Seuraa 
Viestejä45973

Olen saanut huomautuksia että olen alkanut puhua mitä sattuu. Esimerkiksi kun puhun jonkun kanssa vaihdan kirjaimen tai sanan lauseessa ilman että huomaan sitä, mutta olen mielessäni tarkoittanut ajatuksissani eri asiaa. Itseäni alkoi hieman ahdistaa kun olin syömässä ja sanoin jonkun sanan enkä huomannut että olisin sanonut sitä, kunnes joku huomautti että mitä sanoit? Mistäköhän johtuu vai alanko sekoamaan vai olenko ajatuksissani? Muilla samanlaisia juttuja?

Sivut

Kommentit (27)

anklebone
Seuraa 
Viestejä475
Fainéant
Olen saanut huomautuksia että olen alkanut puhua mitä sattuu. Esimerkiksi kun puhun jonkun kanssa vaihdan kirjaimen tai sanan lauseessa ilman että huomaan sitä, mutta olen mielessäni tarkoittanut ajatuksissani eri asiaa. Itseäni alkoi hieman ahdistaa kun olin syömässä ja sanoin jonkun sanan enkä huomannut että olisin sanonut sitä, kunnes joku huomautti että mitä sanoit? Mistäköhän johtuu vai alanko sekoamaan vai olenko ajatuksissani? Muilla samanlaisia juttuja?

Tämä kun alat pohtimaan tätä saattaa jopa lisää haitata kommunikointiasi, eli alat tarkkailemaan itseäsi, joka taas voi johtaa mm. paniikkihäiriöön tms. Jos asia häiritsee sinua ja mielestäsi on aihetta huoleen, suosittelen mahdollisimman nopeaa avun hakemista, esim. psyk. polilta. MUTTA, jos kyseessä onkin vain satunnainen tapahtuma, joka johtuu vain todellakin siitä, että pohdit jotakin asiaa, alitajuisesti, samalla kun keskustelet, niin en usko, että olisi syytä huoleen. Esimerkiksi jos sinulla on stressaavia asioita tai elämäntilanteessasi on tapahtunut muutoksia, ne selittäisivät aika paljon asiaa. Mutta siinäkin tapauksessa ammattiapu voisi tehdä hyvää, mutta kaikkein huonointa on jäädä yksin pohtimaan jotakin asiaa, siitä ei yleensä hyvää seuraa.

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siis tuo oli ensimmäinen kerta kun sanoin jotain sellasta etten itse tajunnut sanoneeni jotain. Minulla on sellainen pieni LUKI-häiriö todettu jossa joissain tilanteissa en kuule oikeaa kirjainta (esim. d ja t , k ja g menevät sekaisin) toisistaan ja olen saanut kuulla pieniä näpäytyksiä kavereiltani kyseisestä asiasta, ehkä tuo vaikuttaa että alan ylireagoimaan tuollaisissa tilanteissa?

anklebone
Seuraa 
Viestejä475
Fainéant
Siis tuo oli ensimmäinen kerta kun sanoin jotain sellasta etten itse tajunnut sanoneeni jotain. Minulla on sellainen pieni LUKI-häiriö todettu jossa joissain tilanteissa en kuule oikeaa kirjainta (esim. d ja t , k ja g menevät sekaisin) toisistaan ja olen saanut kuulla pieniä näpäytyksiä kavereiltani kyseisestä asiasta, ehkä tuo vaikuttaa että alan ylireagoimaan tuollaisissa tilanteissa?

Aika selväjärkistä juttua tänne ainakin kirjoittelet.. ei mitään sekopäisen tekstiä, ainakaan minun mielestäni. Ei kannata hätääntyä, mutta silti ei ole välttämättä pahitteeksi jos vaikka varaisit ajan lääkäriltä, voisi helpottaa asiaa aika paljonkin. Tuo d,t ja k,g homma on suhteellisen yleinen, ainakin itse olen havainnut varsinkin k:n ja g:n menevän usealla sekaisin ja vielä niin, että puhuja itse ei sitä todellakaan ymmärrä.

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Itse kerran armeijassa sanoin nimekseni jotain mitä hetkeä ennen olin ajatellut.

Laitoin väsytyksen piikkiin. Niin ilmeisesti tekivät nekin jotka tämän kuulivat.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Fainéant
Olen saanut huomautuksia että olen alkanut puhua mitä sattuu. Esimerkiksi kun puhun jonkun kanssa vaihdan kirjaimen tai sanan lauseessa ilman että huomaan sitä, mutta olen mielessäni tarkoittanut ajatuksissani eri asiaa. Itseäni alkoi hieman ahdistaa kun olin syömässä ja sanoin jonkun sanan enkä huomannut että olisin sanonut sitä, kunnes joku huomautti että mitä sanoit? Mistäköhän johtuu vai alanko sekoamaan vai olenko ajatuksissani? Muilla samanlaisia juttuja?

Vältä kännykän käyttämistä. Hanki langallinen HF, ja heitä WLAN ja Bluetooth vehkeet roskiin.

luffback
Fainéant
Olen saanut huomautuksia että olen alkanut puhua mitä sattuu. Esimerkiksi kun puhun jonkun kanssa vaihdan kirjaimen tai sanan lauseessa ilman että huomaan sitä, mutta olen mielessäni tarkoittanut ajatuksissani eri asiaa. Itseäni alkoi hieman ahdistaa kun olin syömässä ja sanoin jonkun sanan enkä huomannut että olisin sanonut sitä, kunnes joku huomautti että mitä sanoit? Mistäköhän johtuu vai alanko sekoamaan vai olenko ajatuksissani? Muilla samanlaisia juttuja?



Vältä kännykän käyttämistä.
Mite kännykkä tohon liittyy?

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
borri317
luffback
Fainéant
Olen saanut huomautuksia että olen alkanut puhua mitä sattuu. Esimerkiksi kun puhun jonkun kanssa vaihdan kirjaimen tai sanan lauseessa ilman että huomaan sitä, mutta olen mielessäni tarkoittanut ajatuksissani eri asiaa. Itseäni alkoi hieman ahdistaa kun olin syömässä ja sanoin jonkun sanan enkä huomannut että olisin sanonut sitä, kunnes joku huomautti että mitä sanoit? Mistäköhän johtuu vai alanko sekoamaan vai olenko ajatuksissani? Muilla samanlaisia juttuja?



Vältä kännykän käyttämistä.
Mite kännykkä tohon liittyy?

Taitaa olla salaliittoteroria.

Samassa hengessä Mummon kanssa elämän kokonaistilanteen kanssa, väsymykseen liittyen entä krooninen univaje? Nukutko riittävästi (määrä) & erit. syvän univaiheen (laatu) hyvin ? Unihygienia?

Tunnetko olosi virkeäksi herätessäsi aamuisin vai tuntuuko olo uupuneelta?

Yksipuolista/huonolaatuista ruokavaliota?

"Kiire" jonnekin?

Tarkastele itseäsi ja koko elämän tilannettasi kokonaisuutena jossa näiden pienen pienten osatekijöiden summavaikutuksena me sitten lopulta joko voimme hyvin tai sitten emme.. tiedostamme me sitten tätä monimuotoista kokonaisuutta tai emme.

Ihmettelin eniten "ahdistusta", joka aiheutui anklebonen kommentin jälkeen että minulla olisi paniikkihäiriö. Olen kai lukenut liikaa psykologia palstaa. Tosin olen aika yliherkkä reagoimaan tällaisiin joten mietin rauhassa ennenkuin avaudun tänne tuollaisista tilanteista.

Minä saatan unohtaa lauserakenteen kesken puhetta. Joskus astun huoneeseen ja ihmettelen miksi astuin huoneeseen - pitäisikö astua ulos huoneesta ja palata, jotta muistaisi?

Mutta luulen, että se johtuu pikemminkin lukutahdistani. Tällä hetkellä luen kevyttä ja hauskaa kirjaa David Ewing Duncanin "Kalenteri":a. Kertoo ajanlaskun historiasta:
Esim sen, että katoliset vastustivat Roger Baconin laskelmia ajanlaskusta, koska jos kalenteri olisi ollut väärässä, niin kirkko juhlisi väärinä päivinä mm. Pääsiäistä, eikä tälläinen tietenkään tullut kysymykseen.
Ja että Roomaan otettiin Egyptistä ajanlaskusysteemi(joka oli Niilin tulvien ajoittamisen takia pakko olla tarkka tai meni viljelykset "ketuiks") lähinnä siksi että eräskin Julle toteutti libidoaan erään naisen kanssa, jolla Akvavitix sanoi olevan erittäin sievän nenän.

Niin, mistä minä oikein olin kirjoittamassa? Pitäisikö poistua viestikirjoitusruudusta ja palata takaisin, jotta muistaisi???

Ei kannata hyvä Fen... pelästyä. Ei paniikkihäiriö ole mitään tuonne päinkään

Olit vain jostain syystä hieman keskittymätön (vrt Anandan vastaus). Tuommoista sattuu meille kaikille. Unohda koko juttu äläkä ole liian kriittinen itseäsi kohtaan. Tekevälle sattuu, sanalipsahduksiakin.

Itse unohtelen sanoja. Joitakin asioita ja sanoja en vain muista suoraan ikinä. Olen keksinyt keinon saada nuo sanat mieleeni: Esim. maissi on yksi noista sanoista ja nytkin jouduin hakemaan sen päästäni ajattelemalla ensin keltainen ja sitten pyöreä(?). Sieltähän se sitten tulla putkahti ulos.

Mitähän dementiaa se tällainen on? Toisaalta en tunnusta itseäni täysijärkiseksi, joten voihan tuo olla jotain noita hienoja aivojen sotkuja. Muita sanoja ovat mm. paprika ja kelata. Verbit tulevat mieleen ajattelemalla tekemistä, substantiivit ja adjektiivit ajattelemalla muotoja ja värejä.

Tilanteenhallinnan menettämisen pelko on peloista suurin. Mitä enemmän taistelee sitä vastaan sitä todennäköisemmin tilanne pahenee.
Sosiaalisista peloista kärsii jokainen jonkin verran ja ajoittain se vaihtelee paljonkin. Tilanne näyttää itsestä pahemmalta mitä se muiden mielestä on.

Peksu, et ole yksin.

Eräs nuori nainen sekoittaa keskenään sanat sierain ja pakara. Toinen sanat tilhi ja Nurmes.

Kolmas, ruotsinkielinen sanat hemorroider (peräpukama) ja kåldolmar(kaalikääryleet).

Sosiaaliseen sadismiin taipuvainen johdattaa heidät puhumaan a.o. aiheista seurassa...

Sekoitan sanoja joskus, jos puhun asiasta mikä innostaa minua kovasti.
Alan puhua liian nopeasti, koska silloin ajattelen nopeammin kuin puhun.
Samoin jos on valmiiksi miettinyt sanottavansa, saatan puhua nopeasti
alun ja mutista loput epäselvästi, kun on mielessään ajatellut asian
moneen kertaan niin unohtaa kuulijat. Mutta käykö kellekään niin, että
muistaa jonkun sanan englanniksi, vaan ei suomeksi? En ole mikään
nero englannissa, mutta jotkut sanat tarttuvat paremmin kuin suomen
kielen vastaavat.

väläys
Sekoitan sanoja joskus, jos puhun asiasta mikä innostaa minua kovasti.
Alan puhua liian nopeasti, koska silloin ajattelen nopeammin kuin puhun.
Samoin jos on valmiiksi miettinyt sanottavansa, saatan puhua nopeasti
alun ja mutista loput epäselvästi, kun on mielessään ajatellut asian
moneen kertaan niin unohtaa kuulijat. Mutta käykö kellekään niin, että
muistaa jonkun sanan englanniksi, vaan ei suomeksi? En ole mikään
nero englannissa, mutta jotkut sanat tarttuvat paremmin kuin suomen
kielen vastaavat.

Kyllä vaan. Olen joskus aiemminkin kirjoittanut tänne, että minulla on eräs ystävätär ja hänen tyttärensä, joiden kanssa meillä kaikilla ilmenee nimeämämme "puheviha = puhevika" eli puhumme mitä sattuu. Ajatus kulkee nopeammin kuin mitä suu ehtii sanoa. Lyhennämme sanoja, yhdistämme niitä ja kaikkea muuta. Silti ymmärrämme toisiamme, ei tarvitse korjailla sanottua, nauramme vain.

Joskus minulla on sana mielessä vieraalla kielellä, enkä saa ulos millään suomenkielistä asua. Niinpa kerron sanan sillä kielellä millä muistan. Onneksi ystäväni hallitsevat samat kielet kuin minä ja ongelmaa ei synny, vaikka sanonkin sanan toisella kielellä.

En ole koskaan ollut huolissani, että minulla olisi mitään tautia tai epänormaaliutta. Ihan samoja ilmiöitä on ystävilläni.

Uskon, koska on paljon muistettavaa, jatkuva informaatiotulva, näin käy itse kullekin.

"Puhevihani" ystävättäreni kanssa mielestäni johtuu, että tavatessamme meillä on niin paljon kerrottavaa ja puhuttavaa, että ajatus lentää kilometrin edellä kuin mitä suu pystyy sylkemään sanoja, pakko on sanoja yhdistellä.

Yritän keksiä esimerkin: nyt minun täytyy lähteä kotiin - nytmi koti

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat