen mielikuvien kautta auttaa ymmärtämään myös tuota matemaattista käsittelyä ja ennenkaikkiea antaa kyvyn luoda itse matemaattisia yhtälöitä, mikäli niitä ei ole asiaan liittyen valmiina olemassa.

Enpä kanssasi voisi enempää olla samaa mieltä tuosta asiasta. (Lukio tason fysiikka siis itsellä takana). Fysiikassa on minulle mielekkäämpää ensin ymmärtää mielikuvien kautta asiat ja sen jälkeen vasta tulee matemaattinen ratkaisu. Lukio fysiikkahan tosin on sitä tasoa, että pelkällä laskujen osaamisella ja ulkoa opettelemalla saavuttaa kiitettäviä tuloksia.

David
Neutroni

Yleensä syy opiskelijan ymmärryksen puutteeseen millään tasolla ei suinkaan ole liiassa kaavojen pyörittelyssä, vaan liian vähäisessä. Fysiikkaa ei opi opetusta kuntelemalla tai kirjaa lukemalla, vaan nimenomaan laskuja laskemalla. Aikansa kun tuskan hiki otsalla vääntää, kyllä sitä sitten tajuaa mitä on tekemässä. Tuota ahaa-elämystä ei saa muuten kuin laskemalla.



Olen osittain samaa mieltä. Kyllä asian hahmottaminen mielikuvien kautta auttaa ymmärtämään myös tuota matemaattista käsittelyä ja ennenkaikkiea antaa kyvyn luoda itse matemaattisia yhtälöitä, mikäli niitä ei ole asiaan liittyen valmiina olemassa.

Tärkeitä käsitteitä ovat erilaiset verrannollisuudet ja niitä hyväksikäyttäen suureyhtälöiden muodostaminen / hahmottaminen.

Itse pärjäsin opinnoissani hyvin, kun opiskelin perusasiat kunnolla. Tarvittaessa kykenin hahmottamisen kautta / päättelemällä luomaan tarvittavat yhtälöt. Sattuipa kerran niinkin, että termodynamiikan tehtävästä olin saanut nolla pistettä. Kun esitin ratkaisumallini opettajalle, sain täydet pisteet. Olin yhdistellyt eri menetelmiä fysiikasta / kemiasta ja termodynamiikasta, joka nopeutti tehtävää suuresti ( lyhyehkön laskelma johdosta opettaja kuvitteli minun kopioineen oikean vastauksen ).

Suuruusluokkien hahmottamista runsas laskeminen helpottaa huomattavasti.

Eikös empiirisesti tai päättelyllä (ei siis johtamalla) määritettyä yhtälöä kutsuta kaavaksi? Varsinaista johtamistahan ei lukiossa kovin paljon tehdä ja matemaatikkokaverini ovat antaneet ymmärtää että Lukiojohtamiset ovat yksinkertaistettuja (joihin yksinkertaisena ihmisenä tyydyn ).

Kaavamaisen ajattelun oppimisesta on kyllä suuri hyöty muilla tieteen aloilla kuin fysiikassa, kaavamainen ajattelu kun on loogista ja kertoo miten tulee toimia silloinkin kun kaavan muuttujat eivät ole mitattavissa tarkasti. Halutessa maksimoida asia X katsotaan minkä suuruus on suoraan verrannollinen x:ään ja maksimoidaan tämä, kääntäen verrannolliset minimoidaan. Tämä on sitä mitä kutsun terveeksi järjeksi.

Kaavamainen ajattelu ei vain toimi säätöjärjestelmässä jossa on paljon satunnaismuuttujia kuten ekologiassa. Tässä vaaditaan logiikkaa ehtolauseineen.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Skitsorusina

Eikös empiirisesti tai päättelyllä (ei siis johtamalla) määritettyä yhtälöä kutsuta kaavaksi? Varsinaista johtamistahan ei lukiossa kovin paljon tehdä ja matemaatikkokaverini ovat antaneet ymmärtää että Lukiojohtamiset ovat yksinkertaistettuja (joihin yksinkertaisena ihmisenä tyydyn ).
.

Suureyhtälöistä tässä tapauksessa oli kuitenkin kysymys ( ei lukiotasoa ). Tietysti tuo johtaminen on vähän laaja käsite, eli puhutaanko tutkimukseen pohjautuvasta teoreettisesta yhtälöiden muodostamisesta vaiko yhtälöiden muodostamisesta ennestään tunnettujen asioiden yhdistämisen kautta.

Henkilön omaamista fysikaalisella ajattelulla helposti pääteltävistä käytännön toimintatavoista kykenee myös arvioimaan henkilön fysiikan osaamistasoa. Esim jos henkilö käytännön elämässään lähtee vetämään jokkisautoa pois ojasta siten että ajaa vetoauton ojassa olevan viereen jättää 20 metriä löysää narua, kiinnittää köyden pään vedettävän ralliauton lampun kohdalla olevasta reijästä ja lähtee kolmosvaihteella vedättämään vetoautolla täysiä, kunnes tulee äkkipysäys niin en tämän jälkeen välitä mitään hänen ammattikoulun fysiikka-arvosanoistaan.

Sama pätee fysikaalisiin biologian ja lääketieteen toimintatapoihin.

Tämä topikki voisi hyvin olla Vastaajan yritys päästä sisään reaalimaailmaan. Jo olisi korkea aika.

Jos näin ei ole, pyydän nöyrästi anteeksi.

Neutroni
Lukiotasolla on se ongelma, ettei integraali ja differentiaalilaskentaa haluta tuoda fysiikkaan. Silloin fysiikka rajoittuu väkisinkin äärimmäisen yksinkertaisiin erikoistapauksiin, ja koko hommasta jää väkinäinen kuva. Kunnollinen ymmärtäminen vaatisi joka tapauksessa huomattavasti enemmän resursseja kuin lukiossa on varaa käyttää. Kyllä nämä asiat pitää opetella pariin kolmeen kertaan täydentäen osaamista välillä. Lukiotasolla pitäisi vain muistaa tähdentää, että tämä on alkeistapausten pinnallista käsittelyä eikä antaa opiskelijoille kuvaa liiallisesta osaamisesta.

Suomen koulujärjestelmässä voisi peruskouluun palauttaa tasokurssit peruskoulun puolelle. Tällöin olisi mahdollista järjestää lukion matematiikanopetus siten, että differentiaali- ja integraalilaskentaa voitaisiin opettaa jo vuotta aiemmin, kuin nyt. Silloin sen voisi sisällyttää fysiikankin opiskeluun.

Neutroni
Yleensä syy opiskelijan ymmärryksen puutteeseen millään tasolla ei suinkaan ole liiassa kaavojen pyörittelyssä, vaan liian vähäisessä. Fysiikkaa ei opi opetusta kuntelemalla tai kirjaa lukemalla, vaan nimenomaan laskuja laskemalla. Aikansa kun tuskan hiki otsalla vääntää, kyllä sitä sitten tajuaa mitä on tekemässä. Tuota ahaa-elämystä ei saa muuten kuin laskemalla.

Pitää kuitenkin muistaa, että fysiikka on KOKEELLINEN luonnontiede. Varsinkin opiskelun alkuvaiheessa pitäisi tehdä riittävästi kokeita sen verran rauhallista tahtia, että oppilaatkin tietävät, mitä ollaan tekemässä. Käsittääkseni peruskoulussa fysiikkaa ja kemiaa opetetaan liian nopeaan tahtiin, jolloin oppilaille ei käytännössä jää paljoakaan mieleen. Sitten lukiotasolla voitaisiin matematiikan määrää lisätä, kun peruskoulussa oltaisiin totuttu kuvailevaan ja ilmiöitä ymmärtävään fysiikkaan.

Neutroni
Itsekin suosittelen pinnallisten ja usein epäselvien lukiokirjojen sijaan noita amerikkalaisia korkeakoulujen peruskurssijärkäleitä. Niissä käydään asiat sen verran suomalaista lukiokurssia syvällisemmin, että homman perusteet voi ymmärtää eikä se välttämättä jää pelkäksi väkinäiseksi kaavakokoelmaksi, mutta mihinkään tappotahtiin ei niissä kuitenkaan mennä. Haittana sitten on vieras kieli ja esitietovaatimukset matematiikassa. Integraali- ja differentiaalilaskun perusteet pitää osata.

Nämä suosittelemasi kirjat ovat hyviä, jos osaa matematiikkaa riittävästi. Käytännössä kuitenkin vasta yliopistotasolla. Osa suomalaisista lukion fysiikan kirjasarjoista varmaan on hyviäkin, mutta taitaapa se valtaosa olla aika mitäänsanomatonta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat