leukemia ALL

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

onko täällä ketään joka sairastaa syöpää?minä sairastan itse leukemia ALL:ää joka on verisyöpä.haluaisin kuulla tarinoitanne

Kommentit (12)

Vierailija

En itse sairasta syöpää, ainakaan tietääkseni. Kyseessä on siis valkosoluihin (lymfosyytteihin) ja niiden deformaatioon liittyvä sairaus? Mainitsit että sinulle on laitettu "cvk". En löytänyt pikaisella googletuksella mitään relevanttia.

Vierailija

cvk on lyhenne keskuslaskimokatetrista joka pistetään rintaan ihon alle ja se menee jonnekkin sydämen lähelle.sitä kautta voidaan pistää sytostaatteja,nesteytyksiä ja sieltä saadaan myös verinäytteet

Vierailija

mulle sanottiin sairaalassa että se on keskuslaskimokatetri ja en jaksa tapella tommosista!mulla on papreitaki siitä ja siinä sanotaan että KESKUSLASKIMOKATETRI!

Vierailija

ehkä siki ette löytänyt mitään koska se kirjotetaan isolla ja mä löysin esim. tämän...Sovelluksessa käsitellään pitkäaikaissairauden hoidossa käytettävää tunneloitavaa keskuslaskimokatetria (cvk). Kotiutusjaksojen aikana keskuslaskimokatetriin liittyviä hoitotoimenpiteitä tehdään kotona, esim. juuren hoito, huuhtelu, lääkkeiden anto, verinäytteiden otto. Potilas voi kotiutusjaksojen aikana palata normaaliin arkielämään oman kuntonsa ja vointinsa mukaan.

Vierailija

Keskuslaskimokatetri laitetaan yläonttolaskimoon, solisluun alapuolelta (vena subclaviaan) tehdään tunnelointi.
Alaonttolaskimoon laitettavat katetrit asennetaan nivustaipeesta.
Alla pieni ote artikkelista.

Tunneloitavat keskuslaskimokatetrit hematologisten potilaiden hoidossa

Pitkäaikaista keskuslaskimoyhteyttä tarvitaan tilanteissa, joissa laskimonsisäinen neste-, ravitsemus- tai lääkehoito jatkuu useita viikkoja tai jopa kuukausia. Se on tarpeen myös silloin, kun käytetään voimakkaasti verisuonia ärsyttäviä lääkkeitä tai kun potilaan perifeeristen suonten kanylointi on vaikeaa. Pitkäaikainen keskuslaskimoyhteys saadaan aikaan esimerkiksi tunneloitavilla katetreilla. Tunneloinnin avulla pyritään estämään katetrin infektoituminen ja varmistamaan katetrin paikallaan pysyminen.

Katetri asennetaan steriiliä tekniikkaa käyttäen yleensä leikkaussalissa. Toimenpide onnistuu aikuisilla hyvin paikallispuudutuksessa. Katetri uitetaan halkeavan hylsyn avulla yleensä jommankumman solislaskimon kautta yläonttolaskimoon. Vaihtoehtoisena reittinä voidaan käyttää vena jugularis internaa. Katetrin proksimaalinen pää tunneloidaan puikkarin avulla noin 10 cm:n matkalta ihon alle. Tavoitteena on, että katetrin distaalinen pää olisi sydämen oikean eteisen yläpuolella ja katetrin ympärillä oleva pidike jäisi 2–3 cm:n päähän ihon alle (kuva 1). Katetri kiinnitetään ihoon ompeleella tai kaulurilla. Ompeleet voidaan poistaa yleensä kahden viikon kuluttua, jolloin Dacron-pidike on jo kiinnittynyt kudoksiin. Jos potilaalla on runsaasti ihonalaista rasvaa, kannattaa ompeleita pitää kauemmin. Asennuksen jälkeen katetrin oikea sijainti ja mahdolliset punktioon liittyvät komplikaatiot selvitetään thoraxröntgenkuvauksella. Leikkaussalissa tarkistetaan vielä saadaanko katetrin luumeneista aspiroitaessa verta ja onko ruiskutusvastus normaali.

Lähde: Lääkärin tietokanta

Vierailija

Sortsi että tuli sanottua tuo alaonttolaskimo, sekin on keskuslaskimo, kun juuri ennen sydäntä sijaitsee. Mutta olisihan se pitänyt muistaa että sinne pääsee helposti vain nivusen kautta.

Vierailija
tinde--92
onko täällä ketään joka sairastaa syöpää?minä sairastan itse leukemia ALL:ää joka on verisyöpä.haluaisin kuulla tarinoitanne

Oletko aivan varma, että haluat kuulla ihmisten tarinoita?

Edit: Skitsorusina nosteleekin näköjään vanhoja aiheita.

Uusimmat

Suosituimmat