Sähkömagneettinen induktio?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yritin tuolta Googlesta löytää säädyllistä vastausta induktiovirran syntyyn, mutta ei onnistunut niin päätin kääntää pääni asiantuntijoiden suuntaan.

Miten homma toimii?

Mikä synnyttää käämissä alunperin jännitteen?

Voisiko olla ferro- tai diamagneettisen aineen reagointi magneettikentään ja tästä johtuva hiukkasten liike?

Sivut

Kommentit (16)

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Liittynyt29.8.2005

Atomit räjähtävät/laajenevat magneettisten laajenevien energia-aaltojen suuntaan tai niistä poispäin ja kehittävät laajenevan/räjähtävän/paisuvan alltoenergiatihentymäkentän joka saa elektronit laajenemaan paineen vaikutuksesta ja etenemään kohti toista laajenevaa/paisuvaa paikkaa kohden

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Okei.

-Kohtisuoraan magneettikentän voimaviivojen suhteen liikkuvaan hiukkaseen kohdistuu voima, joka kaareuttaa sen rataa. Ilman kuvaa voiman suuntaa on vain vähän vaikeaa selittää, mutta kokeillaan.

-Ota oikea kätesi sillä tavalla eteesi että peukalo osoittaa ylöspäin, etusormi vasemmalle ja keskisormi kohti itseäsi. Tämä kuvaa tilannetta, jossa positiivisesti varautunut hiukkanen liikkuu magneettikentässä etusormen osoittamaan suuntaan. Keskisormen suunta osoittaa magneettikentän voimaviivojen suunnan. Peukalon suunta osoittaa tässä tilanteessa hiukkaseen kohdistuvan voiman. Voiman suuruus on

F = Q v B, jossa Q on hiukkasen varaus, v on hiukkasen nopeus ja B on magneettivuon tiheys.

Selvä, kun hiukkanen liikkuu magneettikenttään nähden kohtisuoraan, siihen kohdistuu voima joka aiheuttaa kiihtyvyyden voiman suuntaan.

Nyt jos meillä on metallinen sähköjohdin, niin se tarkoittaa sitä että aineen seassa on paljon elektroneja (varattuja hiukkasia), jotka eivät ole mihinkään tiettyyn atomiin sitoutuneita metallihilassa.

Jos sähköjohdin liikkuu kohtisuoraan magneettikentässä, se tarkoittaa sitten sitä, että varatut hiukkaset liikkuvat magneettikentässä.

Varattuihin magneettikentässä liikkuviin hiukkasiin kohdistuu voima. Jos voima on johtimen pituussuuntainen, myös kiihtyvyys suuntautuu johtimen pituutta myöten. Niinpä johtimen elektronit pyrkivät liikkumaan voiman suuntaan johdinta pitkin. Syntyy sähkövirta, joka synnyttää elektronipotentiaalieron johtimen päiden välille.

Homma hoituu myös pitämällä johdinta paikallaan ja liikuttamalla magneettikenttää siinä ympärillä. Suhteellinen liike on tärkeätä.

Käämien tapauksessa tarvitaan muuttuvia magneettikenttiä, koska kyseessä on suljettu virtapiiri... homogeeninen magneettikenttä ei suljettuun johdinsilmukkaan synnytä jännitettä eikä virtaa liikkeestä huolimatta, koska silmukan vastakkaiset puolet luovat yhtä suuret mutta vastakkaissuuruiset virrat ja jännitteet, jolloin nettovaikutus on nolla.

Selvensikö? Tuon yksinkertaisemmin sitä ei juuri voi selittää. Eli kyseessä on yksinkertaisesti varattujen hiukkasten liike, joka johtuu magneettikentässä liikkumisesta syntyvästä hiukkasiin kohdistuvasta, johtimen pituussuuntaisesta voimasta. Johtimen materiaali ei ole oleellinen, riittää että kyseessä on johdin. Muovi- tai keraaminen johdinkin toimii.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Herra Tohtorin viestiin vielä lisään pari kaavaa, jotka hän halusi jättää pois. Ensin pari merkintää:

E = induktiojännite
N = käämin kierrosten lukumäärä
Φ = magneettivuo
t = aika
L = käämin induktanssi
I = sähkövirta

Nyt induktiojännitteelle E on mahdollista johtaa seuraavat riippuvuudet

E = -NdΦ/dt ja E = -LdI/dt

Toisin sanoen. Mitä nopeammin magneettivuo muuttuu sitä suurempi on induktiojännitteen suuruus. Tai mitä nopeampi on käämin läpi kulkevan virran muutosnopeus, sitä suurempi on induktiojännite. Ilman magneettivuon tai virran muutosta ei siis induktiojännitettäkään synny. Tuon tosin Herra Tohtori jo sanoikin, mutta korostetaan sitä vielä. Miinusmerkki kaavojen edessä tarkoittaa sitä, että induktiojännitteen suunta on sellainen, että se pyrkii vastustamaan Magneettikentän muutosta (Lenzin laki). Käämi siis "tykkää" kulloisestakin magneettikentästä, eikä haluaisi sen muuttuvan, joten se vastustaa sen muutosta luomalla muutosta vastustavan induktiojännitteen. Käämillä on siis melkoinen muutosvastarinta.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Käsittääkseni magneettikentän olemassaolo kuitenkin edellyttää josain tapahtuvaa varausvirtaa. Magneettikenttä tai sen ilmentymä / muutos voi ilmetä myös sähkökentän muutoksen myötä, mutta alkusyy on aina varausvirta.

Vierailija

Miten akselinsa ympäri nopeasti pyörivä hiukkanen kehittää itselleen magneettikentän?

No ensinnäkin hiukkanen tietysti räjähtää eli laajenee kolmiulotteisesti, avautuen samalla energia-aaltoina.

Vaan nyt avautuvat energia-aallot eivät työnnykkään poispäin hiukkasesta suoraviivaisesti, vaan ne kieppuvat sen ymprillä, työntyen siitä poispäin kaarevalla radalla.

Ja kun kolmiulotteisesti laajenevan hiukkasen ympärillä kieppuu pieniä kolmiulotteisesti laajenevia energiakeskittymiä, joista avautuu energiaa joka suuntan ja näin ollen myös kohti hiukkasta, niin silloin hiukkasen ympärillä kieppuviin energiakimppuihin tulee energiaa ulommalla radalla kieppuvista energiakimpuista ja tämähän saa energiakimppujen radan taipumaan itse hiukkasen ympäri eli ne työntyvät sitä kaarevammalla radalla poispäin itse hiukkasesta.

Ja näin hiukkanen kehittää itsensä ympärille magneettikentän eli energiavirran.

Esim. galaksi on hyvä esimerkki tästä, galaksin ulommaiset tähdet ja niissä olevat atomit ovat avautuneet aikoinaan galaksin keskustassa olevasta jättimäisestä kolmiulotteisesti laajenevasta energiakeskittymästä, joka pyöri siloin nopeammin akselinsa ympäri kuin nykyisin.

Tuosta jättimäisestä energiakeskittymästä/mustasta aukosta avautuu edelleen energia-aaltoja, joilla on myös atomiluonne ja näin uusia tähtiä havaitaan edelleen syntyvän galaksien keskustojen jättimäisten mustien aukojen lähelle.

Vaikka galaksin keskustan jätimäisen mustan aukon akselinsa ympäri pyöriminen on hidastunut, niin silti uudet tähdet työntyvät siitä poispäin kaarevalla radalla, koska niihin tulee paljon energia-aaltoja ulompana kiertävistä tähdistä.

Savor

;):)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Savoriltahan se odotettu ja lopullinen totuus tuli. Kerrotko vielä sen, miten magneetti vetää puoleensa rautaa vaan ei alumiinia?

Vierailija
Sepi
Savoriltahan se odotettu ja lopullinen totuus tuli. Kerrotko vielä sen, miten magneetti vetää puoleensa rautaa vaan ei alumiinia?

Muistaakseni tämän jo joskus selvitin, mutta huonomuistisena en enää muista.

No joo, energia-aaltojen tiheyteen ja aallonpituuteenhan tuon voisi olettaa liittyvän.

Ajatellaanpa näin päin, että rautaesineeseen tulee energia-aaltoja joka suunnasta.

Ja kun magneetti viedään rautaesineen lähelle, niin meneekö magneetin ympärillä pyörivät energiakimput rautaesineen atomien ytimien välissä niin että ne keräävät enemmän atomien ytimien välisellä alueella liikkuvaa energiaa mukaansa kuin mitä niistä itsestään avautuu kohti atomien ytimiä?

Jos näin, niin silloinhan siitä seuraa se tosiasia, että yhden yksinkertaisen periaatteen mukaan rautaesineen kolmiulotteisesti laajenevat atomit alkavat töniä toisiaan enemmän kohti magneettia.

Savor

;):)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
David
Magneettikenttä tai sen ilmentymä / muutos voi ilmetä myös sähkökentän muutoksen myötä, mutta alkusyy on aina varausvirta.

No eikös myös sähkökentän muutos edellytä varausvirtaa.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
bosoni
David
Magneettikenttä tai sen ilmentymä / muutos voi ilmetä myös sähkökentän muutoksen myötä, mutta alkusyy on aina varausvirta.



No eikös myös sähkökentän muutos edellytä varausvirtaa.

Muutos kyllä, mutta sähkökentän olemassaolo edellyttää vain varausten olemassaoloa, ei niiden suhteellista liikettä kuten magneettikenttä.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
Savor

Ajatellaanpa näin päin, että rautaesineeseen tulee energia-aaltoja joka suunnasta.

Ja kun magneetti viedään rautaesineen lähelle, niin meneekö magneetin ympärillä pyörivät energiakimput rautaesineen atomien ytimien välissä niin että ne keräävät enemmän atomien ytimien välisellä alueella liikkuvaa energiaa mukaansa kuin mitä niistä itsestään avautuu kohti atomien ytimiä?

Jos näin, niin silloinhan siitä seuraa se tosiasia, että yhden yksinkertaisen periaatteen mukaan rautaesineen kolmiulotteisesti laajenevat atomit alkavat töniä toisiaan enemmän kohti magneettia.


Jos näin; miten alumiini ei ole moksiskaan magneetin läheisyydessä?

Vierailija
Sepi
Savor

Ajatellaanpa näin päin, että rautaesineeseen tulee energia-aaltoja joka suunnasta.

Ja kun magneetti viedään rautaesineen lähelle, niin meneekö magneetin ympärillä pyörivät energiakimput rautaesineen atomien ytimien välissä niin että ne keräävät enemmän atomien ytimien välisellä alueella liikkuvaa energiaa mukaansa kuin mitä niistä itsestään avautuu kohti atomien ytimiä?

Jos näin, niin silloinhan siitä seuraa se tosiasia, että yhden yksinkertaisen periaatteen mukaan rautaesineen kolmiulotteisesti laajenevat atomit alkavat töniä toisiaan enemmän kohti magneettia.


Jos näin; miten alumiini ei ole moksiskaan magneetin läheisyydessä?

No millaisia energia-aaltoja alumiinin atomien ytimistä avautuu ja kerääkö magneetin ympärillä kieppuvat energiakimput alumiin atomien ytimistä avautuvista energia-aalloista saman verran energiaa mukaansa kuin mitä niistä itsestään avautuu kohti alumiinin atomien ytimiä, jolloin magneetti ei vaikuta alumiinin millään lailla?

Savor

;):)

Vierailija

Olkaapa nyt tarkkoina.

Huomaatteko, ei vetävää voimaa.

Ja sama ilmiö kun silloin kun avaruudessa avataan avaruusaluksen ovi eli aluksen sisällä olevat kolmiulotteisesti laajenevat atomit tönivät toisiaan kohti vähemmän tiheää aluetta eli ulos ovesta, ilman että melko tyhjä avaruus vetäisi aluksen kaasun ulos.

Ei vetävää voimaa ole.

On vain hylkimisvoima eli painevoima ja ennen kaikkea paineen vaihtelu, joka mahdollistaa kaikki havaittavat ilmiöt.

Savor

;):)

Vierailija

Luasin kolme vuotta sitten selvittää miten maailmankaikkeus toimii.

Moni on luvannut heittää kuperkeikkoja pehmeällä alustalla, jos siihen pystyn.

Vaan miltä nyt tuntuu? Olette saaneet olla mukana kehittämässä elävää legendaa siitä miten maailmankaikkeus oikeasti toimii.

Savor

;):)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat