LÄMPÖPUMPULLA SÄHKÖÄ... SÄHKÖLLÄ LÄMPÖÄ

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun en saanut vastausta kysymykseeni toisaalla, pitää nyt perustaa uusi foorumi tätä kysymystä käsittelemään..
Kysymys kuuluu: Lämöpumppuhan tuottaa lämpöä jopa kolme-neljä kertaa enemmän kuluttamaansa sähkömäärään verrattuna. Nyt voisi otsanahalla ajatella, että tehdään sähköä tästä lämmöstä. Kertokaa te viisaammat minulle, vaatiiko sähkön tuottaminen lämmöstä enemmän energiaa, mitä lämpöpumpun antama määrä on? Ilmeisesti se vaatii, muutenhan tämä olisi ikiliikkuja.

Kommentit (13)

Vierailija
Pouta
Kertokaa te viisaammat minulle, vaatiiko sähkön tuottaminen lämmöstä enemmän energiaa, mitä lämpöpumpun antama määrä on?

Lämpöpumpun tuottamasta lämmöstä voidaan (teoriassa) tuottaa sähköä, mutta sitä ei voida tuottaa niin paljoa kuin sitä on kulunut. Se oli nimenomaan se ikiliikkuja, jota itsekkin arvelit.

Vierailija

Minun visioissani taas lämpöpumpulla liikkuva auto on ihan mahdollinen.
Lämpöpumpulla tehtäisiin lämpöä, jolla käytettäisiin Stirling moottoria. Samainen Stirling-moottori antaisi autolle myös liike-energian.
Lämpöauton pakokaasut olisivat siis vain pelkkää kylmää ilmaa, josta lämpöenergia olisi pumpattu pois.

Vierailija

Joo kannattaa ensimmäisenä tutustua Carnot'n prosessiin lämpövoimakoneille, ennekuin lähtee pidemmälle suunnittelemaan "ikiliikkujia" ...

Vierailija

Tässä nyt en aio suunnitella "ikiliikkujaa" tämän pidemmälle. Totean vain, että ilmassa on lämpöenergiaa niinkauan kuin sen lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.

Vierailija

Lämpöenergiaa, valoenergiaa, potentiaaliaenergiaa ja sun muuta energiaa.

Kyllä se kaikki energia on yhtä ja samaa energiaa.

Savor

;):)

Vierailija
Ertsu
Tässä nyt en aio suunnitella "ikiliikkujaa" tämän pidemmälle. Totean vain, että ilmassa on lämpöenergiaa niinkauan kuin sen lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.

Näin on ja sitä voidaan käänteisellä lämpövoimakoneella eli lämpöpumpulla ottaa talteen. Mutta hyötysuhteet eivät ihmeellisiä ole. Hyötysuhdetta ei pidä sekoittaa lämpöpumppujen tehokertoimiin (COP), jotka ilmaisevat kuinka paljon yhdellä kilowattitunnilla sähköenergiaa saa siirrettyä lämpöenergiaa kylmäsäiliöstä (ulkoilma) kuumasäiliöön (huone).

Vierailija

Savor saivarteli:

Lämpöenergiaa, valoenergiaa, potentiaaliaenergiaa ja sun muuta energiaa.

Kyllä se kaikki energia on yhtä ja samaa energiaa.


Pitäisi kai sanoa, että kaikki energia on samaa. Sitä voi vain muutella eri muotoihin. Sanotaan sitten niin, että ilmassa on energiaa lämpöenergian muodossa.

Esim. autossa polttoaineella tuotettu liike-energia muutetaan lämmöksi yleensä risteystä lähestyttäessä tai yleensä painettaessa sitä poljinta, joka muuttaa liike-energiaa lämmöksi.

Vierailija
Ertsu
Tässä nyt en aio suunnitella "ikiliikkujaa" tämän pidemmälle. Totean vain, että ilmassa on lämpöenergiaa niinkauan kuin sen lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.

Tokihan ilmassa on lämpöenergiaa... Eriasia on vain, että onko se lämpöenergia käyttökelpoista.

Esim. valtameren vesilläkin on melkoiset määrät potentiaalienergiaa, mutta sillä ei ole mitään merkitystä sillä valtameressä veden potentiaalienergia on jo minimissään, siitä alemmas on vaikea päästä. Valtameren pohjasta ei pääse putoamaan minnekään, joten sinne ei mitään voimaloita saa vaikka energiaa olisi enemmän kuin tarpeeksi.

Ja mikäli oikein muistan, niin nk. yhden lämpösäiliön lämpövoimakone tunnetaan myös "toisen luokan ikiliikkujana". Ja juuri siitähän on kyse, jos käytetään ulkoilmaa sekä lämmönlähteenä että jäähdyttimenä. Lämpötilaeroa ei ole, joten ei ole toimintaedellytyksiäkään.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1145
Liittynyt16.3.2005

Vaatii jumalattomasti energiaa että saadaan lämpöpumpulla aikaiseksi niin suuri lämpötilaero että stirling voi sen järkevällä hyötysuhteella hyödyntää.

Mitä suurempi lämpötilaero lämpöpumpulla tulee saavuttaa sitä huonompi hyötysuhde, ja mitä pienempi lämpötilaero stirlingille sitä huonompi hyötysuhde.

Vierailija
Hamppu

Mitä suurempi lämpötilaero lämpöpumpulla tulee saavuttaa sitä huonompi hyötysuhde, ja mitä pienempi lämpötilaero stirlingille sitä huonompi hyötysuhde.

Totta, tuo on nimenomaan se glue miksi ei maksa vaivaa toteuttaa lämpöpumppu - sterling koneyhdistelmää ajoneuvoon eikä oikein mihinkään muuallekaan. Siis lämpöpumpun tehokerroin (ja hyötysuhde) on sitä huonompi mitä suurempi ero on koneen kylmävaraston ja lämpövaraston välillä!

Esim. näiden kaupallisten lämpöpumppujen tehokertoimet ovat jo luokkaa 1 kun lämpövarastojen ero on 30 astetta tai enemmän. Tuolloin siis lämöpumpun voi yhtä hyvin korvata vaikkapa ottoteholtaan vastaavansuuruisella sähkölämmittimellä!

Vierailija

kun katselee lämpöpumpun prosessia eri laitteineen, huomaa yhtäläisyyden lämpösähkövoimalan prosessiin.

sähkövoimalassahan lämmitetään vesi kattilassa höyryksi, joka laittaa turbiinin pyörimään. Höyry lauhdutetaan kaukolämpöverkkossa tai järvessä takaisin vedeksi, joka pumpataan takaisin kattilaan.

Kattilaan syötetty energia muuttuu 1/3 osalta sähköksi, ja 2/3 menee järveen.( Hyötysähkö: lauhde menee kaukolämmöksi)

Lämpöpumpussa prosessia käytetään "pyörittämälä turbiinia" (kompressori), jolloin neste kiehuu "kattilassa" (höyrystin) ja lauhtuu sitten lauhduttimessa, joka tässä tapauksessa on sisälle taloon sijoitettu syyläri.

Eli pyöritetään kompuraa yhdellä kilowatilla, höyrystin imee ilmasta 2 kw ja lopputuloksena sisälle tulee 3 kw.

Hyötysuhteet samat suunilleen. Ja tässäpä selitys, miksi ei voi sähköä tehdä lämpöpumpun tuottamalla "ilmaisella " energialla.

Uusimmat

Suosituimmat