Antibiootit

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Kuinkahan kauan bakteerit "muistavat" antibiootit, joille ovat tulleet vastustuskykyisiksi? Tiedän, että joitakin alkuaikojen antibiootteja voi taas käyttää tehokkaasti.

Bakteeri on käytännössä kuolematon ellei sitä vartavasten tuhota. Koska se jakautuu, on olemassa jatkumo jonnekin miljoonien vuosien taakse. Jos sillä olisi rajaton "muisti", se oppisi kaikki mahdolliset myrkyt. Tuskin tuo muisti voi mikään merkittävän laaja olla eli antibiootteja tarvittaneen muutaman kymmenen vuoden sarja. Mutta pitäisi sopia tarkasti jonkin antibiootin asettaminen reserviin ja uuden käyttöön otto. Nyt lienee niin, että kaikkia käytetään sekaisin ja kehitetään mahdollisimman monelle antibiootille vastustuskykyisiä kantoja jatkuvasti.

Minkä takia muuten bakteerit eivät ole vastustuskykyisiä luonnon omille suojamyrkyille. Siis niille jotka voimakkaasti bakteereita tuhoavat tai estävät kasvua? Niissähän vaihtelua tapahtuu vähän ja vastustuskyvyn kehittymiselle olisi ollut aikaa. Jopa mitätön happamuus riittää estämään bakteerien kasvua.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (14)

Vierailija

Tuohon on vaikea vastata yksiselitteisesti.

Kerron nyt pelkästään omasta kokemuksestani ja päässä olevista tiedoista.

Yksilöt usein kehittävät resistenssin tiettyä antibioottia kohtaan ja se on eri asia kuin yleinen antibioottiresistenssi.

Esim. toistuvissa virtsatie-infektioissa yksilön bakteeri, esim. Eschericia Coli saattaa tulla resistentiksi tietylle/tietyille antibiooteille. VTI:ssä tehdäänkin aina resistenssimääritys ja lääkitys sen mukaisesti. Jos syntyy resistenssiys, ei määrätä ko antibioottia. Ajan myötä, esim. vuoden kuluttua resistenssiys voi olla hävinnyt.

Sitten on bakteereja, jotka luonnostaan ovat resistenttejä tietyille antibiooteille, ainakin normaalisti käytetyille annoksille. Isommat annokset saattavat tehota.

Resistenssimääritys ilmoitetaan:

S = sensitiivinen eli herkkä
I = Intermedium, ei herkkä, mutta isot annokset saattavat tehota tai normaalitkin annokset lievittää oireita, mutta tehota huonohkosti
R = resistentti - ei tehoa

Esim. yhtään beeta-hemolyyttistä Streptokokkia, mm. angiinan aiheuttajaa maailmassa ei ole todettu, joka olisi resistentti penisilliinille. Resistenssitapaukset johtuvat yleensä siitä, että mukana on myös jokin muu bakteeri tai bakteeri on sellaisessa risakuopassa, jonne antibiootti imeytyy huonosti.

Samoin myös tavallista penisilliiniä ei käytetä poskiontelotulehduksissa, laajakirjoisempia kylläkin, koska fenoksimetyylipenisilliinikalium imeytyy huonosti onteloihin.

Penisilliini ei tehoa yleensä Stafylokokkeihin.

Erittäin paljon etenkin lapsilla käytetty atsitromysiini on aiheuttanyt sen, että ylempien hengitystieinfektioiden aiheuttamat bakteerit ovat 80% resistenttejä.

HUOM! Vaikka penisilliini on ollut käytössä vuosikymmeniä, Streptokokki resistenttiyttä ei ole syntynyt.

Sitten ovat erikseen sairaalabakteerit: Mersa, kuten sairaalalangissa; metisilliini resistentti Staphylococcus Aureus. Se ei vielä tarkoita, etteikö vankomysiini purisi. Sitten, kun ollaan siinä tilanteessa, tilanne on vakavampi. Näiden resistenttiyden kestosta en tiedä.

Uusi uhka on myös supertuberkuloosibakteerit, jotka ovat tuberkuloosisssa tavanomaisesti käytetyille tai jopa kaikille antibiooteille resistenttejä. Niitä on Venäjällä ainakin.

Bakteerin resistenttiyden kesto, tokkopa sitä kukaan vielä tietää, koska se vaihtelee yksilökohtaisesti ja tietenkin myös bakteerikohtaisesti, mutta on kuitenkin varsin uusi ilmiö.

Vierailija

Justiinsa nuo supertuberkuloosibakteerit mietityttävät, kun nyt Calmette- eli vastasyntyneiden tubirokotukset on lopetettu.

Osaako nykylääkäri enää tunnistaa tubia? Voihan aikuinen ja terve ihminen saada tubin, eli rokotus ei suojaa loppuelämän ajan. Joitain vuosia sitten löytyi päivystyspolin henkilökunnasta tubi, jonka he olivat saaneet hoitaessaan rappioalkoholisteja, joilla saattaa olla tartuttavassa vaiheessa oleva tusi.

Mummon kouluaikana kaikki lapset pienoisröntgattiin kerran vuodessa tubin juurimiseksi. Melkoinen säteilytys on siis saatu.

Entäs se tubikoe tai Mantouxin koe? Kouluterkkari raaputti ihoa ja pani siihen jotain ainetta. parin päivän kuluttua nousu patti, jonka kokoa ja ilmestymistä sitten äytiin näyttämässä. Mikä koe se oikein oli ja vieläkö semmoisia tehdään.

Vierailija

Mantoux- kokeessa ruiskutetaan ihon alle tuberkuloosibakteereja.
Voimakas Mantoux posit. voi merkitä aktiivia tuberkuloosia. Tietyissä taudeissa Mantoux muuttuu negatatiiviseksi tai vaimenneeksi esim. sarkoidoosissa.
Jos on saanut rokotteen, negat. Mantoux tuloskaan ei merkitse, ettei olisi vastustuskykyä.

Pienoisrtg:t onneksi ovat historiaa. Ne sisälsivät n. 100 x sädeannoksen, joka tavallisessa, nykyisillä laitteilla tehdyissä keuhkokuva rtg:ssä saadaan. Thorax-keuhkokuva rtg vastaa noin 10 pvn taustasäteilyä eli on varsin turvallinen tutkimus.

Kyllä nykylääkäreille painotetaan, että tuberkuloosi Suomessakaan ei ole historiaa, vaan niitä löytyy uusia tapauksia vuosittain. En nyt muista lukumäärää.

Mantoux'n koe

Tuberkuliinikoe Mantoux'n tekniikalla tehdään vahvuudella 2 TU/0,1 ml ( = 2 tuberkuliiniyksikköä/ml ). Negatiivista tulosta ei tarvitse varmistaa. Ihoreaktioita aiheuttavat virustaudit voivat alentaa tuberkuliinireaktiivisuutta 4-6 viikon ajan. Rokotettu tulee yleensä tuberkuliinipositiiviseksi 8-14 viikon kuluttua rokotuksesta.

WHO hyväksyy standarditestiksi vain Mantoux'n kokeen. Mantoux-testeissä käytetään, samoin kuin BCG-rokotusta annettaessa, 1 ml:n kertakäyttöruiskua ja 10 mm:n (26 G) neulaa. Tuberkuliinikoe tehdään yleensä vasemman kyynärvarren dorsaalipuolelle hieman keskiosan yläpuolelle. Ihoa ei puhdisteta ennen koetta. Pinnallisen laskimosuonen seutua on syytä välttää. Kyynärvarren dorsaalipuolella iho on kiinteä ja testin tekeminen on helpompaa kuin volaaripuolelle, jota voidaan myös käyttää. Testiä ei saa tehdä samaan kohtaan, johon on jo aiemmin tehty tuberkuliinikoe. Jos testi on tarpeen uusia, se tehdään toiseen kyynärvarteen. Näin vältytään tehostus- eli booster-vaikutukselta, joka on mahdollinen jopa vuoden kuluttua edellisestä kokeesta. Neulan kärkiosa työnnetään aivan ihon pintakerrokseen, ja annos on tarkalleen 0,1 ml.

Mantoux'n kokeen tulos luetaan 72 tunnin (3 vrk:n) kuluttua ja ilmaistaan millimetreinä kyynärvarren poikkisuunnassa. Suomessa pidetään positiivisena reaktiona 5 mm:n tai sitä suurempaa induraatiota. Positiivinen reaktio voi johtua BCG-rokotuksesta. Asiakirjoihin merkitään induraation läpimitta millimetreinä.

http://www.ktl.fi/

Korjaus: 2 IU/0.1 ml = tietenkin 2 tuberkuliiniyksikköä per 0.1 ml

Vierailija

Kiitti taasen.

Hassua, miten yhtäkkiä muistaa tuommoisia asioita kouluterveydenhuollosta. Oli hyvä asia, että se punaläntti ilmestyi, mutta muuten koko kokeen tarkoitus ei valjennut ennenkuin selityksesi jälkeen, MD. parempi myöhään kuni ei, tämä ymmärrys.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_uskovat_loytaneensa_mullistavan_antibiootin__oli_kaivettuna_maahan_takapihalle/7724435

Bostonilaisen Northeasternin yliopiston tutkijat uskovat kehittäneensä antibiootin, joka toimii tehokkaasti antibioottiresistentteihin mikrobeihin.

Jos tutkijoiden toiveet toteutuvat, olisi kyseessä historiallinen löytö, sillä antibioottien kehitys on polkenut paikallaan jo kolmisen vuosikymmentä. Samaan aikaan monet vaaralliset mikrobit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibioottilääkkeille.

Löydön takana on tutkijoiden uudenlainen tapa kasvattaa bakteerikantoja. Tutkijat sijoittivat erilaisia bakteereita lokerikkoon, jota he kutsuivat "bakteerihotelliksi". Lokerikko kaivettiin maahan, BBC:n mukaan erään tutkijan takapihalle. Maaperän luonnolliset kemikaalit pääsivät vaikuttamaan sisällä oleviin bakteereihin.

Kun aineet kaivettiin esille, tutkijat kykenivät kehittämään 25 uutta antibioottityyppiä, joista erityisesti yksi, teixobaktiini, osoittautui hyvin lupaavaksi.

Teixobaktiini oli myrkyllistä bakteereille ja hiirikokeissa se tuhosi tehokkaasti myös resistenttiä sairaalabakteeria MRSA:ta. Silti teixobaktiini oli turvallinen nisäkkäiden kudoksille.

Tärkeä havainto oli myös, etteivät bakteerit näyttäneet kehittävän resistenssiä teixobaktiinia vastaan.

Tutkimuksissa ovat seuraavaksi vuorossa ihmisillä tehtävät kokeet, jotka ratkaisevat lääkkeen laadun.

Maailman terveysjärjestö WHO varoitti viime vuonna, että antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistyminen on jo niin yleistä, että tavallisetkin operaatiot ovat muuttumassa vaarallisiksi infektioriskin takia. WHO painotti antibioottien kehittämisen tärkeyttä.

Lähteet:Yle Uutiset, Reuters

Yrjö Kokkonen Yle Uutiset

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Rousseau
Kun aineet kaivettiin esille, tutkijat kykenivät kehittämään 25 uutta antibioottityyppiä, joista erityisesti yksi, teixobaktiini, osoittautui hyvin lupaavaksi

...

Tärkeä havainto oli myös, etteivät bakteerit näyttäneet kehittävän resistenssiä teixobaktiinia vastaan.

Täytyykö kaikki hehkutus vetää aivan överiksi. Olisi hyvin ihmeellistä, jos mikrobit eivät kehittäisi tuolle vuosien kuluessa ja arvatenkin täysin holtittoman liikakäytön seurauksena resistenssiä. Sopeutuvathan ne melkein kaikkiin oloihin ja kemikaaleihin. Luulisi, että aineella on markkinat ilman tuollaisia katteettomia lupauksia.

Tutkimuksissa ovat seuraavaksi vuorossa ihmisillä tehtävät kokeet, jotka ratkaisevat lääkkeen laadun.

Toivottavasti on laadukasta tavaraa. Jos ne saivat jutun Natureen, ilmeisesti kyse on ihan vakavastiotettavasta puuhasta.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Niin, tietenkään bakteerit eivät välttämättä saa sitä resistenssiä kehitetyksi tässä ja nyt, mutta voivat kumminkin ajanmittaan saada. Ja sekin mietityttää että onko parantamisen pakko perustua antibiooteille. Tuntuu että helposti jäädään jumittamaan kerran keksittyjen asioiden kanssa, eikä keksitä enää mitään uutta (vrt. autot ja bensamoottori).

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Neutroni
Rousseau
Kun aineet kaivettiin esille, tutkijat kykenivät kehittämään 25 uutta antibioottityyppiä, joista erityisesti yksi, teixobaktiini, osoittautui hyvin lupaavaksi

...

Tärkeä havainto oli myös, etteivät bakteerit näyttäneet kehittävän resistenssiä teixobaktiinia vastaan.

Täytyykö kaikki hehkutus vetää aivan överiksi. Olisi hyvin ihmeellistä, jos mikrobit eivät kehittäisi tuolle vuosien kuluessa ja arvatenkin täysin holtittoman liikakäytön seurauksena resistenssiä. Sopeutuvathan ne melkein kaikkiin oloihin ja kemikaaleihin. Luulisi, että aineella on markkinat ilman tuollaisia katteettomia lupauksia.

Mutta eikö ne voi tutkia tuota resistenssin syntyä aika helposti? Meinaan eikö ne aika vinhaan lisäänny nuo bakteerit jos olosuhteet on otolliset niin kai niitä voi jonkun kuukauden sukupolven toisensa perään tuottaa ja katella että syntyykö resistenssiä. Vertailuksi voi ottaa jonkun toisen antibiootin, vaikkapa vankomysiinin ja altistaa viereisessä petrimaljassa bakteereita sille. Sitte jos tavan antibioottiin tulee resistenssi tai viitteitä siitä mutta uuteen ei vaikka mikä on niin ehkä siitä voi jo päätellä, että hankalasti tulee resistenssiä. Luonnossa bakteerien lisääntymisvauhti lienee paljon hitaampi kuin optimoidussa petrimaljassa.

En siis tiiä, mutta jos itse olisi bakterologi niin noin minä tekisin.

Hämmentää.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
Neutroni
Rousseau
Kun aineet kaivettiin esille, tutkijat kykenivät kehittämään 25 uutta antibioottityyppiä, joista erityisesti yksi, teixobaktiini, osoittautui hyvin lupaavaksi

...

Tärkeä havainto oli myös, etteivät bakteerit näyttäneet kehittävän resistenssiä teixobaktiinia vastaan.

Täytyykö kaikki hehkutus vetää aivan överiksi. Olisi hyvin ihmeellistä, jos mikrobit eivät kehittäisi tuolle vuosien kuluessa ja arvatenkin täysin holtittoman liikakäytön seurauksena resistenssiä. Sopeutuvathan ne melkein kaikkiin oloihin ja kemikaaleihin. Luulisi, että aineella on markkinat ilman tuollaisia katteettomia lupauksia.

Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, voidaanko puhua varsinaisesti "sopeutumisesta", ehkä kyse on pikemminkin mutaatioista? Ainakaan kyse ei ole yksittäisten bakteerien sopeutumisesta, vaan siitä, että ne, joilla on olosuhteisiin sopiva geenistö eli sopivat mutaatiot, jäävät henkiin antibiootista huolimatta, ja lisääntyvät. Ne, joilla ei ole sopivaa geenistöä, kuolevat antibioottiin. En tiedä kuinka nopea tuollainen resistenssin ilmaantuminen on, mutta voisin kuvitella, että koska bakteerien elämä on lyhyt ja lisääntymisvauhti hurja, voisi resistenssi "syntyä" nopeastikin (ei yksittäiselle bakteerille, mutta bakteerikannalle), eli sopivan mutaation omaava kanta voi filtteröityä esiin nopeastikin, ihan tunneissa tai päivissä. Leviämiseen menee kyllä varmaankin ainakin viikkoja tai kuukausia.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Rousseau
Niin, tietenkään bakteerit eivät välttämättä saa sitä resistenssiä kehitetyksi tässä ja nyt, mutta voivat kumminkin ajanmittaan saada. Ja sekin mietityttää että onko parantamisen pakko perustua antibiooteille. Tuntuu että helposti jäädään jumittamaan kerran keksittyjen asioiden kanssa, eikä keksitä enää mitään uutta (vrt. autot ja bensamoottori).

Antibiootti on käsittääkseni jonkinlainen yleisnimi aineille, jotka tappavat bakteereja helpommin kuin eläimiä. Ne ovat kuuitenni erilaisia aineita ja vaikuttavat eri mekanismeilla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Vatkain
Mutta eikö ne voi tutkia tuota resistenssin syntyä aika helposti? Meinaan eikö ne aika vinhaan lisäänny nuo bakteerit jos olosuhteet on otolliset niin kai niitä voi jonkun kuukauden sukupolven toisensa perään tuottaa ja katella että syntyykö resistenssiä.

Sain BBC:n jutusta sen käsityksen, että tuollaisia testejä oli tehty (en ole tämän alan tuntija, joten voin olla väärässä). Sillä kai ne hehkutukset oli perusteltu. Mutta luonto on äärettömän paljon monimutkaisempi ympäristö kuin petrimalja, jossa on vain tutkittavia bakteereja ja antibioottia kontrolloiduissa oloissa. Bakteerilajit voivat esimerkiksi vaihtaa perimäainesta jollain mekanismilla. En tiedä onko sillä väliä, mutta suhtaudun äärettömän skeptisesti väitteisiin, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Tämä maailma on melkoisen tehokas lyömään luun intoilijoiden kurkkuun. Mutta tietenkin pienikin edistysaskel näin tärkeässä asiassa on aina hieno asia.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005

Antibiootit ovat lääkeaineita, joiden tarkoitus on tuhota elimistössä jylläävä tautia aiheuttava bakteeri. Eri bakteereihin toimii eri antibiootit, ja sitten laajakirjoiset antibiootit toimii useampaan bakteeriin. Ja sitten on vielä reservilääkkeitä, joita ei yleisesti edes jaeta muuta kuin siinä tapauksessa, että resistenssin takia normi antibootit eivät tehoa.

Ihan kuten kaikessa muussakin elollisessa matskussa, niin myös bakteereilla tapahtuu mutaatioita, joita ne sitten voi taas jakaa "kavereille", sen lisäksi, että ne itse tieten jäävät henkiin ja lisääntyvät. Normaalia puuhaa bakteerin näkökulmasta. 

Lisäksi bakteerit kykenevät vaihtamaan geneettistä materiaalia keskenään ja näin siirtämään sitä resistenssiä bakteerilta toiselle. Evoluutiossa taisi mennä niin että heikot sortuu elon tiellä, vahvat sen kun porskuttaa. Eli noi on organismin normaaleita eloonjäämisjuttuja. Ja bakteerit ovat melko sopeutuvaista sakkia. 

Noita resistenssiys- ja pitoisuusjuttuja taidetaan tutkia/seurata koko ajan. Eli pyritään selvittämään sitä, millä lääkeaineella, antovälillä ja millä lääkeainepitoisuudella saadaan aikaiseksi bakteerikannan kuolema. Valitettavasti joillakin kannoilla saattaa toisinaan ilmetä sellaista, että laimennussarjan johonkin kohtaan tulee "aukko" jossa bakteeri pärjäilee hyvin, mutta taas laimeammassa antibioottiliuoksessa bakteeri kuolee. Harvinaista, mutta törmätty juttu.

Resistenttien kantojen, siis ei per persoona vaan niihin, jotka leviää (eri juttui) laajemmin, seurantaa tehdään käsittääkseni koko ajan ja voidaan tehdä mallinnuksia siitä, miten kauan kestää jonkin tietyn lääkeaineresistenssin yleistyminen ja kuinka sitä torjutaan. Mutta jos aikaskaala on joku 30 vuotta, niin ei sitä petrimaljoilla setvitä. Otollisimmat olosuhteethan bakteereille on juuri "isännässä". Ohjeilla pyritään kasvattamaan tuota aikaa mahdollisimman pitkäksi.

Jos jostain syystä sitten noita tutkimuksin selvitettyjä pitoisuuksia se potilas ei kitusiinsa kiskokaan, jää pilleriä välistä tai jättää määrätyn kuurin kesken, niin päädytään tilanteeseen, jolloinka kaikki elimistössä olevat tautia aiheuttavat bakteerit eivät kuolekaan vaan killuvat liian laimeassa lääkeaineliemessä. Tällöin hyvinkin herkästi luodaan resistenssin kehittymiselle otolliset olosuhteet. Ja sitten kun tauti ei mennytkään ohi, niin sama antibiootti ei enää autakaan poistamaan tautia. Siksi meillä on samaa bakteeria kohden useampi eri mekanismein toimiva antibiootti.

Toinen ongelma ovat kasvinviljelyn ja muun elintarviketuotannon käyttämät antibiootit ja käsittääkseni myös vedenkäsittelylaitosten kautta vesistöihin päätyy antibioottijäämiä, jotka altistavat erilaisten resistenttien kantojen syntyä. Elintarvikkeiden kohdalla on olemassa varoaikoja, jotka nekin on tutkittuja juttuja, mutta siitä huolimatta ihmiset saavat ravinnon (liha, maito jne) mukana pieniä pitoisuuksia antibiootteja koko ajan. Kuinka suuren kuvan resistenssien kehittymisen kannalta nämä muodostavat ei ole mun tiedossa, mutta jokunen tutkimus on tästäkin aiheesta tehty. 

Katalin kohta on tietysti se, mihin meidän pitäisi pystyä luottamaan, ja samalla uskoa mitä sanotaan, on lääkehoitoa toteuttava osasto, lääkäristä apteekkiin ja mahdolliseen hoitajaan. Heidän tietojensa taustalla on lääketehtään tekemät tutkimukset, vertaistutkimukset ja koko läjä muuta tutkimusmateriaalia. Ja kun lääkäriksi koulutetaan sen päälle kaveria vuos tolkulla, niin luulisi, että pikkasen on tietoa siellä ohjeiden antojen takana enemmän kuin yhteen päähän mahtuu. Vaan jostain kumman syystä kuvitellaan, että käytiin poppamiehen pakeilla ja voidaan soveltaan annettuja ohjeita mutun pohjalta. Ja sitten ihmetellään, että miksi lääkkeet eivät tehoa. Wuhuu!

Toki lääkäri voi lukea väärin, ja apteekki voi valmistaessaan annostellä väärin ja hoitsukin voi tehdä virheitä ja annetut ohjeet voi olla epäselviä, mutta silloin ollaan jo osastolla hoitovirheet ja sen luonteiset tapahtumat, jotka aika harvojen kohdalle osuu. Suomessa kun yleensä antibioottihommelit ja reseptien kirjailut ammattitasolla osataan hyvin. Ja kun ollaan siirrytty tietokoneaikaan, niin käsialakaan ei enää pahemmin aiheuta sekaannuksia.

Kuinkahan moni tähänkin vastannut on oikeasti noudattanut aina annettuja ohjeita lääkkeen nauttimisen ja jälkiseurannan suhteen. Ja tämä on yksi pahimpia jos ei pahin resistenssin kehittymisen taustalla oleva syy. Muita syitä on sitten liiallinen hygienia, eli ne antibakteeristen aineiden kanssa läträilyt ja lutrailut. Nykysin kun tykätään, että vessanpyttykin pitää olla vähintään kerran viikossa niin bakteerivapaa, että kävis soppakulhosta. Kukin tyylillään, mutta meillä ei ainakaan ole ollu tapana vessassa lounastaa. Eli jos saa toivoa jotain niin vastuullista antibioottien käyttö ja noiden antibakteeristen aineiden käyttöä, kiitos.

One of the most significant factors in the development of antimicrobial resistance has been the indiscriminate and inappropriate use of antibiotics which puts selective pressure on organisms, and encourages resistant microbes to thrive; this phenomenon drives the development of drug resistance.8-12  Overuse, under-use, and misuse of antimicrobials over many decades have created significant and persistent selective pressure for the development of antimicrobial resistance throughout the world. 8-12   In almost every heathcare setting antibiotics, which act only on bacteria, are routinely and inappropriately prescribed for colds and other viral infections of which they are ineffectual and are therefore not indicated. 8-12

lähde (kuvat ja eng. text)

Se paatoksesta. Olis ollut enempikin sitä settiä, mutta purin ikenet kiine. 

 Loppupläjäykseksi vaikka mister Jalavan terveiset Euroopan antibioottipäiviltä

http://www.thl.fi/fi/-/antibioottiresistenssin-torjunta-vaatii-maailmanlaajuisia-toim-1

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Onneksi apteekista taidetaan nykyään lykätä melkoisen kattavia ohjeistuksia asiakkaan mukaan. Jos lääkäri antaa vain reseptin, eikä selitä minkä takia ne lääkkeet pitää ottaa täsmälleen samaan kellonaikaan joka päivä ja kuuri syödä loppuun asti vaikka olo helpottaisi jo kuurin puolivälissä, moni alkaa soveltamaan "maalaisjärkeään" eli ajattelemaan että parempi mitä vähemmän lääkkeitä syö joten lopetanpa heti kun helpottaa. Ihmiset eivät tajua että tuo vähempi parempi toimii esim. särkylääkkeiden kohdalla, ei antibioottien.

Uusimmat

Suosituimmat