Kaloja maanalaisissa järvissä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tästähän on varsin vähän tietoa ja puhun itsekin lähinnä oletuksen voimalla.
Olisiko kuitenkin jollain tavalla mahdollista, että maanalaisessa järvessä olisi kaloja?
Minkälaisia ne voisivat mielestänne olla?

Kommentit (10)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Pitäisi määritellä maanalainen järvi ensin. Jos siitä on yhteys normaaliin vesistöön läpivirtauksen muodossa niin varmasti on kaloja. Aivan samoja kuin muuallakin. Muuten on ravintokierron kanssa niin ja näin.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Jossain Afrikkalaisessa keitaassa elää krokotiileja. Siinä on joku maanalainen virta. Jotain syötävää niillä täytyy olla.

Vierailija
Paul M
Pitäisi määritellä maanalainen järvi ensin. Jos siitä on yhteys normaaliin vesistöön läpivirtauksen muodossa niin varmasti on kaloja. Aivan samoja kuin muuallakin. Muuten on ravintokierron kanssa niin ja näin.

Kokeillaan molempia.
Elääkä eristyneessä järvessä kaloja?
Semieristyneessä elää - ainakin joidenkin mukaan.

Vierailija

Joitakin vuosia sitten näin tv-dokumentin, jossa näytettiin miten Pohjoisessa Jäämeressä, syvällä jäätikön alla, ui noin tuuman mittaisia läpikuultavia kaloja, jokseenkin täydellisessä pimeydessä.

Koska merivesi on suolaista ja merivirrat liikuttavat voimakkaasti myös jääpeitteen alaista vettä, veden lämpötila oli 3-4 astetta nollan alapuolella. Siitä huolimatta pikkurilliä pienemmät, läpikuultavat kalat näyttivät voivan mainiosti!

Tämä ei ollut ehkä vastaus alkuperäiseen kysymykseen, mutta kuulunee samaan ihmettelykategoriaan.

---
Seuraa 
Viestejä3395
Liittynyt6.9.2006

Kaippa se termi "maanalainen järvi" on tässä vähän ongelmallinen, mutta jos nyt ajatellaan jotain maanalaisia luolia jotka ovat joskus olleet osa suurempaa vesistöä mutta seinämien romahdettua ovat sitten eristäytyneet muusta vesistöstä, ainakin osittain. Tähän ajatukseen törmäsin etsiessäni tietoa sokkotetrasta: http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_eli...

Jos järvi sijaitsee maan alla on sitä luonnollisestikin hankala havaita?

Vierailija

Jostainhan niiden kalojen on ensin sinne päästävä. Eli jos jossain vaiheessa järvi on ollut yhteydessä kalallisiin järviin ja jos järvi on kyllin suuri (eikä esim. jäädy pohjaan saakka), jotta pystyy ylläpitämään kalapopulaatiota, niin aika varmasti siellä on kaloja.

Yksi ihmettelyn aihe on Antarktiksen jään alla olevat järvet, jotka ovat olleet eristyksissä muusta maailmasta vuosimiljoonia. Mitähän sieltä tulee löytymään? En ole kuullut kairausten edistymisestä mitään, onkohan kenelläkään tietoa? Tai arvailuja siitä voisiko siellä olla vielä bakteerien ja korkeintaan muutaman solun kokoisten eliöiden lisäksi mitään? Tai onko mitään?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Marsupilami
Jostainhan niiden kalojen on ensin sinne päästävä. Eli jos jossain vaiheessa järvi on ollut yhteydessä kalallisiin järviin ja jos järvi on kyllin suuri (eikä esim. jäädy pohjaan saakka), jotta pystyy ylläpitämään kalapopulaatiota, niin aika varmasti siellä on kaloja.

Yksi ihmettelyn aihe on Antarktiksen jään alla olevat järvet, jotka ovat olleet eristyksissä muusta maailmasta vuosimiljoonia. Mitähän sieltä tulee löytymään? En ole kuullut kairausten edistymisestä mitään, onkohan kenelläkään tietoa? Tai arvailuja siitä voisiko siellä olla vielä bakteerien ja korkeintaan muutaman solun kokoisten eliöiden lisäksi mitään? Tai onko mitään?

Asiasta voisi järjestää vedonlyönnin. Löisin sen puolesta, että siellä on jotain isompiakin eliöitä eli kunnollinen ravintokierto. Tuo vaatisi jotain mustien savuttajien tapaista energian lähdettä. Luultavimmin sinne on kuitenkin jokin nesteyhteyskin, joka tuo ravintoa hitaasti mutta varmasti.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Marsupilami
Jostainhan niiden kalojen on ensin sinne päästävä. Eli jos jossain vaiheessa järvi on ollut yhteydessä kalallisiin järviin ja jos järvi on kyllin suuri (eikä esim. jäädy pohjaan saakka), jotta pystyy ylläpitämään kalapopulaatiota, niin aika varmasti siellä on kaloja.

Yksi ihmettelyn aihe on Antarktiksen jään alla olevat järvet, jotka ovat olleet eristyksissä muusta maailmasta vuosimiljoonia. Mitähän sieltä tulee löytymään? En ole kuullut kairausten edistymisestä mitään, onkohan kenelläkään tietoa? Tai arvailuja siitä voisiko siellä olla vielä bakteerien ja korkeintaan muutaman solun kokoisten eliöiden lisäksi mitään? Tai onko mitään?

Tuo antarktiksen järvissä olevat kalat vaatisivat pari asiaa. Happea ja ravintoa. Miten tuo "järvi" voisi hapettua jos se ei ole minkäännäköisessä yhteydessä muuhun vesistöön tai ilmaan. Ainoa vaihtoehto olisi omaekosysteeminsä missä tuottajien roolissa olisivat kemosyntetisoivat eliöt, jotka toisivat ravintoa happea systeemiin. Toinen pointti on vain siinä, että käsittääkseni ihmisen ainoa nykyisin tuntema kemosyntetisaatiomuoto tapahtuisi merenalaisten kuumien rikkilähteiden liepeillä.

Vierailija
Marsupilami
Jostainhan niiden kalojen on ensin sinne päästävä. Eli jos jossain vaiheessa järvi on ollut yhteydessä kalallisiin järviin ja jos järvi on kyllin suuri (eikä esim. jäädy pohjaan saakka), jotta pystyy ylläpitämään kalapopulaatiota, niin aika varmasti siellä on kaloja.

On totta että kalojen on järveen jostain päästävä. Jos kyseessä olisi täysin ummessa oleva järvi, tilanne taitaisi olla toinen. Vaikka aluksi kaloja olisi ollutkin, hapen puute kuitenkin tekee selvää eväkkäistä koska vesi ei vaihdu eikä ole ilman kanssa tekemisissä. Anaerobiset bakteerit on eri juttu, ne on melko sitkeitä.

Vierailija
tupakka

Tuo antarktiksen järvissä olevat kalat vaatisivat pari asiaa. Happea ja ravintoa. Miten tuo "järvi" voisi hapettua jos se ei ole minkäännäköisessä yhteydessä muuhun vesistöön tai ilmaan. Ainoa vaihtoehto olisi omaekosysteeminsä missä tuottajien roolissa olisivat kemosyntetisoivat eliöt, jotka toisivat ravintoa happea systeemiin. Toinen pointti on vain siinä, että käsittääkseni ihmisen ainoa nykyisin tuntema kemosyntetisaatiomuoto tapahtuisi merenalaisten kuumien rikkilähteiden liepeillä.

Kemosyntetoivia bakteereja on kaikkialla, rikkilähteiden ympärillä on yksi harvoista niiden perustuottoon perustuvista ekosysteemeistä. On olemassa myös ns. "cold seeps", mm. metaaniin kemosynteesiin perustuvia ekosysteemejä. Hapen tuotto noissa systeemeissä on luultavasti kuitenkin aika pieni.

Se, että tarvitseeko monimutkaisempi elämä happea, on sitten eri kysymys. On olemassa lajeja, jotka sietävät lyhytaikaista happikatoa, kuten ruutana. Olisiko siis mahdollista, että (jos järvet jäätyivät vähitellen umpeen tuhansien vuosien kuluessa) jokin laji kehitti tästä ominaisuudesta pitempi aikaisen hengissäsäilymisen ja lisääntymisen mahdollistavan?

Uusimmat

Suosituimmat